Avatangiisinik illersuiniaq Paul
Watson Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi qaammatini
pingasungajanni tigummigallarneqarpoq.
Pisuni sisamani
nammineersinnaajunnaarsinneqarpoq, kingullermik oktobarip aappaani, Kalaallit
Nunaanni Eqqartuussiviup tigummigallarneqarnera sapaatip-akunnerini pingasuni
oktobarip 23-ata tungaanut sivitsormagu.
Avatangiisinik illersuiniaq Paul
Watson Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi qaammatini
pingasungajanni tigummigallarneqarpoq.
Pisuni sisamani
nammineersinnaajunnaarsinneqarpoq, kingullermik oktobarip aappaani, Kalaallit
Nunaanni Eqqartuussiviup tigummigallarneqarnera sapaatip-akunnerini pingasuni
oktobarip 23-ata tungaanut sivitsormagu.
Tamatuma nalaani politiit
misissuinerat naammassivoq, misissuinerullu inernera naalagaaffiup
unnerluussisuanut nassiunneqarpoq - misissoreeruniullu - inatsisinik
atortitsinermut ministereqarfimmut ingerlateqqissavaa, tassanilu
aalajangerneqassaaq Paul Watson tunniunneqassanersoq
tunniunneqassannginnersorluunniit.
Tunniusseqqusinermik
piumasaqarneq ukiut 14-it matuma siorna pisimasumit tunngaveqarpoq.
Peqatigiiffiup Sea Shepherdip Sikuiuitsumi kujallermi Japanimiut
arfanniartuinut 2010-mi saassussimmat "tillinniarneq, pigisanik
ajoqusiineq, inuussutissarsiornermut akornusiineq inunnullu ajoqusiineq“
pineqarluni.
Eqqartuussiviit
qullersaannut suliassanngortinneqartoq
Eqqartuussinermi kingullermi Paul
Watsonip illersuisuisa Jonas Christoffersenip Julie Stagellu
eqqartuussissuserisullu ikiortaasa Finn Meinelip suliap Eqqartuussiviit
Qullersaannut ingerlateqqinnissaanut akuerineqarput.
– Paul Watsonip
nammineersinnaajunnaarsinneqarneranut tunngatillugu Naalagaaffiup
unnerluussisua inatsisinillu atortitsinermut ministereqarfiup utaqqinerisa
saniatigut aamma Eqqartuussiviit Qullersaat utaqqivarput, Jonas Christoffersen
Sermitsiamut oqarpoq.
Uppernarsaatit
pingaaruteqarput
Eqqartuussissuserisoq
naapertorlugu Nunatsinni Eqqartuussiviani Nunattalu Eqqartuussisuuneqarfiani
suliap suliarineqarnerani ajornartorsiutaasoq tassaavoq eqqartuussisup Paul
Watsonip illersorneqarnera isummerfigiumanngimmagu, illersuisullu suliamut uppernarsaatit
saqqummiussinissaat itigartimmagu.
Akerleriissutaanerpaavorli
nakuusersimasutut unnerluutigineqarnera. Qaartartoq tippassaasartoq uloriananngitsoq inuttap ataatsip uluaatigut
kimillatsitsisoq pineqartoq Paul Watsonip illersuisua nassuiaavoq. Japanimiulli
oqartussaasuisa pisoq ingattarserlugu aaqqissuussaasumik
saassussisoqarnerarlugu inuttat arlallit navianartorsiortinnerarlugit
oqaatigaat.
- Japanimi oqartussaasut suliaq
sorsuakkiarivaat, tamannalu aaqqinniarsaraarput eqqartuussivimmi uppernarsaatit
atuarsinnaaniarlugit piumasaqarluta. Tassungalu periarfissinneqanngilagut,
Jonas Christoffersen oqarpoq.
Eqqartuussivimmi
naliliiffigineqarnissaq pisussaatitaaffigigaa
Paul Watsonip illersuisuisa
oqarnerat naapertorlugu Paul Watsonimut unnerluutigineqarnerat
pisoqarsimanngilaq. Eqqartuussisulli immiussat takujumannginnerat pissutigalugu
uppernarsarneqarnissaa ajornakusoortinneqarpoq.
– Paul Watson eqqartuussivimmi
naliliiffigineqarnissani pisussaatitaaffigaa, tassani uppernarsaatit
takutinneqarsinnaasussaallutik. Taamaattumik Eqqartuussiviit Qullersaannit
uppernarsaatit takujutinneqassanngitsut aalajangerneqassasoq ilimaginngilarput,
Jonas Christoffersen oqarpoq, taassumalu Paul Watsonip Kalaallit
Nunaannukaarnera pillugu kia qallunaat politiivi paasitissimaneranut
paasissutissat aamma piumavai.
– Aallaqqaammut amerlasuut
isumaqarsimapput Japanip Paul Watson tikissimaneranik politiit paasitissimagai.
Maannali paasinarsivoq Savalimmiormiut Kalaallit Nunaanni politiit
nalunaarfigisimagaat, taakkulu Københavnimi Interpolimut apeqquteqareernerannit
Interpolimut Japanimiittumut attaveqarsimapput. Taamatut pisoqarsimanera
pingaaruteqarpoq, Japanimiummi Paul Watsonip tigusariniarlugu
iliuuseqarsimanngippata suliaq pisoqaavallaalersimasinnaavoq.
Suliaq qaqugu
eqqartuussiviit qullersaanni suliarineqassanersoq qanorlu suliarineqassanersoq
ilisimaneqanngilaq.
