Eqqakkanik immikkoortiterineq: Eqqaavik ataasiinnaq aallaaviusoq

Nuna isorartooq angallannikkut imaannaanngitsoq innuttakitsunnguaq ataatsimut isigalugu inoqutigiinnit eqqakkat immikkoortiterneqartarnissaat suli silatusaarnerpaajuvoq, ESANI-mi pisortaq oqarpoq.

Sapaatit akunnerini makkunani ESANI-mi ikuallaaviup nutaap atulernissaanut ikaarsaarnissamut piareersaleruttorpoq eqqaavilerisut eqqakkat katersukkatik silami kuisarlugit ikuallaavitoqqami putorsuarmut kuinagit. Taamaalillutik pisortap Nuummilu sulisuisa eqqakkat misissorsinnaasarpaat suut containerinut iginneqarsimanersut – ilaanni ajoqusiisinnaasuusarput soorlu sikkilikut imaluunniit aquuteralaat motoorikui.
Saqqummersinneqarpoq

Sapaatit akunnerini marlussunni Danmarkimeereerluni angerlarneq oqiliallaataasinnaavoq. Inuuneq oqitsorsiornaqaaq isumaliutigisariaqarnagu eqqaavik sorleq kappoqqummik aserorsimasumik igitsiffiussanersoq. What to do? Kappoqqummi saviminertaqarlunilu qisuttaqarsinnaavoq imaluunniit plastikkitaqarluni….

Tillingiartuutit atornikut sumut? ’Pappialanut eqqaavimmut’ imaluunniit akusaappat, taamaasilluni ’sinneruttunut eqqaavimmut’ iginneqartariaqarluni? Manniit qaleruaat sumiiffiit ilaani asiusinnaasutut naatsorsuutigineqartartut taamaalillunilu ’nerisassat sinnikuinut eqqaavimmut’ igittariaqarluni, allat sinnikut tamarmik sinneruttunut eqqaavimmut. Feeriarluni ulluinnani niaqorluutit, tassalu atuissumut avatangiisinik illersuiniartuusumut uattut ittumut (taamaassorigama). 

PISARTAGAQARTUNUT

Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat ilaanni allaaserisaavoq.

Allaaserisat pisartagaqartunit siunissami taamaallaat atuarneqarsinnaajumaassapput.

Atuarluarna.

Taamaattumik oqartoqarsinnaavoq maani Nuummi eqqaaviga ataasiinnaq nuannaarutigigiga. Naak aamma ilerasulaartaraluarlunga immuit puukuinik imaqanngitsunik, qillertuusakunik nerisassallu puukorpassuinik immertarlugu. 

Eqqakkat eqqakkanillu immikkoortiterinerit kommunit akisussaaffigaa.

Aamma Nunatsinni.

Taamaalillutik kommunit namminneq aalajangertarpaat innuttaasutik sutikkusunnerlugit. Tunngaviatigullu innuttaasunut eqqaavik ataasiinnaavoq – eqqakkat navianartut soorlu batteerikunut igitsivik eqqaassanngikkaanni, Kalaallit Nunaanni eqqakkanut ingerlatseqatigiiffimmi kommuninit tallimaasunit sisamanit pigineqartumi (Avannaata Kommunia pinnagu, aaqq.) ESANI-mi pisortaq Frank Rasmussen nassuiaavoq.

Ingerlatseqatigiiffik februaarimi 2019-imi pilersinneqarpoq kommunit eqqakkanik ikumasinnaasunik Nuummut Sisimiunullu ukiuni makkunani nutaaliarsuarnik ikuallaaveqartunut umiarsuarmik assartorneqartartunik tigusisinnaanissaannik ikiorniarlugit piareersimasunut. 

Taamaattumik ESANI-mit kommunit siunnersorneqartarput eqqakkat qanoq poortorneqassanersut, taamaalillutik Nuummi ikuallaavimmi passunneqarsinnaallutik.

