Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz (IA) Donald Trump Jr.-ip marlunngornermi Nuummut tikeraarneranut atatillugu persuarsiorpallaassanngitsugut kajumissaaruteqarpoq:
– Trumpip pilersaarutaata maanna aallartinnerata paasinissaa pingaaruteqarpoq, tassami Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik pisinissamik, pigisaqalernissamik aqutsinissamilluunniit soqutiginninnini ersersippaa.
Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz (IA) Donald Trump Jr.-ip marlunngornermi Nuummut tikeraarneranut atatillugu persuarsiorpallaassanngitsugut kajumissaaruteqarpoq:
– Trumpip pilersaarutaata maanna aallartinnerata paasinissaa pingaaruteqarpoq, tassami Donald Trumpip Kalaallit Nunaannik pisinissamik, pigisaqalernissamik aqutsinissamilluunniit soqutiginninnini ersersippaa.
- Anersaartoriarluta eqqarsarluarnissarput kingunerusinnaasunillu eqqarsaatiginneqqissaarnissarput pingaaruteqarpoq. Eqqissisimaniarsaralutalu kissalaartumik pissuseqassaagut, siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu nunatsinnut pitsaanerpaaq ukkatarisariaqarparput.
USA-mi pissutsit aarleqqutigigai
Aaja Chemnitzip Kalaallit Nunaanni pissutsit Amerikamiut atugaattut innissaat aarleqqutigaa:
– Uanga nammineq USA-mi najugaqarnikuuvunga, taamaammallu peqqinnissaqarfiat ilinniartitaanerallu Kalaallit Nunaanni kissaatiginagit isumaqarpunga.
– Danmarkip iluarineqannginnera paasilluarsinnaavara. Inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut annikitsualuit, aammali angajoqqaat piginnaaneri pillugit misissuinerit, Danmarkip Kalaallit Nunaannut pimoorussivallaannginneranut tunngassuteqartut, danskit tungaannit sivisuumik kinguarsarneqartarsimapput.
Namminiilivinnissaq ilutigalugu aningaasaqarnerup aamma oqallisigineqarnissaa kajumissaarutigaa:
– Qinersisoqarpat Kalaallit Nunaata siunissaanut aqqutit assigiinngitsut misissortariaqarpavut. Inatsisit misigissutsillu kisiisa eqqartussanngilagut. Inuiaqatigiinni aningaasaqarneq aamma eqqartussavarput.
- Oqaluttuarisaanermi toqqaasussanngorpugut. Kisianni Amerikami innuttaalernissaq sakkortuumik mianersoqqussutigerusuppara. USA-mi peqqinnissakkut ilinniartitaanermilu unammilligassat saniatigut aamma Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfimmik pilersitsisoqaqqinnginnissaa kissaatigaara. Kalaallit Nunaanni eqqissinerup attatiinnarnissaa ukkatarissavarput, oqarpoq.
Takorluukkat pinnagit aaqqiissutissat tigussaasut
Aaja Chemnitzip Kalaallit Nunaat akisussaaffeqarnerullunilu aalajangiisinnaassuseqassasoq isumaqarluni erseqqissarpaa :
- Nunatta Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinut immaqalu piffissap ingerlanerani Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut nunatut ilaasortanngornissaa kissaatigaara.
– Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikkimut tunngatillugu periarfissai annertusineqassapput. Kalaallit Nunaanni inuuniarnermi atukkat arlallit ilungersunartut nalunngilarput. Tamanna sunaanersoq nalusarput eqqarsaatigiinnarnagu aaqqiissutissat tigussaasut atorlugit iliuuseqarfigisariaqarparput.
Amerikamiuuneq siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu pilerinarsinnaasoq, USA-mili naleqartitat allaanerulluinnartut pingaartinneqartut nangilluni oqarpoq:
- Alaskami nunap inoqqaavi, arlaleriarlunga tikeraarsimasakka, eqqarsaatigikkit. Alaskami innuttaasut inissisimanerattut inissisimalernissarput kissaatiginngilara.
- Inuunermi politikkikkullu ullumikkut atukkavut ajornerulersinnaapput. Kalaallit Nunaat Canadamut Alaskamullu maligassiuivoq. Ukiuni qulikkuutaani politikkikkut suliniuteqarsimanerput asuliinnaasinnaavoq. Tamatuma kinguneri uagut kinguaattalu atortussaavaat.
