Kalaallit Nunaanni meeqqerivinni perorsaasussaaleqisoqarpoq. Kommuneqarfik Sermersuumi ulluunerani paaqqinnittarfinni atorfiit inuttaqanngitsut 79-iusut natsorsuinermi kingullermi paasinarsivoq.
Taamaakkaluartoq Inatsisartut Naalakkersuisut meeqqerivinni inimut ataatsimut minnerpaamik sulisut sisamanngortinneqarnissaat qanoq akeqassanersoq misissuillutillu nassuiaasiornissaannik peqqussut akueraat. Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut siunnersuut marlunngornermi juunip aappaani amerlanerussuteqartut 22-usut akuersissutigaat. Arfineq-marluk taaseqataanngillat.
Kalaallit Nunaanni meeqqerivinni perorsaasussaaleqisoqarpoq. Kommuneqarfik Sermersuumi ulluunerani paaqqinnittarfinni atorfiit inuttaqanngitsut 79-iusut natsorsuinermi kingullermi paasinarsivoq.
Taamaakkaluartoq Inatsisartut Naalakkersuisut meeqqerivinni inimut ataatsimut minnerpaamik sulisut sisamanngortinneqarnissaat qanoq akeqassanersoq misissuillutillu nassuiaasiornissaannik peqqussut akueraat. Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut siunnersuut marlunngornermi juunip aappaani amerlanerussuteqartut 22-usut akuersissutigaat. Arfineq-marluk taaseqataanngillat.
Demokraatineersoq Pipaluk Olsen aalajangiiffigisassatut siunnersuusiortuuvoq. Ulluunerani paaqqinnittarfiit inuiaqatigiinni toqqammavissat pingaarnerpaat ilagigaat tunngavilersuutimini allappoq.
- Meeqqat amerlasuut eqqumanermi annersaat tassaniittarput. Toqqissisimaneq, atassuteqaatit, ineriartornerlu tassanittaaq aallartittarlutik. Taakkua pinerini ulluunerani paaqqinnittarfinni sulisut – perorsaasut, sulisut, sulisullu allat – meerartatsinnut ullut tamaasa sunniuteqartarput.
Sulisussaaleqisoqarnera nassuerutigigaa
Ulluunerani paaqqinnittarfinni sulisussaaleqineq Sermitsiap allaaserisani nangeqattaaruni sapaatip-akunnerini arlalinni sammivaa.
Pipaluk Olsenip ulluunerani paaqqinnittarfinni sulisussaaleqineq pissutaalluni ulaperuluttoqartartoq saqqummiinermini nassuerutigaa.
- Sulinermi atugassarititanik allanngorannginnerusunik pilersitsinissamut, paaqqinnittarfiit iluini eqaannerusumik periarfissaqalersitsinissamut, tassanngaannartumillu paarlatseqarnissamik pisariaqartitsinnginnerunissamut, inimi ataatsimi atorfiit akuerisaasut minnerpaamik sisamanngortinneqarnerat sakkussaasinnaavoq pingaarutilik. Ulluinnarni sulisut amerlaruppata meeqqanut, sulisunullu eqqissisimanerulersitsisinnaavoq, oqarpoq.
Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut aalajangiiffigisassatut siunnersuutaat akuersissutigineqarnissaa innersuussutigaat.
Minnerpaaffissatut sulisoqalersitsinerup atuutilersinneqarnissaanut atatillugu aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisassat pillugit nassuiaat, suliamik ingerlatitseqqinnermi attuumassuteqartumik tunngavissatut atorneqarsinnaasoq Meeqqanut, Inuusuttunut, Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisumut Mariane Paviasen Jensenip (IA) maluginiarpaa. Sulisut amigaataanerat, sulisussarsiornermi sulisoqaannarnissamilu ajornartorsiutit qitiusut kiisalu kommunit akornanni illoqarfiit nunaqarfiillu assigiinngissutaasa erseqqissarneqarnissaannut iluaqutaasinnaalluni.
Aningaasarsiaq sulinermilu atugassarititat misissorneqassasut
- Ataatsimiititaliap nassuiaammut qitiutinneqartussat arlallit inassutigai. Soorlu ilaatigut akissarsianut atorfeqarnermullu atugassarititaasut, kommuninut tapiissutinik annertunerulersitseratarsinnaanermut pisariaqartitsineq, sulisunik utoqqaanerusunik peqataatitsilernermi isiginnittaatsit, sulisussarsiornermut attassiinnarniarnermullu tunngatillugu qaangerniagassat aamma illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni atugassarititaasut assigiinngissusaat. Suleriaqqinnermi sammisat taakku tamarmik ilaasussat pingaaruteqarput, Mariane Paviasen Jensen oqarpoq.
Ataatsimiititaliamiit oqaaseqaammi ulluunerani paaqqinnittarfinni sulisut kommunip ataaniinnerat aamma tikkuarneqarpoq.