ESANI

Kalaallit Nunaanni eqqaavilerinermi ingerlatseqatigiiffik ESANI A/S februaarip aallaqqaataani 2019-imi pilersinneqarpoq. Ullumikkut ingerlatseqatigiiffimmi pisortaqarpoq siulersuisoqarlunilu nunatsinni kommuni tallimaasuni sisamanit aallartitaasunik: Kommune Qeqertalik, Qeqqata Kommunia, Kommuneqarfik Sermersooq kiisalu Kommune Kujalleq.

ESANI kalaallisut oqaasiunngilaq taaguutaaniilli naqinnernit siullernit taaguutaalluni ESANI-mi susoqartarnersoq aallaavigalugu:

  • E – Eqqaavilerineq/Affald
  • S – Sulisoqarneq/Ressourcer
  • A – Atoqqiineq/Genbrug
  • N – Nukissiuuteqarneq/Energi
  • I – Ingerlatseqatigiiffik/virksomhed

- Aallaavigaarput Kalaallit Nunaanni eqqaavik ataasiinnaassasoq. Ullumikkutut taama igalaamineqartigalunilu saviminikoqarnera ajoqutiginngilarput. Ikuallaavitta suliarisinnaavaat, Frank Rasmussen oqarpoq.

Isumaqarporli aamma igalaamerngit saviminikullu Nuummi ikuallaavimmut apuunneqartinnagit immikkoortiternissaat silatusaarnerussasoq. Tamannalu kommuninut nalunaarutigineqarsimavoq. Igalaamerngit saviminikullu inituupilussuupput ikumasinnaasutulli naleqarpiaratik.

- Innuttaasut taamaaliornissaat innersuussutigaarput. Ikinniarlugu viinnimut puiaasaq angisooq eqqaavimmiittussaanngitsoq, Frank Rasmussen oqarpoq.

Imeruersaatinut puukut tamarmik soorlu immuup puukui Nunatsinni immikkoortitissallugit isumatusaarnerusorsuunngilaq.

- Annikipput, taakkuinnaalli katersornissaannut aaqqissuussinissaq takorloorsinnaanngilara. Aningaasartuuteqarnaqaat. Immuillu puukui ikumasinnaalluarput, Frank Rasmussen oqarpoq.

Qillertuusanik utertitassat savimineq peertaraat

Januaarip aallaqqaataaniilli nutaanik utertitseriaaseqartoqalerpoq.

Tassunga atatillugu oqaaserpassuupput, minnerpaamillu ataaseq pitsaasumik kinguneqarpoq, tassalu qillertuusat puukuinut maanna aningaasanik pissarsisinnaaleratta.

Frank Rasmussenimi naapertorlugu saviminikorpassuaqarpoq ilaatigut immiaaqqat sodavandillu puukuisa utertittalernerisigut eqqagassaajunnaartunik. Tamatuma sanitigut aamma igalaamerngit plastikkillu eqqagassaajunnaarsimallutik.

- Taannaannarluunniit eqqarsaatigalugu iluaqutaaqaaq (savimineq igalaaminerlu eqqarsaatigalugit, aaqq.), pisortaq oqarpoq.

Isumaqarpoq innuttaasut assersuutigalugu Danmarkimisut eqqagassanik allanik immikkoortiterisalernissartik naatsorsuutigisariaqanngikkaat:

- Qanormi akeqarsinnaanera apeqqutaalerpoq. Akisuupilussuussaarli eqqagassat annikimmata, Frank Rasmussen oqarpoq.

Oqaluttuarpoq akisoqutaasoq tunisassiat tamarluinnangajammik savimineq eqqaassanngikkaanni tassaasut ”tunisassiat annaasaqaataasut”. Tassalu nunarsuarmi sumiugaluarnersoq tigusisussaq akiliisillugu tunisassanik igitsisariaqartoqarluni. 

- Tunisassianik akiliisoqarusunneq ajorpoq savimineq eqqaassanngikkaanni. Allaat plastikkit. Tamatuma saniatigut assartornerat aamma akilerneqartussaavoq. Taamaalilluni akisuvoq, Frank Rasmussen oqarpoq.

Ilisimaaraa inuppassuit eqqakkat immikkoortiternissaat pitsaasutut pingaartutullu isigigaat, kisianni:

- Isumaqarpunga eqqakkat utertinniarlugit marloriaammik pingasoriaammillu akiliiumasoqarnavianngitsoq.

