Arnat
nunarsuup inuisa affaanik amerlassuseqarput, taamaakkaluartorli amerlanertigut
angutit nakorsaatinik ilisimatusarnermi nalinginnaasumik atorneqarnerusarput.
Nakorsaatit katsorsaanerillu nalinginnaasumik angutit timaannut
misilinneqartarput, arnanullu ingerlateqqinneqartarput allaanani taakku timaat
taamatoqqissaaq qisuariassasoq.
Arnat
nunarsuup inuisa affaanik amerlassuseqarput, taamaakkaluartorli amerlanertigut
angutit nakorsaatinik ilisimatusarnermi nalinginnaasumik atorneqarnerusarput.
Nakorsaatit katsorsaanerillu nalinginnaasumik angutit timaannut
misilinneqartarput, arnanullu ingerlateqqinneqartarput allaanani taakku timaat
taamatoqqissaaq qisuariassasoq.
Taamaannerli
ajorpoq, arnammi timaat, hormonii inuussutissanillu suliarinninnerat angutiniit
allaaneruvoq.
Qanoq iliorpa?
Amanda
Refslund Ravnip suliniutaanut siunertaavoq misissorniarlugu enzymi CYP1A2 arnap
aaqartarnerata ingerlaarnerani piffissani assigiinngitsuni marlunni
assigiinngitsumik pissusilersortarnersoq. Enzymi timip akuutissanik 100
sinneqartuni arrortitsiniarnerani iluaqutaasarpoq, ilaatigut koffein
nakorsaaterpassuillu. Nivissat ranallu inuusuttut 16-19-inik ukiullit
arfinillit ilisimatusarnermi peqataapput:
· Inuit
misilerarneqartut koffeininik iisartakkamik 200 mg-imik iisipput
· Akunnerit
12 qaangiummata quuinik misissugassamik tigusisoqarpoq
· CYP1A2-mi
pisut koffeinip arrortitsisartullu paraxanthinip akornanni pisut
uuttortarneqarput
Misissuineq
peqataasuni tamani marloriarluni ingerlanneqarpoq:
· Siullermik
immikkoortumi siusissumi follikulærimi (ullut 4-5-issaani)
· Aappassaani
follikulærimi kingullerni/mannissap kaanngarnerata nalaani (ullut 13-14
qaangiummata)
Najoqqutaq: ’CYP1A2 activity during the
menstrualcycle’, EUCYS 2025
Tamanna
18-inik ukiullip Amanda Refslund Ravnip ilisimatusaatigalugu suliniummini
takutippaa, tamannalu ilisimatuunut inuusuttunut Europami
pissartanngorniunnissamut peqataassutigissavaa: Enzymip CYP1A2-p sulineranut
arnat hormoniisa kaaviiaarnera qanoq sunniuteqarpa.
Amanda
Refslund Ravn 8. klassimiillunili inuusuttut ilisimatuut piukkunnassutsimikkut
unammisinnerannik alaatsinaassimavoq, ukiunili arlalinni ilanngunniarnissani
qunugisimavaa. Naammattumik pikkorissuteqarnini upperisimanngilaa.
- Isumaliorpunga
peeqataasartut tassaasut inuit inuusuttut piukkunnartuusut
kakkalluinnarlutillu, tupinnaannartunik suliaqartarnermikkut. Isumaqarpunga
tamatumunnga inorsarlunga.
2. G-mi
sapiisernialerpoq peqataalerlunilu, tamannalu eqqortuusoq paasineqarpoq.
Suliniutaa
’CYP1A2-p aaqartarnerup kaaviaarneratigut sulisarnera’ Danmarkimi
pinngortitalerinermi piukkunnartut unammineranni annertunerpaami, Unge Forskere
2025, angajulliunerusuni ajugaavoq, maannalu Danmark sinnerlugu Europami
Sciencemi peqataavoq.
Hormonit assigiinngissutaasa nakorsaatinik
arrortitsineq sunnersinnaavaa
Timip
enzymit atorlugit nakorsaatit arrortittarpai, taakkulu ilagaat CYP1A2.
Enzymiuvoq pingaartoq akuutissat ilisimaneqartut 100 sinneqartut
arrortittaramigit. Enzymili angutini arnanilu assigiinngitsumik sulisarpoq.
Angutini pikialaarneruvoq, arnallu suiaassutsikkut hormonii østrogen aamma
progesteron enzymimik kigaallatsitsisinnaapput. Amanda Refslund Ravnip
misissorpaa enzymip pikialaarnera aaqartarnerup ingerlaarnerani
allanngortarnersoq hormoneqassutsip nikerarnerani. Inunni misissuinermi
atukkamini enzymip pikialaarnera piffissani marlunni assigiinngitsuni
uuttortartarpaa paasillugulu piffissap ingerlanerani allanngortartoq. Mannissap
kaanngarnerata nalaani pikialaarnerpaasarpoq, taamaalilluni nakorsaatip timimi
arrortinniarneranut sunniuteqarsinnaalluni.
