Kalaallit
Nunaanni aasaanerani sivikitsumi silaannaq aalanguserpoq.
Nuup kangerluani
kaffisorujoortarfik hvepsi sanioqqunnerani qernertumik qalipaateqarnerata
sungaartunillu titarneqarnerata ilisarnartippaa.
Kalaallit
Nunaanni aasaanerani sivikitsumi silaannaq aalanguserpoq.
Nuup kangerluani
kaffisorujoortarfik hvepsi sanioqqunnerani qernertumik qalipaateqarnerata
sungaartunillu titarneqarnerata ilisarnartippaa.
Taanna Kalaallit Nunaanni suli
nutaarsiassaavoq, ingerlaannarli uumitsaatigineqarlunilu isumakululersitsivoq.
Kapitinnissaq sukkasuumillu qanillattortarnerinut tunngaannarani,
nerisariiaanut qanoq sunniisinnaanerat isumakululersitsivoq.
-
Nerisariiaat allanngortissinnaavaat, Nuummi Pinngortitaleriffimmi hvepsit
pillugit immikkut ilisimasalik Viktor Gårdman oqarpoq.
- Hvepsit
amerlavallaalerpata sullernit allat ikinnerulersinnaapput, taamaalillunilu
timmissat nerisassakinnerulerlutillu naasut pujoralaajarnikinnerulissapput.
Ajortulli
kisimik eqqumaffigineqassanngitsut ingerlaannaq aamma oqaatigaa:
- Pisut
malinnaavigilluarpavut, maannakkulli ingasattumik ernumanissamut
pissutissaqanngilaq.
VIKTORI IKIORLU HVEPSIT ASSILERIARLUGIT NASSIUTIKKIT
Pinngortitaleriffik
innuttaasunut ikioqquvoq: Hvepsimik takunnikkuit assileriarlugu
hveps@natur.gl-imut imaluunniit Facebookimi quppernermut Hvepse i Grønland-imut
atilimmut nassiussigit.
-
Taamaalilluta qanoq sukkatigisumik qanorlu ungasitsigisumut siaruaassimanerat
paasilluarnerusinnaavarput, Viktor Gårdman oqarpoq.
Sverigemiu
28-nik ukiulik ph.d-nngorniartoq, ulluinnarni Nuummi Pinngortitaleriffimmi
sulisoq, naapertorlugu takornariaqarneq niuernerlu Kalaallit Nunaanni hvepsinik
amerliartortitsisimapput – silap pissusiata allanngoriartornera
pissutaanerunani. Hvepsit assigiinngitsut marluk nunani issittuni soorlu
Skandinaviami, Alaskami Canadamilu uumasuupput. Angallanneq pissutaalluni
amerliartorsimapput: umiarsuit timmisartullu hvepsinik nassataqartarsimapput,
nassataallu ilaanni dronningi ataasiinnaq ilaappat uumasoqarfimmik
pilersitsisoqarsinnaasarluni.
Qeqertarsuup
Tunuani aamma maanna takuneqartarput, avannarpasinnerpaanili
piaqqiorsinnaanersut suli ilisimaneqanngilaq.
Viktor
Gårdman ippernat taakkununngalu assingusut pillugit Nuup Kangerluani
misissuinermini uumasoqatigiiaanik nutaanik nassaarami soqutiginninnera
annertusivoq. Kingorna Københavnimi Statens Naturhistoriske Museum ph.d. aamma
lektori hvepsinik immikkut ilisimasalik Lars Vilhelmsen suleqatigalugit
kapisisartut nutaat nunatsinniilersut nalunaarsorniarlugit aallartippoq.
Hvepsit
pillugit paasissutissat nuannersut tallimat
Hvepsit
pillugit paasissutissarpassuaqarpoq. Naak inunnut ajoqutaagaluartoq aamma
tupaallannartunik – ilaannikkullu quianartunik – pissuseqarput. Hvepsit
pillugit paasissutissat nuannersut tallimat sammivagut. Apeqqutit,
Pinngortitaleriffimmit Viktor Gårdmanimit, inuusuttumit hvepsit pillugit
immikkut ilisimasalimmit, akineqarput:
1.
