FN-ip silap pissusianut allattoqarfianeersoq: Parisimi isumaqatigiissut silap pissusiata kissatsikkiartorneranut sunniuteqaannarani aningaasaqarnermut aamma sunniuteqarpoq

Nunalerinermut, Imminut Pilersornermut, Nukissiutinut Avatangiisinullu Naalakkersuisup Kalistat Lundip (IA) Kalaallit Nunaata Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnera sapaatip akunnerata siuliani atsiorpaa, atsiugarlu Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusia pillugu allattoqarfiani allattaanermut Simon Stiellimut tunniullugu. Atsioqatigiinnermut tassunga atatillugu Kalistat Lundip nunat tamalaat silap pissusaa pillugu isumaqatigiinniarnerni suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut nutartigaq Danmarkimi ineriartortitsinissamut nunarsuarmilu silap pissusianut politikkimut ministeri Dan Jørgensen (S) peqatigalugu aamma atsiorpaat.

– Parisimi isumaqatigiissut nunat tamalaat akornanni silap pissusiata allanngoriartornerata sunniutaanik iliuuseqarniarnitsinni sakkussatuaavoq. Kalaallit Nunaata Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnera takussutissaannaanngilaq. Nunarsuarmut ulloq pingaartuuvoq, Kalaallit Nunaammi nunarsuarmi sumiiffiit silap pissusiata allanngoriartorneranit eqqugaanerpaat ilagaat. Maani Issittumi silap kissassusia nunarsuup sinneranut sanilliullugu sisamariaammik qaffakkiartorneruvoq, Simon Stiell oqarpoq.

Silap pissusiata allanngoriartornera ullut tamaasa misigisarparput

– Pinngortitaq pisuussutillu tassanngaanneersut inuussutigaagut, kinguaariinni arlalinni taama inuusimalluta. Namminerli isitsinnik takusarput ullumikkut silap pissusiata allanngoriartornera. Ulluinnarni allanngoriartornerit takusinnaavavut, uumasullu apummik sikumillu isumalluuteqartut eqqugaanerpaapput. Sermersuarput aakkiartupiloorpoq, kingunerilu nunarsuarmi sumi tamaani malugineqarput, Kalistat Lund atsioqatigiinnermut atatillugu oqarpoq, tassanilu aamma oqaatigaa aalisartut, piniartut nunalerisullu silap pissusiata allanngoriartorneranit aamma unammilligassaqartut.

– Silap pissusiata allanngoriartornerata kinguneri ima annertutigipput kulturikkut inooriaatsitsinnik navianartorsiortitsillutik. Oqaluttuarisaanermi uani alloriarnermi pingaarutilimmi qanoq naleqqussarnissarput oqaluuserilertariaqarparput. Inuiaqatigiittut pinngortitamik pisuussutinillu inuussuteqartutut avatangiisinut mingutsitsinngitsumik aaqqiissutissat oqaluuserilertariaqarpavut, Kalistat Lund oqarpoq.

Silap pissusia pillugu periusissiami akuutitsisoqarnissaa qulakkeerneqassaaq

Parisimi isumaqatigiissut nunat tamalaat akornanni silap pissusiata allanngoriartornera pillugu isumaqatigiissutaavoq inatsisitigut pisussaaffiliisoq. Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusaa pillugu ataatsimeersuartitsineranni (COP21) Parisimi 2015-imi ingerlanneqartumi nunanit 196-init akuerineqarpoq. Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissummi ilanngunnermigut silap pissusaanut periusissiamik suliaqarnissamut pisussaaffilerneqarpoq, nunalu mingutsitsinnginnerunissamik aamma pisussaaffilerneqarluni. Tamanna Naalakkersuisoq Kalistat Lundip 2028-p tungaanut sulissutissaraa, tassanilu Kalaallit Nunaata Parisimi isumaqatigiissut aallaavigalugu CO2-mik aniatitsinerup annikillisinnissaa siunertaralugu qanoq inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut inuttullu allanngortitsinikkut atuutilersissaneraa sulissutigineqassalluni.

– Illoqarfiit nunaqarfiillu ukiaru sapinngisamik amerlasuut tikinniartussaavakka Parisimilu isumaqatigiissut taassumalu kingunissaa innuttaasunut paasissutissiissutiginiarlugit. Inuit isumassarsiorfigalugit aamma oqaloqatigissavakka, minnerunngitsumillu suliffeqarfiit, peqatigiiffiit kattuffiillu suleqatiserissallugit. Ilisimasanik katersiniarlunga silap pissusianut periusissiami anguniakkat tunngavigisassaat pillugit, tassani ilaatigut CO2-mik aniatitsinerup qanoq annikillisinneqarsinnaanera siunertarissallugu, Kalistat Lund oqarpoq, Simon Stiellillu ima akivaa:

– Peqataatitsinermik suliniuteqarnerit nunarsuarmi nunat amerlasuut ilinniarfigisinnaavaat. Aamma illit nipit pingaaruteqarpoq, tassami silap pissusaa pillugu isumaqatigiinniarnerni Issittup inunnik najugaqarfigineqarnera ilaannikkut puiorneqartarsimagunarpoq. Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii Parisimi isumaqatigiissummi qitiupput, nipillu nukittuut tusarfiginissaat pisariaqartipparput.

Mingutsitsinnginneruneq silallu pissusianut iluaqutaasumik suliniuteqarneq

Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusianut allattoqarfiup nunarsuarmi silaannarmut mingutsitsineq 2030-mi 43 procentimik 2033-milu 60 procentimik annikillisinniarlugit anguniagaqarpoq. Anguniagarlu piviusunngussappat naalagaaffippassuarnit peqataaffigineqarnissaa pisariaqarpoq.

Kalaallit Nunaata silap pissusianut periusissiassaani silaannaap mingutsitsineranik annikillisitsinerup saniatigut aamma inuiaqatigiit aningaasaqarnerannik allannguinissaq, nukissiuutinillu nutaanik ineriartortitsinissaq sulissutigineqassapput.

- Aningaasaqarnikkut allanngortitsinissamut periarfissatut isigineqarsinnaavoq, aamma Kalaallit Nunaanni innaallagissamik pilersuineq maannakkutut ittoq nukimmik ataavartumik taarserneqarpat. Erngup nukinganik nukissiorfeqalersinnaanera annertuumik periarfissiivoq, tamannalu nunami aningaasaqarnermut aningaasaqarnikkullu ineriartornermut sunniuteqarsinnaavoq, Simon Stiell oqarpoq.

– Tasersiami Tassartuullu Tasiani erngup nukinganik nukissiorfiliornissaq nunanit tamalaanit soqutigineqarpoq, aamma Kalaallit Nunaata suna kissaatigineraa soqutigineqarpoq. Kalaallit Nunaat Parisimi isumaqatigiissummut ilanngunnermigut avatangiisinut mingutsitsinngitsumik suliniuteqarnissamut suleqataarusunnermik nunanut allanut aamma ersersitsivoq, Kalistat Lund oqarpoq, Minik Rosing sermip aanneraneersunik qajuusaasanngorsimasut pillugit suliaa ilaatigut tikkuarlugu, taanna silap pissusiata allanngoriartorneranut akiuunnermi immaqa atorneqarsinnaammat.