Eqqartuussissuserisoq: Meeqqat amerlasuut angerlartinneqassapput

Kalaallit meerartaannut tunngasut suliat 460-it suliarineqaqqissinnaasut, isumaginninnermut ineqarnermullu ministeri Sophie Hæstorp Andersen oqarpoq, tamanna oqaatigaa, Danmarkimi naalakkersuisut angajoqqaat piginnaanerinut misissuinernut atatillugu tarnikkut misissueriaatsit atorneqartartut isornartorsiorneqaqisut unitsinniarlugit nalunaaruteqareersullu.

Suliassaqarfimmik immikkut ittumik pilersitsisoqartoq

Danmarkimi naalakkersuisut isumaginninnermut ineqarnermullu aqutsisoqarfimmi immikkoortortaqarfimmik immikkut ittumik ilisimasaqarfimmik immikkullu siunnersuisarfimmik pilersitsissapput, taannalu kalaallit oqaasiinik kulturimillu ilisimasaqarluassalluni, siunissamilu kommunit meeqqanut suliani kalaallinik ilaqutariinnik suliaqarneranni ikiorsertassallugit. Suliassaqarfiup immikkut ittup suliani aalajangiiffigineqarsimasuni tarnikkut misissueriaatsinik atuiffiusimasut ilanngullugit misissussavai.

Tassani suliat suliarineqarsimasut 460-it pineqarput. Tassami naak suliarineqarsimasunit 460-iusunit taakkunannga taamaallaat 90-it pinngitsaaliissummik angerlarsimaffiup avataanut inissiinermut tunngagaluartut, qularnanngitsumillu tarnikkut misissueriaatsimik atuiffiusimassagaluartut aamma suliat sinnerini namminneq kajumissutsimik angerlarsimaffiup avataanut inissiinernut tunngassuteqartuni tarnikkut misissueriaatsit aamma atorneqarsimagunarmata.

– Suliarineqarsimasut 460-it tamarmik misissorneqassapput, tassa tarnip pissusiinik misissueriaaseq pineqartoq atorlugu aalajangiiffigineqarsimappata. Taamaappat suliassaqarfiup kommunip paasissutissiisimanera nalilersussavaa. Misissueriaaserlu pingaaruteqarsimappat, kommunip suliaq misissoqqissavaa, Sophie Hæstorp Andersen oqarpoq.

Nutaarsiassaq nuannersoq

Peqatigiiffiit angajoqqaatut piginnaanernik aalajangiinerni tarnip pissusiinik misissueriaatsip atorunnaarsinneqarnissaanik ukiorpassuarni sorsuuteqartut ilagaat SILA 360, inatsisilerituumit Tina Naamansenimit siuttuuffigineqartoq.

– Nutaarsiassatsialaavoq, ilaqutariillu sinnerlugit nuannaarutigeqaarput. Oqaluttuarisaanermi eqqortuliortoqarpoq! Suliat tamarmik nalilersorneqaqqittussanngormata nuannaarutigeqaarput, pissutigalugu aaqqissuussinerit “siumut aaqqissuussaareermata”. Tamanna sivisuumik anguniagarisimavarput, suliallu ineriartornera eqqaasitsissutaasariaqaraluarpoq immikkut ilisimasallit tusarnaarneqarsimasariaqaraluartut, maannami ukiuni pingasuni aaqqiissutissanik tikkuussiuarsimagatta. Ilaqutariippassuit ukiuni kingullerni pingasuni atugarliorsimaqaat tamannalu pinngitsoortinneqarsimasinnaagaluarpoq. Siunissami suliassarpassuaqarpoq, taamaallaat oqarsinnaavunga neriuutigalugu ilaqutariit taakkua meeqqallu misigisimasatik anniaatigisatik pillugit taarsiiffigineqassasut.

Naggueqatigiit Inuit meerartaannik arsaarinnittarneq inerteqqutaasariaqaraluartoq

Peqatigiiffik Mentor Immanuel, kalaallinik ilaqutariinnik Danmarkimi eqqunngitsumik pineqartunik ikiorsiiniarluni nalunaaquttap akunnerpassuinik nukippassuarnilu atuilluni aamma suliniuteqarsimasumit oqaatigineqarpoq, iliuuseqartoqalernera pitsaasuusoq.

