Frankrig Kalaallit Nunaanni ataavartumik inissisimalerusuppoq
EU Kalaallit Nunaanni najuutilernikuuvoq aammalu Frankrig EU-p ilarujussuarivaa. Sooq una Frankrigip nunatut nammineerluni Kalaallit Nunaanni inissisimalernissaa pisariaqarsorineqartoq?
Assimi takuneqarsinnaapput Ministeriuneq Mette Frederiksen, Franskit præsidentiat Emmanuel Macron aammalu uagut Naalakkersuisutta siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen, Macronip nunatsinnut tikeraarnerani 15. juni ukioq manna pisumi assilisaq.
Assiliisoq: Oscar Scott Carl
Qularutissaanngilaq Kalaallit Nunaat Issittullu sinnera nunarsuarmi politikkikkut qaffasissumik inissisimaffeqalersimanerat ataavartussanngortoq.
USA-p paasereersimagunarpaa Kalaallit Nunaannik pisinissaq imaluunniit USA-mut ilanngussinissaq periarfissaanngitsoq, aammalu Præsident Trumpip piumasaminik oqariartuuteqaqattaarnerata aasaanerani uninngatsiarnerani, EU aammalu Europami nunat pissaanilissuit Kalaallit Nunaat aammalu issittup sinneranut allaanerusumik isiginnillutillu iliuuseqarput.
Tassami Europami nunat aammalu EU oqaloqatigiinnermik suleqatigiinnermillu annertusaanissaminnik toqqaapput, pingaartumik Kalaallit Nunaat, Danmark aammalu Savalimmiut, tassa Danmarkimi kunngeqarfik, kisiannili aamma toqqaannartumik immikkut Kalaallit Nunaat peqatigalugu, Kalaallit Nunaata nammineq oqartussaaffigileriigaasa iluanni.
Immikkut maluginiagassaavoq Frankrigip Kalaallit Nunaanni ataavartumik inissisimalernissaminik sulissutiginnilernera, Frankrig EU-mut ilaagaluartoq, EU-lu Nuummi inissisimalereeraluartoq.
Frankrigip Issittumi periusissiaa
Frankrigip Danmarkimi aallartitaa, Christophe oqaluttuarpoq Frankrig naalagaaffittut issittortaqanngikkaluartoq, taamaattoq Kalaallit Nunaanni inissisimalernissamik soqutiginnittoq. Siullermik pingaarnertullu Kalaallit Nunaat tapersersorniarlugu nunami najuunnissaminik siunniussaqarami.
- Kisiannili aamma nunarsuup immikkoortuani sumiiffik pingaaruteqarmat aammalu nunami pisuussutit pissutaaqataapput pingaarutillit, pingaartumik aatsitassat qaqutigoortut pisariaqartinneqavittullu isumannaatsumik Kalaallit Nunaat pilersuilernissamik periarfissaqarluarmat, taakkulu Frankrigimut, aatsitassanik qaqutigoortunik pisariaqartitsisumut, aammalu Kalaallit Nunaannut, aningaasaqarnikkut siuarsarnissaminik pisariaqartitsisumut, illuttut iluaqutaasumik periarfissiisinnaammata, ambassadøri erseqqissaavoq.
Kisiannili aamma tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaata, Issittup immikkoortuani ilaasup, silap allanngoriartornerata kingunerisaanik imaatigut angallavinnik pisuussutillu uumaatsut periarfissiissutigisai aamma soqutiginaateqarmata, Kalaallit Nunaat suleqatigissallugu suli pingaaruteqarnerulernikuummat.
Frankrigip Danmarkimi aallartitaa Nuummeereerluni Ilulissanut ingerlaqqissaaq, tassanilu immikkut Eqi ornissavaa, tassani Paul-Émile Victorip ilisimatusarnermini illuaraa alakkassamaarpaa, siunertaammat illuaraq pineqartoq iluarsartuunneqassasoq aserfallatsaaliorneqarlunilu.
