Spaniap
avannarpasissortaani El Miradorip qaarusui Europami pisimasorpassuit ilagaat,
qanganisarsiuut itsarsuaq siuaasatsinni pisimasunik paasisaqarfii.
Siusinnerusukkut qaarusuit qanganisarsiornikkut nassaarfiusarsimapput,
toqusoqartillugu eqqumiitsumik iliuuseqartarsimanermut takussutissaqarluni.
Nassaalli kingulliit ilisimatusarnerillu ingammik amiilaarnarput. Inunnit
aqqaniliusunit saarngit ersarissumik takutippaat ukiut 5.709-t aamma 5.573-it
akornanni toqunneqarlutillu nerineqarsimasut. Nerisullu tassaanngillat amaqqut
imaluunniit allarsuit. Qanganisarsiuut ilimagaat inuusimassasut. Allaat
saarngit ilaanni inuit kigutaannik uunneqarsimanermullu takussutissaqarpoq.
Nassaartoqarneratigut Europami naasorissaasut ujaraannarmik
sakkoraqallarneraniit inuttuumasuunermik takusaqartoqarpoq, ilisimatusartut
naapertorlugit. Immaqalu ilimagisatsinnit nalinginnaanerusimavoq.
Spaniap
avannarpasissortaani El Miradorip qaarusui Europami pisimasorpassuit ilagaat,
qanganisarsiuut itsarsuaq siuaasatsinni pisimasunik paasisaqarfii.
Siusinnerusukkut qaarusuit qanganisarsiornikkut nassaarfiusarsimapput,
toqusoqartillugu eqqumiitsumik iliuuseqartarsimanermut takussutissaqarluni.
Nassaalli kingulliit ilisimatusarnerillu ingammik amiilaarnarput. Inunnit
aqqaniliusunit saarngit ersarissumik takutippaat ukiut 5.709-t aamma 5.573-it
akornanni toqunneqarlutillu nerineqarsimasut. Nerisullu tassaanngillat amaqqut
imaluunniit allarsuit. Qanganisarsiuut ilimagaat inuusimassasut. Allaat
saarngit ilaanni inuit kigutaannik uunneqarsimanermullu takussutissaqarpoq.
Nassaartoqarneratigut Europami naasorissaasut ujaraannarmik
sakkoraqallarneraniit inuttuumasuunermik takusaqartoqarpoq, ilisimatusartut
naapertorlugit. Immaqalu ilimagisatsinnit nalinginnaanerusimavoq.
- Oqaluttuarisaanermi
siusissumi inuttuumasuusimanermik nassaat nutaat immikkut maluginiagassaapput,
tassalu piffissami tassani taamaattoqartarsimaneranik annertunerusumik
takussutissaqalermat, allaaserisaqaqataasoq Dr. Antonio Rodriguez-Hidalgo
CSIC–Junta de Extremadura aamma IPHES-CERCA-meersoq Videnskab.dk-mut allappoq.
- Inuttuumasuuneq
qaqutiguunngitsoq asulilu oqaluttuaannaanngitsoq paasineqalerpoq,
sivisunerusumik attanneqarlunilu aaqqissuussamik ileqquusimasoq.
Rune
Iversen Europami naasorissaasut ujaraannarmik sakkoqarfiisa nalaani pisunik
qangarnisarsiuup ilisimatusarneq nutaaq nuannaarutigaa isumaqatigalugulu
piffissamut tassunga atatillugu inuttuumasuuneq pillugu ilisimasavut
amigaateqartupilussuusut.
Inuit kigutaasa ikii
Qanganisarsiuut
arlaat oqaraangat inuttuumasoqarsimaneranik takussutissamik nassaarluni,
tamanna apeqquserneqarsinnaanngitsumik uppernarsaatissaqartariaqarpoq, Rune
Iversen nassuiaavoq.