– Januaarip arfineq-aappaanni isumasioqatigiinnerup kingorna pakatsisorujussuugatta, tassani ministerip Inuit meerartaat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasorpassuit iliuuseqarfiginianngimmagit. Trump Juniorili Nuummut tikimmat ullut pingasut qaangiutiinnartut, tarnikkut misissueriaatsit atorneqartartut atorunnaarsinneqarnissaat Danmarkimi naalakkersuisunit nalunaarutigineqarpoq. Isumaqarpungali uggornartoq angajoqqaat piginnaasaannik misissuinermut atatillugu misissueriaatsit kisimik sammineqarmata. Isumaqarpungami Inuit meerartaat Danmarkimi angajoqqaaminnit peersinnissaat inerteqqutaasariaqaraluartoq, Karen Banke Petersen oqarpoq. 

Inatsisitigut akuliunneq pitsaasoq

Stage Advokatfirmami eqqartuussissuserisup Jeanette Gjørrettip, kalaallinik angajoqqaanik arlalinnik, ilaatigut Keira Alexandra Kronvoldimik, panimminik inoorlaamik novembarimi pinngitsaalineqarluni arsaarneqartumik illersuisup, Danmarkimi naalakkersuisut nalunaarutaat pitsaasoq oqaatigaa.

- Angajoqqaanik tarnikkut misissueriaatsit pillugit ersarissumik nalunaaruteqartoqarmat soorunami nuannerpoq. Inatsisiortoqarneralu nuannaarutigeqaara, tassami tamanna isumaqarmat Danmarkimi naalakkersuisut kommuninut aamma Isumaginninnermut Nakkutilliisoqarfimmut erseqqissaatigigaat angajoqqaatut piginnaasanik tarnikkut misissuinermi atorneqartartut taakku atorneqarsinnaanngitsut. Suliat suliarineqaqqittussanngornerat eqqortuliorneruvoq, tassami misissueriaatsit atorneqarsinnaanngitsut erseqqissarneqareermat, suliallu ilaat kukkusumik nalilerneqarsimasinnaammata. Nammineq nalunngilara suliat arlallit misissueriaatsinik taakkuninnga tunngaveqartut, Jeanette Gjørret oqarpoq nangillunilu oqarluni assersuutigalugu Keira Alexandra Kronvoldimut novembarimi suliami angajoqqaatut tarnikkut misissuinerit taakku tunngavigineqarsimasut.

Jeanette Gjørret naliliivoq, eqqartuussissuserisut angajoqqaallu qanoq pisoqassanersoq pillugu qanittukkut paasissutissinneqarumaartut.

– Tamanna pillugu suli ilisimasaqanngilagut, sulianili suliarineqartuni iliuuserisinnaasarput tassaavoq suliani tarnikkut misissueriaatsit pineqarpata taakkua eqqaanissaat kommuninullu Isumaginninnermullu Nakkutilliisoqarfimmut qinnutiginissaat taakku atorunnaarneqarnissaat pillugu, tassa sulianut allakkat pineqartut atornagit nalilersorneqaqqissasut.

Nalilersuinerit nutaat

Jeanette Gjørret oqaatigaa, oqartussat suliamik nalilersuinerisa nalaanni meeqqat angajoqqaarsiaminni meeqalluunniit angerlarsimaffianni najugaqaannartartut. Aamma taamaattumik, suliat suliareqqinneqarnerisa sivisuallaamik suliarineqannginnissaat aalajangiisuulluinnartoq.

– Angajoqqaat piginnaaneri pillugit misissuinermut atatillugu tarnip pissusaanik misissuinerit suliat qulaajarnissaannut atorneqartartut kisimik pinnatik aamma allanik qulaajaasoqartarpoq. Soorunami ajorluinnassaaq meeraq ataaserluunniit angerlartinneqarsimasussaanngitsoq angerlartinneqarpat. Akerlianik aamma ajorluinnassaaq meeraq ataaserluunniit sapaatip akunneranik sivisunerusumik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarpat, inissinneqarneranut tunngavissaqanngikkaluartoq. Taamaattumik suliat tamakkua sapinngisamik salliutinneqartariaqarput sapinngisamik sivikinnerpaamik suliarineqarniassammata. Ukiup affaanit sivisunerusariaqanngilaq. Taamaattumik sullissisussat maanna sukkasuumik periaaseqartariaqarput.

Meeqqat ilaasa angajoqqaaminnut utertinneqarnissaat ilimagaajuk?

- Aap, meeqqat angerlarsimaffimminnut utertinneqartussat amerlassasut ilimagilluinnarpara. Taama oqarpunga nalunnginnakku angajoqqaat piginnaaneri pillugit misissuisarnerni tarnip pissusiinik misissuinerit qanoq pingaartinneqartartigisut, Jeanette Gjørret oqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut Folketingimi suliarineqarneranut atatillugu tusarniaassutigineqassaaq. Kingusinnerpaamillu maajip aallaqqaataanni 2025-mi atuutilernissaa pilersaarutaavoq.