“Ersarissumik takutitsineruvoq”

Múte B. Egede ukiup ataatsip matuma siorna nammineq Naalakkersuisut Siulittasuattut Sverigimi nunani avannarlerni naalakkersuisut siuttuisa ataatsimiinnerannut qaaqquneqannginnini pillugu sakkortuumik isornartorsiuimmat, tamanna nunat avannarliit suleqatigiinnerannik aalassatsitsivoq.

Múte paasinerlunneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarpoq.

Tamannalu Nunat avannarliit siunnersuisooqatigiivini tamanut tuniluuppoq, maannalu siunnersuisooqatigiit tunngaviusumik inatsisaannik, Helsingforsimi isumaqatigiissummik, nutarterinermik kinguneqarluni. Suliarli suli naammassineqanngilaq. Suliarli maannamut suli naammassineqanngilaq.[1] 

Múte B. Egedeli maajimi 2024-mi aalajangernermini qanoq tamanut oqaaseqartoq?

- Nunat Avannarliit Siunnersuisooqatigiivini naalakkersuisutigoortumik politikikkut suleqatiginninnera unitsikkallarlugu nalunaarutigaara. Aaqqissuussani immikkoortitsiviusuni peqataaginnarsinnaanngilanga.

- Nunat Avannarliit Ministeriisa siunnersuisooqatigiivisa siulittaasoqarfik Nunat Avannarliillu Præsidentiata Kalaallit Nunaata aamma nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissamullu tunngasuni, nunat ilaasortat allat assigalugit – Nunat Avannarliit siunnersuisooqatigiivini oqalliffinni tamani naligiimmik peqataasinnaalernissaa isumaliutigalugulu akuerippassuk, suleqatigiinnermik unitsitsigallarnissamik aalajangerneq soorunami eqqarsaatigeqqissavara, taamatullu Nunat avannarliit Siunnersuisooqatigiivisa Kalaallit Nunaata, nunallu namminersornerusut allat tamakkiisumik ilaasortanngorsinnaanerannut aporfinnik tamanik Helsingforsimi isumaqatigiissummik nutarterinermi suliaqarpata.

Múte B. Egedep oqariartuutaa – imaluunniit tusagassiorfiit nunanit allaneersut malillugit ”peqataajumajunnaarnera” arajutsineqanngilaq. Tamannalumi Mútep teqeqqumi allaffimmini taartaata, Jens-Frederik Nielsenip ukioq manna Nunat avannarliit naalakkersuisuini siuttut aasaanerani ataatsimiinnerani peqataatinneqarneranut sunniuteqarsinnaavoq. Tamanna sapaatip akunnerani kingullermi Finlandimi Pemarimi (Paimiomi) kiisalu illoqarfiit pingaarnersaata Helsingforsip kitaani illussaarsuarmi kusanaqisumi Åbo Slottimi pivoq.

Finland Sverige paarlallugu siulittaasuutitaqarnermik tigusivoq, Ålandillu naalakkersuisuinut siulittaasup Katrin Sjögrenip siuttut ataatsimiinneranni Finlandimi ministeriunermik Petteri Orpomik qaaqqusisooqataanera immikkut maluginiagassaasoq Kalaallit Nunaannit nalilerneqarpoq.

Isumalluartoq

Ukiuni arlalinni Nunat Avannarliit Ministeriisa siunnersuisoqatigiivini pisuni tamani issiaqataanissamik – tassa tamakkiisumik ilaasortaanissamik - kissaat (piumasaqaat) maanna anguneqalersutut isikkoqartoq, Savalimmiut naliliutigaat. Helsingforsimili isumaqatigiissut naammassineqaqqaassaaq. Siullertulli Helsingforsimi isumaqatigiissutip allanngortinnissaa pillugu suliaq naammassineqaqqaassaaq.

Lagmand Aksel V. Johannensen Kringvarpimut (Savalimmiut KNR-iannut) ima nassuiaavoq:

- Savalimmiut ullumikkut ataatsimiinnermi peqataanerat nunani avannarlerni naalakkersuisut, Savalimmiut nammineerlutik ilaasortaalernissaannik eqqummaarinnittut, Savalimmiuni pissutsit ilanngullugit eqqarsaatiginnissimanerannik takussutissaavoq. Taamaammat Helsingforsimi isumaqatigiissummik allannguiniarluni sulineq iluatsikkumaartoq, Savalimmiullu ungasinngitsumi Nunat Avannarliit Siunnersuisooqatigiivini tamakkiisumik ilaasortanngorumaarnerat naatsorsuutigaara, Aksel V. Johannesen Kringvarpimut oqarpoq.