- Ilaannikkut
najugaqarfiusimasuni inuit saarngi nassaarineqartarput nerisat attakuinut
igitat, tamannali sumik peqquteqarpa? Rune Iversen, Københavnip
ilisimatusarfiani Saxo-institutimi lektoriusoq nassuiaavoq. Ilisimatusaammi
peqataasimanngilaq.
Eqqugaasut aqqanillit utoqqarniit naalungissanut utoqqaassuseqarput. Aajuna naalungissap niuata ilaa patiiarniarlugu
napiniarneqarsimasoq.
Assi: IPHES-CERCA
Inuttuumasuusimanermut
tunngatinnissaa uppernarsaatikippallaarpoq. Peqquterpassuusinnaapput inuit
timaasa saarngisaluunniit toqup kingornagut eqqumiitsumik
nassaarineqarnerannut. Ilisimatusaammili nutaamik atortut allarluinnaapput,
Rune Iversen nassuiaavoq: Saanerni inuit kigutaasa ikii. Saarngit ujaqqamik
saviliamit aggorneqarsimanerat. Inuit aggorneqarsimanerannut takussutissat
uumasut aggorneqarnerannut assingusut. Takussutissaqarluni amiat timaannit
nusunneqarsimasoq. Saarngit uunneqarsimasut. Tamakku tamarmik pisimallutik
inuit toqoreernerisa kingornagut.
Ilisimatusartut saarngit
ima misissorpaat
Spaniap avannarpasissuani El Miradorip qaarusuaniit ilisimatusartut inuit saarngisa sinneri 650-it misissoqqissaarsimavaat. Amiakkuupput inuit ikinnerpaamik aqqanillit saarngi – meeqqat inersimasullu – kilinneqarsimanerat, ikuallannerat allallu toqup kingornagut pineqarsimanerat misissorlugu.
Saarngit katillugit 239-t savimmik kipineqarsimapput, aserorneqarlutik, ikuallanneqarlutik imaluunniit allaat kiineqarsimallutik. Arlallit ersarissumik takussutissaqarput kikkarneqarlutillu patiiarneqarsimasutut, ilaallu takussutissaqarlutik qalanneqarsimasutut imaluunniit ikuallanneqarlutik.
Kulstofisotop atorlugu misissuinerit takutippaat eqqugaasut tamarmik najukkaminneersut, pisimasorlu ataasiartumik pisimasuulluni – immaqa sakkortuumik saassussinerulluni. Ilisimatusartut naliliipput inuit timaat toqunneqarsimasut nerineqarlutik kingornalu iginneqarlutik. Najoqqutaq: Studie
- Ilisimatusarneruvoq
suliarilluagaasupilussuaq uppernarluinnartunillu takussutissalik.
Inuttuumasoqarsimasoq uppernarsiniarukku taakku atortussat pigaat, Rune Iversen
oqarpoq.
Nassuiaavoq
qanganisarsiornikkut misissuinerni inuttuumasoqarsimaneranik takussutissat
ersarinnerpaat ilagigaat saarngit napineqarsimasut pateqaratillu. Matumani
ajornakusoortupilussuuvoq inuit taama pineqarsimanngitsut uppernarsassallugu.
Tamanna aamma Spaniami qangarnisarsiuut nassaarisimavaat.
Inuttuumasuuneq arlalinnik peqquteqartoq
Spaniami
qanganisarsiuut ilisimatusarnerminni allapput piffissami tassani
inuttuumasuuneq marlunnik peqquteqarajuttartoq: kaannersuarmit imaluunniit
ileqqulersuutinit. Taakkuli matumani tulluaqqissaanngillat.
Inuttuumasuulluni
ilisinermik ileqqoqartoqarsimaneranik takussutissaqanngilaq. Tamanna
amerlanertigut toqusoq aqutsisuusimasinnaasoq imaluunniit arlaanik
nersortariaqartumik iliuuseqarsimasoq ataqqiniarlugu ingerlanneqartarpoq.
