Ilaasortaq kalaallisuinnaq oqalukkusuppoq: Ingerlaannartumik nutserineq Folketingip misilittarniarpaa
Kalaallimit ilaasortamit saaffiginnissutip kingorna Folketingimi marlunngorpat apeqquteqarnermi ingerlaannartumik nutserisoqassaaq.
Aki-Matilda Høegh-Dam (S) nalunaarpoq ministeriuneq kalaallisuinnaq aperisarniarlugu.
Siumut Folketingimi
Marlunngorpat ministeriunermut apeqquteqarnerup ingerlanerani Folketingimi kalaallit ilaasortat apeqqutaat kalaallisut qallunaatullu ingerlaannartumik nutserneqassapput.
Ingerlaannartumik nutserinermik misiliinissaq Folketingip Siulittaasoqarfianit aalajangerneqarsimasoq, Folketingi tusagassiuutinut nalunaarummi ilisimatitsivoq.
Folketingimut ilaasortap Aki-Matilda Høegh-Damip Siumumeersup nalunaarnera tunngavigalugu taamaaliortoqarpoq, taannami nalunaarpoq apeqquteqarnissamut piffissami ministeriuneq kalaallisuinnaq oqaluffigissallugulu apeqquteqarfiginiarlugu.
- Aki-Matilda Høegh-Damip kissaatai piffissami sivikitsumi naammassiniarsarisimavavut, Folketingimi siulittaasoq Søren Gade (V) tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.
- Folketingi ingerlaannartumik nutserinermik aaqqissuussinermik peqalissanersoq Siulittaasoqarfik aalajangernialerpat misiliinermit misilittakkat ilanngunneqarsinnaalissapput.
Siorna oktobarimi Folketingimi aaqqissuussineq nutaaq atuutilerpoq, tassani kalaallit savalimmiormiullu ilaasortat oqaluttarfimmiitillutik oqalugiaatiminnik kalaallisut savalimmiormiutulluunniit nutserinissamut piffissaqarnerulermata.
Tamanna ilutigalugu Folketingimi ilaasortat nutserinermi oqalutseqarnermilu qaammammut 67.000 koruuninik tapiiffigineqarsinnaalerput.
Aki-Mathilda Høegh-Damip aaqqissuussineq tamanna naammaginngilaa, siornalu maajimi Folketingip ataatsimiittarfiani oqaatsit atorneqartut pillugit oqallinnermik aallartitsivoq.
Naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallinnermi kalaallisut oqalugiarniarluni tassani aalajangerpoq, tamannalu pillugu Folketingip Siulittaasoqarfia maleruagassanik misissuivoq.
Oktobarimi Folketingip ammaanersiorluni oqallisinnginnerani Høegh-Dam nalunaarpoq kalaallisuinnaq oqalukkumalluni, kingornalu qallunaatuumut nutseriumanani.
Oqalugiareernerup kingorna ataatsimiittarfimmit apeqquteqarfigineqarsinnaannginneranik tamanna kinguneqarpoq.
- Folketingimi siulittaasoqarfittut Folketingimi ilaasortat tamarmik naligiissumik pineqartarnissaat sulinermilu atugassarititaasut naligiinissaat qulakkeertariaqarpaat. Maanna naligiinngitsoqarpoq, Høegh-Dam kingorna taama oqaaseqarpoq.
-Kunngeqarfimmi Danmarkimi kalaallisut oqaatsit pisortatigoortumik oqaatsitut inatsisitigut akuerineqarsimatillugit kalaaliusutullu Kalaallit Nunaannit qinigaatilluni, inuinnaat naalakkersueqataaneranni tamanna pisinnaatitaaffiuvoq.
"Oqaatsit kalaallisut qallunaatullu akornanni ingerlaannartumik nutserinermik aaqqissuussinermik ingerlatsineq" ukiumut minnerpaamik 200 millionit koruuneqassasoq, siusinnerusukkut Søren Gadep ilisimatitsissutigaa. „Naatsorsuineq siulleq“ tassani pineqarpoq.
/ritzau/