Assiliisoq: Jensine Berthelsen
- Frankrigip issittumi periusissiaani Kalaallit Nunaat pingaarutilimmik inissisimavoq, aningaasaqarnikkut aammalu politikkikkut, tassungalu tunngatillugu Præsident Macronip tikeraarnermini nalunaarutigaa Frankrigip Kalaallit Nunaanni ataavartumik najuunnissaa siunertarineqalersoq, taamaalilluni suleqatigiinneq oqaasiinnaanani suleqatigiinnissamillu isumaqatigiissutit pappialaannaanatik kusanartut, suleqatigiinneq piviusumik siunnerfilimmillu ingerlaneqarsinnaalissammat ataavartumik attaveqaqatigiinnikkut, Frankrigip Danmarkimi aallartitaa, Christophe Parisot nassuiaavoq.
- Præsident Macronip assersuutigalugu taasaata ilagaat erngup nukinga atorlugu nukissiorfissualiornissaq aammalu tassunga tunngasut pilersaarutit angisuut allat taavai, aammalu frankrigimi nukissiuuteqarnermut suliffeqarfeqarpoq siuarsimasorujussuarnik, nukissiuuteqarnermut aaqqiissutissanik pisariusunik misilittagaqartuusut, taamatuttaarlu Frankrig aamma suliniutinut angisuunut aningaasaliinermik misilittagaqartuusoq, taannalu assersuutissaqqippoq suleqatigiinnerup qanoq pilersinneqarsinnaanissaanut timitalerneqarsinnaanissaanullu paasiniassallugu, tassami assut soqutiginarpoq, tassanilu franskit generalkonsulatiata pilersinneqarnissaa iluaqutaaginnassaaq, paasissutissanimmi avitseqatigiittarnissamut naapeqatigiittarnissamullu ataqatigiissaarisuussinnaammat, taanna nassuaavoq.
Ilisimatusarneq, kultureqarnermut atatillugu sammisat ilinniartitaanermullu suleqatigiinneq aamma pingaaruteqarpoq
Franskit ilisimatusartartut ukiut ingerlanerini aamma nunatsinnut soqutiginnilluarsimapput, ukiummi ingerlanerini ilisimatusarnerminnut atatillugu tikeraartarsimapput nuna, imaq, sermersuaq minnerunngitsumillu Issittumi inuuniarneq misissuiffigisarsimallugit. Soqutiginninneq annikillinngilaq sermersuaq aakkiartormat Issittumilu tamarmi, nunarsuup sinneranisut, silap pissusaa allanngoriartormat.
Ambassadøri Christophe Parisot oqaluttuarpoq ilisimatusartartoq ataaseq immikkut ilisarisimaneqarluartoq tassaasoq qanga piffissamilu ilisimatusarfigisami inuit inooriaasiannik ilisimatusartartoq (etnolog, aaqq.), issittumi ilisimatusartartutut angalasartorsuaq Paul-Émile Victor.
Parisot Eqimut angalassaaq, tassani Paul-Émile Victor-ip ilisimatusarnermi illuaraa tusaamasaasoq ornissavaa, Nuummit tikeraareernermi kingorna:
- Tamanna assut qilanaaraara, pilersaarutitsinniippoq illuaqqap taassuma iluarsaanneqarnissaa aserfallatsaaliorneqarnissaalu, tassami ataatsimoorluta oqaluttuarisaanitsinnik sinniisuummat, tamanikkut ullumikkut siunissamilu suleqatigiinnissatsinnut sinniisutut inissisimammat, tassami franskit siuaasaasa akornanni naggueqatigiit Inuit inuiaqatigiinni inuunerannik, silap pissusaata sunniutai pillugit ilisimasaqarfigilluinnartoq tassaammat Paul-Émile Victor, taamaattumik pingaaruteqarpoq illuaraa Eqimi sermersuup eqqaaniittoq paarilluassallugu, Frankrigip Ambassadøriata Danmarkimi, Christophe Parisot naggasiivoq.
Pingasunngornermi unnukkut aallartitaq nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq, Vivian Motzfeldt (S), peqatigalugu katerisimaarput.
Vivian Motzfeldt-ip Sermitsiamut oqaatigaa franskit tikeraarnerat periarfissatsialaasoq Frankrigimut kingumut qujassuteqarnissamut, nunami taanna Kalaallit Nunaannut tapersersuinera qujanartuuvoq, Kalaallit Nunaat USA-mit sakkortuumik kimigiiserfigineqaleruttormat.
