Amerikamiut sakkutooqarfigisimasaanni Ikkattimi Tasiilamit avannamut
kangimut 57 kilometerisut ungasissusilimmi inissisimasumi saliinerup
naammassisinnaanera pillugu oqaloqatigiissutiginiarlugu sapaatip akunnerani
matumani Kommuneqarfik Sermersooq suliassinneqartartumik ataatsimeeqateqassaaq.
Aasaanerali ingerlangaatsiareermat saliineq ukioq manna
naammassineqarsinnaanngilaq, aatsaat 2025-mi naammassissalluni.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Amerikamiut sakkutooqarfigisimasaanni Ikkattimi Tasiilamit avannamut
kangimut 57 kilometerisut ungasissusilimmi inissisimasumi saliinerup
naammassisinnaanera pillugu oqaloqatigiissutiginiarlugu sapaatip akunnerani
matumani Kommuneqarfik Sermersooq suliassinneqartartumik ataatsimeeqateqassaaq.
Aasaanerali ingerlangaatsiareermat saliineq ukioq manna
naammassineqarsinnaanngilaq, aatsaat 2025-mi naammassissalluni.
Amerikamiut sakkutooqarfik 1200 meterinik takissusilimmik sioqqanik
ujaqqanillu mittarfik 1942-mi sanavaat, kisianni Amerikamiut sumiiffik 1947-mi
saleeqqaaratik qimammassuk, danskit naalakkersuisui sakkutooqarfiusimasumut
soqutiginninngillat.
Atortorpassuit, orsussaq, qisuit aamma atortussat allat Ikkattimiittut ukiut
ingerlanerini sumiiffimmi najugaqartunit atoqqinneqartarput, tassani
sanaluttartut qisuk ædeliusoq officerit nerisarfiannit isersimaartarfianneersoq
atortarpaat. Ukiut 77-it qaangiuttut suli illersornissamut inissisimaffiit,
illut, biilit aamma maskiinarsuit sinnikui suli tassaniipput, sumiiffiullu
»tusaamasaassutai«: nappartat uuliat puui tuusintinik qulikkaanik
amerlassuseqartut, manngertornernitik pissutigalugit Amerikamiut naasuinik
taaneqartartut.
Suliassinneqartartoq 60°North Greenland ApS Qaqortumeersoq 2019-imi aamma
2020-mi siulliullutik saliipput, tassanilu nappartat uuliap puui 14.000-t
sumiiffimmi tamani siammarsimasut peerneqarput, kisianni Ikkattimi suli
nappartat uuliap puui 20.000-t tassaniissangatinneqarput.
Ikkatteq tikittariaqagaq
Inaarutaasumik saliinissaq suli naammassinngilaq – killormut pisoqarpoq.
Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu, 2018-imi septembarimi
Ikkattimik misissueqqissaartoq, Amerikamiut atortuisa angisuut ilaat
kulturikkut attanneqartussatut sumiiffimmiiginnarnissaannik
innersuussuteqarpoq.
Kommuneqarfik Sermersuumi kommunalbestyrelsi 2021-mi ukiakkut najukkami
pilersaarummut tapiliussamik akuersissuteqarpoq, taanna sakkutooqarfimmut
niuffissat pitsaanerulernissaannut kiisalu unnuinissamut periarfissanut
sinaakkusiivoq, paasissutissaqarfinnik, issiaffinnik aamma siunissami
pisuffiusartussanut aqqutinut nalunaarsuinissamut. Nunaminertaq nutaamik
sanaartorfissanngorneqarsimavoq, illu paasissutissiisarfik aamma taqussanik
nerisarfiusoq, illuaqqat oqquisarfiit.
Tamatuma peqatigisaanik atortut allallu maanna
inissisimaffimminiiginnassapput: Biilit aamma lastbiilit, kranit aamma
traktorit. Oqimaatsullu soorlu uunnaaviit, kissarsuutit, generatorit aamma
toqqaviit betonngit. Silaannakkut saassussisoqarnissaanut illersuutit tamarmik.
Aammattaaq hangari atatinneqassaaq, kisianni illutaata silataatigut
isumannaallisaataasumik ungaloqarnissaa pisariaqassaaq, taanna
isasoorsinnaammat. Tasiilami innuttaasunik ataatsimiititsisoqarnerani Ikkattimi
sumiiffinni ataasiakkaani nappartarsuit tassaniitinneqarnissaat
kissaatigineqarsimavoq.
Ikkattimut sumiiffimmi pilersaarummut ilaliussamut 123 hektarinik
annertussuseqarpoq. (Hektari ataaseq 10.000 kvadratmeteriuvoq).
DANSKIT SALIINERAT
Ministeriuneq Lars Løkke Rasmussen
aamma Naalakkersuisut siulittaasuat Kim
Kielsen, Amerikamiut Kalaallit Nunaanni
sanaartorsimasaanni sakkutooqarfiusimasuni aamma silasiorfiusimasuni saliinissat
pillugit anguniagaqarlutik 2017 nalunaaruteqarput.
Kim Kielsen aamma danskit avatangiisinut
inuussutissaqarnermut ministeria Esben
Lunde Larsen, »Amerikamiut sakkutuuisa
Kalaallit Nunaanniinnerisa kingorna saliinissaq« isumaqatigiissut 2018-imi atsiorpaat.
