Danmarkimi naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni suliniutinik 1,6 milliardit koruuninik aningaasaliiniartut
Danmarkimi aningaasanut inatsisissatut siunnersuut Kalaallit Nunaanni aningaasaliissutinik nutaanik imaqarpoq.
Aningaasaqarnermut ministerip Nicolai Wammenip danskit aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaat tallimanngornermi saqqummiuppaa.
Assi: Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix
Danskit naalakkersuisuisa 2026-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaanni Kalaallit Nunaanni suliniutissanut aningaasarpassuarnik immikkoortitsiffigaat.
Siunnersuut Københavnimi tallimanngornermi saqqummiunneqarpoq.
Danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaata Danmarkillu suleqatigiinnerat pingaarnersiorniaraat siunnersuummi allaqqavoq:
- Taamaattumik danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaanni suliniutinik 2026-miit 2029-mut ukiumut 400 millionit koruuninik aningaasaliissuteqartassapput, allassimavoq.
Tassa imaappoq ukiuni sisamani tulliuttuni suliniutinut katillugit 1,6 milliardit koruunit atorneqarniarput.
Suliniutit suut pineqarnersut paasissutissiissutigineqanngilaq, danskilli naalakkersuisuisa nunatsinni Naalakkersuisut oqaloqatigereerunikkit sinaakkutissanik saqqummiussiumaartut oqaatigineqarpoq.
Peqqinnissaqarfik inerisarneqaqqissasoq
Aningaasat ilaat sumut atorneqarsinnaanerat pillugu peqqissutsimut naalakkersuisoq Anna Wangenheim (D) Facebookimi quppernermini ullaaq manna allappoq.
Aningaasat qanoq amerlatigisut pineqarnersut eqqaanagu ima allappoq:
- Danskit aningaasanut inatsissatut siunnersuutaani oqaluttuarisaanermi peqqinnissaqarfitta inerisarneqaqqinnissaanut aningaasaleeqataanissaminnut siunnerfeqalerput.
- Nanortalimmiininni Danskit peqqissutsimut ministeria ippassaq oqarasuaatikkut naapeqatigiumanikuullugu, aningaassaliinissamut siunnerfeqarneq qulakkeerneqarnera apuuppoq. Innuttaasut Naalakkersuisullu sinnerlugit nuannaarutigeqaara, Anna Wangenheim allappoq.
Danmarki Kalaallit Nunaanni sivitsortumik aningaasaliinikippallaarsimasoq
Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz (IA) siunnersuut pillugu ima oqarpoq:
- Atlantikup Avannaanut aningaasaliissutit saniatigut Kalaallit Nunaannut aningaasaliissutit amerlanerujussuunissaat sivitsortumik tunngavilersuutigisarpara, taamaattumik aningaasaliissutit amerlineqarnerat tupaallaatiginngilakka, tamannami ilimagisimagatsigu.
Aaja Chemnitzip aningaasaqarnermut ministeri Nikolai Wammen sapaatit akunnerata siuliani ataatsimeeqatigaa.
- Kalaallit Nunaannut aningaasaliissuteqarneruneq qallunaat Kalaallit Nunaanni aningaasaliinikippallaarsimanerannik nassuerutiginninneruvoq. Sumiiffippassuit sumiginnarneqarsimapput, maannalu iliuuseqarnerunissaq pingaaruteqalersimalluni, Aaja Chemnitz oqarpoq. Amerikamiut Naalagaaffeqatigiinnermut tatisinerat Danmarkip maanna aningaasaliissuteqarneranut pissutaasimagunartoq ilanngullugu oqaatigaa.
Niuernerup ineriartortinnissaa
Attaveqaasersuinermut annikitsunut suliniutit 2026-mi naammassisussat ingerlateqqinneqarnissaat, najukkami piujuartitsinermik suliniuteqartartup Vestnordenfondenip tapersersornissaa pingaaruteqartoq Aaja Chemnitzip aamma oqaatigaa. Aamma mittarfinnut, umiarsualivinnut Sisimiullu Kangerlussuullu akornanni aqqusinermut aningaasaliinerusoqartariaqartoq oqarpoq.
- Inuussutissarsiornerup ineriartortinnissaanut aningaasaliisoqartariaqarpoq, aamma qanoq ililluta kalaallit inuiaqatigiit piujuartitsinermik pilersitsisinnaanerat, minnerunngitsumik aningaasaqarnikkut eqqarsaatigineqartariaqarluni. Taamaattumik aamma issittumi aningaasaliinissamut aningaasaateqarfik pisariaqartinneqarpoq, tassanilu danskit naalakkersuisui 1,6 milliardit koruuninik aningaasaliinissamik siunnersuutaannit aningaasat amerlanerujussuit pisariaqartinneqarput, Aaja Chemnitz oqarpoq.
(nutarterneqarpoq)
