Sapaatit akunnerani kingullermi pingajussaanik avatangiisinik illersuiniartartumut Paul Watsonimut illersuisuanullu aalajangiineq iluatsitsinerunngilaq.
Siuliini marlunni Kalaallit Nunaanni eqqartuussiviup Paul Watsonip 73-inik ukiullip iperagaanissaa itigartinneqarpoq tunniunneqarnissaa pillugu suliami sivitsortumi. Siulii marluk assigalugit illersuisuata aalajangiineq Nunatta Eqqartuussivianut suliassanngorteqqippaa, maannakkut suliaq tassani suli aalajangiiffigineqarsimanngimmat. Maannamulli oktobarip 23-anut tigummineqarpoq, taamanikkussamullu qaammatini pingasunngortuni parnaarussaalluni.
Sapaatit akunnerani kingullermi pingajussaanik avatangiisinik illersuiniartartumut Paul Watsonimut illersuisuanullu aalajangiineq iluatsitsinerunngilaq.
Siuliini marlunni Kalaallit Nunaanni eqqartuussiviup Paul Watsonip 73-inik ukiullip iperagaanissaa itigartinneqarpoq tunniunneqarnissaa pillugu suliami sivitsortumi. Siulii marluk assigalugit illersuisuata aalajangiineq Nunatta Eqqartuussivianut suliassanngorteqqippaa, maannakkut suliaq tassani suli aalajangiiffigineqarsimanngimmat. Maannamulli oktobarip 23-anut tigummineqarpoq, taamanikkussamullu qaammatini pingasunngortuni parnaarussaalluni.
Suliamik sivitsuinerni pingasuni tamani tusarnaariat inaaniissimapput Sea Shepherdimit Paul Watsonip 1977-imi pilersitaanit aallartitat, kingorna qimallugu suliniaqatigiiffik nutaaq pilersinniarlugu taaguuteqartoq ”Captain Paul Watson Foundation.”
Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmit anigaangat utaqqisarpaat eqqartuussiviliarniarlutillu anisarlutik.
Filmiliorlutik apersortarpaat inuit attaveqaqatigiittarfiisigut toqqaannartumik. Inatsisitigut isummat illersuisuanit, unnerluussisumit eqqartuussiviullu siulittaasuanit danskisut tuluttuumit nutserneqarnerat naalaartarpaat.
Eqqartuussivimmillu aniseqqinneqarluni biilimut inisseqqinneqarluni inissiisarfimmi ineeqqaminut ingerlanneqaraangat Watsonip illersisui silataani utaqqisarput.
Inissiisarfimmi ineeraq Paul Watsonip septembarimi franskit nutaarsiassaqartitsivianit AFP-mit apersorneqarluni ”maannakkut umiarsuaminik” taasaa, taamanilu oqarluni Nuummi ajunngivilluni arfernut ilulissanullu isikkiveqarami.
- Allaanngilaq umiarsuarma qaaniiginnarlunga, oqarpoq inissiisarfillu ”parnaarussiviit inissisimaffigisimasama pitsaanersaat,” Ritzau naapertorlugu oqarpoq.
Tamanna qaammatit pingasut matuma siornagut pivoq. Ullumikkut malugineqarsinnaavoq parnaarussivik nuannerpiarunnaarsimasoq.
- Ernerma arfineq-pingasunik pingasunillu ukioqalernerat peqataaffiginngitsoorpakka. Suliarlu kukkusumik unnerluussinermik tunngaveqarpoq. Maani immeraappugut. Nunamut Danmarkitut ittumut siuarsimasumut ataqqinaataanngilaq, Watsonip naggataarutaasumik oqaasiiisa ilaat taama nipeqarput, isumaqarporlu Japanimut tunniunneqarluni eqqartuussaaguni toqumik pillarneqassalluni.
”Pisuusaarneruvoq”
Eqqartuussiviup illorsuata silataani malunnarpoq Watsonip illersuisui oktobarimi isumalluarpiarunnaarsimasut.
- Pisuusaarneruvoq. Eqqartuussinerit ingerlanneqartarput asuli tigumminiaannarluni (Watson, aaqq.).
Sea Shepherd Francemit Lamya Esselali nunarsuarmi Paul Watsonip tapersersortaanut toqqaannartumik aallakaatitsivoq, sapaatit akunnerani qaangiuttumi arfernik illersuiniartartoq suli tigummiinnarneqartussanngormat.
Assi: Inge S. Rasmussen
Aalajangiineq taannaajuartarpoq, Sea Shepherdip Frankrigemi immikkoortuanit Lamya Essalali kipiluttunartorsioqisoq oqarpoq.
Frankrigemit avatangiisinik illersuiniartartoq nassuiaavoq Kalaallit Nunaanni eqqartuussiviit upperineerukkiartortut, neriuutigineqarluni suliami danskit inatsisinik atuutsitsinermut ministeriat aalajangiissasoq.
- Tamatuma kingornatigut eqqartuussiviit qullersaannut ingerlatitseqqissaagut, kingornalu Europami inuit pisinnaatitaaffiii pillugit eqqartuussivimmut. Maani asuli piffissaajarpugut, Lamya Esselali saniatigut nakorsaatit Paul Watsonip Frankrigemit nakorsaaneersut toqqaannartumik inuttaasut tunniussinnaanagit unnerluussisuunerli aqqusaartariaqarlugu.
- Sunaana pineqartoq? Danmarkimut Kalaallillu Nunaannut naapertuunnanilu kanngunarpoq. Ingasattajaarneruvoq, oqarpoq.
Franskit tapersersuillutik erinarsuusiaat
Watsonip tapersersortaasa nunanit allanit takkuttut ilagaat erinarsortartoq nipilersortartorlu tusaamasaq Francis Lalanne.
Ukiut qulit sinnerlugit matuma siornagut Kalaallit Nunaanni ilisarisimaneqalerpoq. Aasiannit Ilulissaniillu nipilersortartut pingasut nuusiornermi suleqatigigamigit erinarsuut ”Suli Avunga” immiullugu. Isumassarsiarineqarpoq Francis Lalannep guitaarertartoq Viila Sandgreen, keyboardertartoq Marius Sandgreen erinarsortartorlu Tuperna Kruse Ilulissani imerniartarfimmi Naleqqami naapimmagit. Erinarsuut kalaallisut franskisullu immiussaq suli ullumikkut YouTubemi takuneqarsinnaavoq.
Lalanne Kalaallit Nunaannut utersimavoq maannalu Paul Watsonimut tapersersuilluni, AG-mut oqaluttuarpoq.
Tamatuma saniatigut tapersiiniummik erniarsuusiorsimavoq ”Free Paul Watson – A Message to the World.”
- Pilersaaruteqarpunga nunanit tamalaanit nipilersortartunit erinarsortartunillu Frankrigemit, USA-mit Australiameersunillu pilersitsiniarlunga, Frankrigimeersoq nipilersortartoq oqarpoq.