- Arnat
aaqartarnerisa ingerlaarnerani enzymip pikialaarnera allanngoraangat, tamatuma
kingunerisinnaavaa nakorsaatinik annertussusiineq aaqartarnerup ingerlarnga
malillugu naleqqussarneqartarluni, Amanda Refslund Ravn nassuiaavoq.
Naak angusai
naatsorsueqqissaarnikkut tutsuiginanngikkaluartut ilaatigut inuit
misissorneqartut ikippallaarnerat peqqutigalugu, suliniutip tikkuarpaa
pingaartuusoq angutit arnallu assigiinngissutaasa isiginiarnissaat
nakorsaatinik piorsaanermi annertussusiinermilu.
Taamaaliornikkut
nakorsaatit eqqornerusumik sananeqarsinnaallutillu sunniuteqarsinnaapput
arnanut annikinnerusumik saniatigut sunniuteqarlutik.
Ilisimatusarneq ilisimanngisanik
paasisaqarfiusoq
Nalinginnaasumik
arnat timaat angutit timaatuulli annertutigisumik
misissuiffigineqartarsimanngillat. Ingammik nakorsaatinik piorsaanermi,
misileraanermi katsorsaanermilu, Amani Meaidi Safe Choicemi nakorsaasoq
ilisimatuujusorlu hormonel præventionip saniatigut sunniutigisartagaanik
ilisimatusartoq oqaluttuarpoq.
- Napparsimasoq
nakorsaaseraangatsigu nalinginnaasumik annertussut aalajangersimasuusarpoq.
Angutinut arnanullu assigiimmik, oqarpoq.
Tamannali
kinguneqarsinnaavoq. USA-mi ilisimatusarnerup takutippaa arnat angutiniit
marloriaammik nakorsaatit saniatigut suniutaannik misillernissaminnut
qaninnerusartut. Oqimaaqatigiinnginnerlu tamannarpiaq peqqutit ilagaat, Amanda
Refslund Ravnip suliniummini arnap timaata samminissaata toqqarnerani.
- Ilisimatusaammik
ingerlatserusuppunga amigaatit ilaasa matuniarnissaannut, nassuiaavoq.
Amanda Refslund Ravnip enzymi CYP1A2 arnap aaqartarnerata ingerlaarnerani piffissani assigiinngitsuni marlunni
assigiinngitsumik pissusilersortarnersoq misissorpaa. Nakorsaatit arnanut saniatigut sunniuteqartarnerisa
paasineqarnerunissaa kissaatigaa.
Assi: Amanda Refslund Ravn
Nakorsaq
ilisimatoorlu Amani Meaidi oqarpoq, Amanda Refslund Ravn ajornartorsiummik
ilisimaneqartumik sulilu qulaajarnerlutamik sammisaqartoq.
- Qujanartumik
nakorsaatinik ilisimatusarnermi arnat timaat paasineqarnerujartorput, Amandallu
suliniutaa tassunga tunngalluinnarpoq.
Pinngortitalerinerup iluani ataatsimoorneq
nassaarigaa
Amanda
Refslund Ravn 2.G-miilluni Unge Forskerinut ilannguppoq, matumani
uppernarsillugu ilisimatusarnermi peqataasinnaalluarluni. Saniatigut inuusuttut
allat naapippai, pinngortitalerinermik aamma soqutigisaqartut.
- Unge
Forskerit saqqummersitsineranniillunga misigaanga peqataasut allat kræfti
katsorsarsinnaalerlugulu qaammammuliartikkaatigut. Isumaliorpungalu uanga
taamaallaat ikinngutikka arfinillit tiitorfimmut quitissimallugit, illarluni
oqarpoq.
Sulliniummi
pingaartuunera annikillisarpaa, naliliisartulli kakkanaarpaat, Amanda Refslund
Ravnilu angajullerni ajugaasutut suaarutigineqarluni. Naliliisartut kisimik
akaarnartinngilaat, aammali nakorsaq ilisimatoorlu Amani Meaidi nuannaarpoq:
- Isumassarsinarluinnarpoq
inuusuttoq Amandatut ittoq apeqqusiinissaminut sapiissuseqarmat isumassanillu
nutaamik saqqummiilluni. Tamanna atorfissaqartipparput.
Unge
Forskerit unammineranni ajugaanermut ilaavoq Letlandimi Sciencemi Europami
unammersuarnissamut peqataanissaq, tassani Amanda Refslund Ravn Danmark
sinnerlugu peqataassalluni.