Mette Frederiksenip Kalaallit Nunaata Nunani Avannarlernut ilaanera Finlandimi taperserpaa.

- Aalajangerneq pitsaasuuvoq, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu ullumikkut peqataanerat iluarisimaarnarpoq, pingaarutilimmillu saqqummerneruvoq. Avatitsinni pisut eqqarsaatigalugit nunani avannarlerni ataatsimoornerput taamaalilluta erseqqissumik oqariartuutigaarput, Mette Frederiksen svenskit aviisiannut Dagens Nyheterimut oqarpoq.

Frederiksen 2019-mili Statsministeriuvoq, nunanullu allanut atatillugu Skandinaviami naalakkersuisut siuttuini misilittagartunerpaalluni. Oqaasii kimeqartarput, amerlasooriarlunilu Kalaallit Nunaata Savalimmiullu Nunat Avannarliit ministeriisa siunnersuisoqatigiivinut tamakkiisumik ilaasortaalernissaat tapersersorini oqartarpoq. 

“Pingaaruteqartorujussuaq”

Ålandimi naalakkersuisut siulittaasuata Katrin Sjögren aamma piffiit namminersornerusut ataatsimiinnermi peqataanerat iluarisimaarpaa:

- Nunat arfineq pingasut tamarmik peqataanerat naleqquppoq. Taamatut ingerlaannassaagut. Nunat namminersornerusut puigussanngilagut, tamanna pingaaruteqartorujussuuvoq, taanna Ålands Radiomi apersorneqarluni oqarpoq.

Svenskit TV-at pisunit toqqaannartumik aallakaatitsivoq, taakkulu ilanngutassiortuata nunat avannarliit suleqatigiinnerisa nunat tamat akornanni pissutsit pissanganartorsiorfiujartornerat ilutigalugu, minnerunngitsumillu Ukrainemi sorsuunnerup kinguneranik, allanngorsimanera isiginnartunut nassuiarniarsaraa.

- Nunat Avannarliit suleqatigiinnerat pissutsit ingerlalluarnerani pikkunaatsorujussuuvoq, ajornartorsiortoqalersillugulu pissanganarseqqittarpoq, ilanngutassiortoq oqarpoq, Kalaallillu Nunaat pillugu ima nangilluni: - Sverigemi ataatsimiinnermi nunat namminersornerusut siorna aggersarneqanngillat, tamannalu annertuumik isornartorsiuinermik kinguneqarpoq. Maannakkullu Kalaallit Nunaat Nunani Avannarlerni ilaqutariissuarnut ilaanera USA-mut oqaariartuutiginiarneqarpoq. Tamatumuuna Kalaallit Nunaata nunanut avannarlernut ilaalluinnarnera USA-mut paasitinniarneqassaaq, STV-mi tusagassiortoq oqarpoq.

Nunat Avannarliit suleqatigiinnerata pingaaruteqarnera – Nunallu Avannarliit nunarsuarmi pingaarutilimmik inissisimanerat – Svenskit naalakkersuisuisa siuttuannit Ulf Kristersoonimit oqaatigineqarpoq.

- (Nunarsuarmi) aningaasarsiortut annersaasa aqqaneq aapparaatigut. Nunarsuarmi niuernermi annertuumik sunniuteqarpugut, taanna tusagassiuutinik katersortitsinermi oqarpoq. 

Nitteri Keldsenilu

Jens-Frederik Nielsen atorfilittanilu nunarput sinnerlugu kisimik Finlandimiinngillat. Inuit Nunani Avannarlerni namminersorlutik inuussutissarsiortuneersut politikerit peqatigalugit sammisaqartitsinermut qaaqquneqarput, tassani ilaatigut Mærskip pisortaanera Jakob Nitter Sørensenilu Air Greenlandimeersoq kiisalu Christian Keldsen Sulisitsisuneersoq.

Aasaanerani ataatsimiinnermi qulequttat pingaarnerit tassaapput upalungaarsimaneq, isumannaallisaaneq inuiaqatigiillu patajaatsut. Ataatsimiinneq sioqqullugu Jens-Frederik Nielsen ima oqaaseqarpoq:

- Nunani Avannarlerni Issittumilu nunani upalungaarsimanerup ineriartortinnissaa pingaaruteqarpoq. Unammillernartitavut Nunani Avannarlernut Issittumilu Nunanut atuumapput, taamaammallu Kalaallit Nunaata Nunani Avannarlerni pissutsinik assigiimmik toqqammaveqarluni peqataasinnaanera pingaaruteqarpoq, taanna oqarpoq.