Hvepsit Kalaallit Nunaat "sulinngiffeqarnerminni tikitassatsialattut"
isigaat?
- Naamik.
Seqinnisaariartorlutik tikiunngillat, sumiiffinnili assigiinngitsorpassuarni
naleqqussarsinnaagamik tikipput. Tikeraartutut nutaatut takornartatullu
misinnarnerannut umiarsuakkut timmisartukkullu qanittukkut
tikiunneqarsimanerannik pissuteqarneruvoq.
2.
Hvepsit eqimattakkuutaarlutik - nutaaliortunik, sulisunik kinguaariinnillu
nutaat pilersitsisartunik - uumasuuppat?
- Hvepsit
nunasisutut ataatsimoorlutik nunami nutaami uumasuulernerat
takorloorneqarsinnaapput. Piviusorli allaanerulluinnarpoq. Dronningit kisimik
ukiukkut aniguisarput, taakkulu upernaakkut uumasoqatigiinnik nutaamik
pilersitsisartuullutik. Sulisut angutivissallu ukiumi ataatsiinnarmi uumasarput
– nerisassanik katersuisarput, quperlunik paarsillutik uumasoqatigiillu
uumaannarnissaat ukiup naanerani toqunissamik tungaanut isumagisarlugit.
Taamaattumik oqartoqarsinnaavoq hvepsit “uumasoqatigiit” tassaasut arnap
ataatsip ingerlatai, dronningi kisimi ukiut tamaasa uumasut piunissaannut
akisussaasuulluni.
3.
Hvepsit kommunalbestyrelsimut qinersinermi naasorpassuit qisuilluunniit arlaat
qinissagaluarpaat?
-
Naligiilluinnassagaluarput. Aap, hvepsit naasut tunguarnittui sukkuilu
nerisaraat. Aammali qisuk sanaartornermi atortussatut
pinngitsoorneqarsinnaanngilaq, hvepsimmi qisuk mangiarlugu
mikisuaranngortillugu ulluminnut pappiaqqamut eqqaanartunngorlugu atortarpaat.
Hvepsit aalajangersimasumik qineqqusaaruteqaraluarunik "naasut"
amerlanerusut aamma "qisunnik illuaqqiat" amerlanerusut
anguniagaannut ilaassagaluarput.
4.
Hvepsit sullerngit akornanni qinngasaarisartutut, soorlu Donald Trumpitut,
inissisimappat?
Aap,
nuuttutut inussiarnersutut pissusilersorneq ajorput. Hvepsit imminnuinnaq
eqqarsaatigalugit pisarput, sullerngit allat qimaatittarpaat, nerisassallu
amerlanngitsut allanut amiakkorisarlugit. Kalaallit Nunaanni sullerngioreersut
peqqarniitsumik atuaqatitaarnermittut isigisinnaavaat, soorlu anitsiarfimmi
qinngasaarisartutut.
5.
Hvepsit suna isertugaatigaat?
Hvepsit
aasaanerani timmerusaarlutik sanioqquttartut amerlanersaasa arnaviaanerit
tupaallaatigineqarsinnaagunarpoq. Uumasoqatigiit dronningimit ataatsimit
kisiartaalluni manniliorsinnaasumit aqunneqarpoq. Pissaaneqarniuunnerli
ilaatigut pisarpoq, tassa arnavissat allat ineqarfimminni toqqorlutik
mannilioriarnerisigut. Taamaaliortoqarnissaa pinaveersaartinniarlugu hvepsit
"politiitullusooq" pissusilersortartut, taanna taaneqartarpoq
policing. Sulisut - dronningi peqatigalugu - ineqarfik angalaarfigisarpaat, unioqqutitsitsillunilu
manniliortoqarsimagaangat taakku aserorneqartarlutik. Manniliortuusorlu
pillagaasarluni. Sullinertut aaqqissuussatut taaneqarsinnaapput, namminneq
inatsiseqarlutillu maleruagassaqaramik.
Kalaallit
Nunaanni hvepsit oqaluttuarisaanerat aatsaat aallartilaarpoq. Aasaanerani
qinngarineqartutut — imaluunniit pinngortitami uumasoqatigiiaanut
allanngortitsisutut — inissisimalissanersut piffissap takutikkumaarpaa.