ESANI-mi pisortaq oqarpoq, Kommuneqarfik Sermersuumi eqqummaariffigineqarpoq inuussutissarsiuteqartut immikkoortiterisinnaanissaat, minnerunngitsumik tassannga annertuumik eqqagassaqartarmat.

Atuisut nalinginnaasut eqqarsaatigalugit ESANI-mi Nuummilu ikuallaavimmi inuit ilaat takkuttarput igalaaminernik saviminernillu tunniussiniarlutik. Kingunneq ajunngilaq saviminikummi atoqqitassatut nassiunneqartarput. Igalaamerngit sequtserneqartarput ikuallaavinnilu amerlaqutsiisarlutik.

Containeri aquuteralaat motoorikuinik imalik

Frank Rasmussenilli igalaaminikut saviminikullu eqqaavinnittut illoqarfiit pingaarnersaanni eqqakkanik passussinermi ajornartorsiutaasutut isiginngilai. Tassaagaluartut Kalaallit Nunaanni tamarmi eqqakkat tamakkiisut 45 procentii.

Nuummi ilungersunartoq allarluinnarmiippoq, oqarpoq.

- Maani illoqarfimmi eqqakkanut containerini kikkut tamarmik eqqaavigisaanni ajornartorsiuteqarpoq.

Utertitseriaatsimi ukioq manna atulersumi sodavandit qillertuusallu naqillugit katersukkat qaleriiaartut. Atoqqitassatut nunarsuarmut nassiunneqartarput. Allaapput plastikkimik puiaasakut akilerneqarusunngitsut, ESANI-mi pisortaq Frank Rasmussen oqarpoq.

Ilaannikkummi sikkilit allaallumi aquuteralaat motoorikui eqqaavinnut qernertunut iginneqartarput. Eqqaavilerisut containerit imaaraangamikkit takuneq ajorpaat, taamaalillutik igitat taakku angisuut – avatangiisinullu navianaateqartut nakkutigineqaratik ikuallaavimmukaanneqartarput, Frank Rasmussen ernumalluni oqaluttuarpoq.

- Ikuallaavimmik ajoqusiilluinnarsinnaapput. Ilaanni takusaqaraangatta isumaliortarpugut: Qanoruna ililluni aggiunneqarsimasoq, oqarpoq.

Sapaatit akunnerini makkunani pisortaq suleqataalu periarfissaqarluarput misissussallugu containerinit suut takkuttarnersut. ESANI-mi ikuallaaviup nutaap atulernissaanut ikaarsaarnissamut piareersaleruttorpoq eqqaavilerisut eqqakkat katersukkatik silami kuisarlugit ikuallaavitoqqami putorsuarmut kuinagit.

- Taamaalilluta takkuttut assilisinnaavavut. Takullutigulu tamarmik ikumasinnaasuunngitsut, Frank Rasmussen oqarpoq.

Uani qaammammi Nuummi ikuallaavissaq nutaaq atulissaaq. Aappaagu Sisimiuni ikuallaavissaq tullinnguuppoq. Ikuallaavik nutaaq ulloq unnarlu eqqakkanik 53 tonsinik ikuallaasinnaassaaq, ikiumut 20.000 tonsit missaanniittunik, tassalu Kalaallit Nunaanni eqqakkat tamakkiisut. 

Pisortap Frank Ramussenip isertuutinngilaa nammineq suliniutip 2018-imiilli siuttuuffigisimasami piviusunngortinnissaa qilanaareqigamiuk. 

- Suliaq sivisunaarnarlunilu annertoqaaq. Nuannerporli illoqarfimmut nunamullu utertitsisinnaaneq, arfineq marlunnilli ukioqarluni angajoqqaanilu Nuummut tikittoq oqarpoq.

Uani sapaatit akunnerani marlunngornermi kommunini sisamaasuni piginneqataasuni borgmesterinut takutissavaa, soorlu illit atuartartoq aamma maani 2024-mi ikuallaavik qanoq isikkoqarnersoq takusinnaallugu.

Powered by Labrador CMS