Isumaqatigiissut sumiiffinnut 18-inut tunngavoq, kommunini tallimani tamani agguataarneqarlutik.
Danskit naalagaaffiat illersornissaq pillugu
ukiunut arfinilinnut isumaqatigiissutip
2018-23-p ilaatut 180 millionit koruuninik immikkoortitsivoq, kisianni saliinerup ingerlanerani arlaleriarluni kinguaattoortoqarpoq.
2023-p naanerani 180 millionit koruuninit
taamaallaat 35-t atorneqarput, akerlianilli
aningaasat sinneruttut 160 millionit koruuninut amerleriarput, akit akissarsiallu
pissutigalugit. Saliinerup nanginneqarnissaanut naalakkersuinikkut piumassuseqartoqarpoq, qallunaallu aningaasanut inatsisaanni 2024-mi suliaqarnermut 73,2 millionit
koruunit immikkoortinneqarput, ilaatigut
Ikkattimut.
Saliineq qallunaanit kalaallinillu aqutsisoqatigiinnit aqunneqarpoq: Miljøministeriet
siulittaasuutitaqartoq kiisalu Forsvarets
Ejendomsstyrelse aamma nunalerinermut,
imminut pilersornermut, nukissiutinut
avatangiisinullu naalakkersuisoqarfik.
Kommunit tallimat eqqagassalerinermik
ingerlatsivimmit Esanimit pisortamit Frank
Rasmussenimit sinniisuuffigineqarput.
kurt@sermitsiaq.gl
Ikkatteq pillugu suleqatigiinneq
Ikkattip sumiiffimmi angalaffissanngorlugu suliarineqarnera aamma nunanit
tamalaanit takornariartarfittut aaqqinneqarnissaa inaarutaasumik
salinneqarnissaa utaqqineqarpoq.
– Ikkattip salinneqarnerata kingorna takornariartitsinermik
ineriartortitsinissamut periarfissat ukkatarilluinnarpavut. Islandip aamma
Svalbardip oqaluttuarisaanertik sumiiffiit oqaluttuarisaanermut
attuumassuteqartut takornariartarfittut atussallugit pikkoriffigaat, Kalaallit
Nunaat aamma oqaluttuassartaqarluarpoq, takornarianit orninneqarumasunik,
Kommuneqarfik Sermersuumi inuussutissarsiornermut pisortaq, Mads-Daniel Skifte
Sermitsiamut oqarpoq.
Sumiiffimmi tamarmi nappartanik manngertornersimasunik, biilinik asiusimasunik aamma illukunik anorimit siammarterneqarsimasunik peqarpoq, tamatuma Ikkatteq sumiiffik ornitassaq soqutiginartunngortippaa.
Lars Anker-Møller
Danskit naalakkersuisui kalaallit attaveqaasersuutaasa annikitsut
ineriartortinnissaannut ukiuni 2023-2026-imi 9,5 millionit koruuninik
immikkoortitsivoq. Aningaasat najukkani attaveqaasersuutit
pilersinneqarnissaannut tapiissutaassapput, soorlu aqqusernit, aqqusineeqqat,
takusassat, nalunaarsuutit aamma perusuersartarfiit. Naalakkersuisut
aningaasanik aqutsisuusut, kommunit najukkani ilisimasaqartut suliniutinik
aalajangersimasunik piumasaqarfigaat. Kommuneqarfik Sermersooq Ikkattip
attanneqarnissaanut aamma aalisarnermik ingerlatsiviusimasoq Nordafar pillugit
ilanngussami suliniummik aallarniutaasumik ilaatigut qinnuteqarpoq.
– Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera
pitsaanerpaamik oqaluttuarerusupparput, Mads-Daniel Skifte oqarpoq.
Naalakkersuisut aningaasaliissutissanit 3,8 millionit koruunit
agguaateqqammerpai. Kommuneqarfik Sermersooq suliniutinut tallimanut
tapiiffigineqarpoq, kisianni Ikkattimi aamma Nordafarimi suliniutinut
itigartinneqarpoq.
Kommuni aamma Tasiilami takornariartitsinermik suliaqartut
itigartitsisoqaraluartoq Ikkattip orninneqarsinnaanissaanut
takornariarfigineqarnissaanullu periarfissat assigiinngitsut
piviusunngortinnissaat pillugit suliamik nangitsipput.
Takornariartitsisartoq Lars Anker-Møller aamma Tasiilami suliffeqarfik Arctic Dreams ApS Knud
Rasmussen-gjetsjerenimut ullormut ataatsimut angalanernik aaqqissuussisarpoq,
tassani Ikkattimi sakkutooqarfiusimasumut angalasoqartarpoq.
– Amerikamiut takornariat mittarfeqarfiusimasoq takorusuttarpaat. Taakkunannga
amerlasuut Ikkattimi sakkutuutut suliartorsimasut qitornarisarpaat imaluunniit
ernutarisarpaat, arlaqartullu assinik nassartarput, taamaalillutik sumiiffik
qanga qanoq innera maannamut sanilliukkusuttaramikku, Lars Anker-Møller,
saliinerup aallartinnerani Sermitsiamut oqarpoq.