Saarngilli nerineqareernermik kingorna iginneqarsimapput, taamaalilluni
ileqqunut tunngasinnaanerat ilimanarpallaarani. Ileqqulersuutigalugu
inuttuumasoqarsimappat qanganisarsiuut aamma Iberiap qeqertaasaani piffissami
tassani assingusunik nassaartarsimassagaluarput. Ilisimatusartut aamma
piffissami tassani inuit timaasa pisoqaassusilerfiani annertuumik
kaannersuaqarsimasinnaaneranik takussutissarsinngillat.
- Ima
pisoqarsimanissaa ilimagineruarput sakkortuumik aporaattoqarsimanissaa
inuttuumasunngornermik kinguneqartumik, Dr. Antonio Rodriguez-Hidalgo allappoq.
El Miradorip qaarusuanit avatinit sinnikut inuttuumasunit nerineqarsimasut, ilisimatuut nassaavi.
Assi: IPHES-CERCA
Sorsuunnermi
inuttuumasuunermik taaneqartarpoq siunertaagajullunilu inuujunnaarsitsinissaq
eqqugaasut ataqqinassusiiarlugit, nassuiaavoq. Naak kaattoqarsinnaagaluartoq
peqqarniitsumik pissaanermik atuinertut toqutaasunillu nikassaanertut
takuneqassaaq. Aamma pisimasutut peqqarniitsutut takuneqarsinnaavoq, Antonio
Rodriguez-Hidalgo nassuiaavoq, illuatungerisap taamaallaat toqutsinissani
tulluarsorinagu. Peerneqavillutilli nerineqarnermikkut. Erseqqissarpaali ukiut
5000-it sinnerlugit matuma siorna pisimasoq, oqaluttuarisaanerullu siornagut
pisimasumut peqqutissarsiniarnermi ilaatigut eqqoriaasariaqarluni.
Inuttuumasoqarsimaneq takunngitsoorneqarsimasoq
imaluunniit ataasiartumik nalaatsornerinnakkut pisimasoq?
Rune
Iversenip ilisimatusartut sorsunnermi inuttuumasoqarsimaneranik
tunngavilersuinerat paasisinnaavaa. Ilimagaa aaqqiagiinnginnerit ilaanni
taamanikkut illuatungerisamik nikassaaniarnermik kinguneqarsimasinnaasoq.
Nassuiaavoq taamatut inunnik isiginnittaaseqartoqarneranik suli
ilisimanngisavut amerlaqisut. Immaqalu paasinngisaannassavarput
inuttuumasoqarsimanera qanoq atugaatigisimanersoq imaluunniit sooq taamanersuaq
naasorissaasut ujaqqanik sakkoqarallarnerisa nalaani inuit ilaat
taamaaliortarsimanersut. Kisiannili ilisimatusarnermi tassaasinnaammat
sorsunnermi inuttuumaneq, ilisimatusartullu ilivernik assingusunik amerlanernik
nassaarnatik, ilimagisinnaavaa tassaasinnaasoq inuttuumasuuneq qaqutigoortoq.
- Taamaattoqarsinnaaneranik
isikkoqarpoq. Taamanikkut taamaaliornissaq aalajangerneqarsimasinnaavoq.
Immaqali qaqutigorujussuaq annertuumiunngitsorlu
iliuuserineqartarsimagunarluni. Qaqutigoorsimassaqaarli immaqalu annertuumik
atugaanani, Rune Iversen oqarpoq.
Erseqqissarpaa
Tysklandimi naasorissaasut ujaraannarnik sakkoqarfiisa nalaanit inuttuumanermit
aamma assersuutissamik nassaartoqarsimasoq. Immaqa siunissami amerlanerusunik
assersuutissaqassaaq, qanganisarsiuut saanernik qimatanik misissuinissaminnut
atortorissaarnerulersimammata. Ilungersunartarsimavoq qanganisarsiuut
inuttuumasoqarsimaneranik uppernarsaasinnaanerat qaqutigoormat. Maannakkulli
Spaniami nassaat takussutissaqarluartut allaasinnaasorinngilai qaqutigoortumik
peqqarniitsumik inuttuumasuunermeersut.