Nunarsuarmi uumassusilerinermi assigiinngisitaarnerup naatsorsuutigisamit sukkanerusumik kinguariartornera malunnarpoq, aammalu nunarsuarmi uumasut navianartorsiortinneqarneranni, nunarsuarmi uumassusilerinermut pingaaruteqarluinnartut nungutaasimanngikkunik nungutaanissamut aarlerinartorsiortut toqqorsiveqarnissamik pilersaarummik pisariaqartitsisoqaleriartuinnarpoq.
Pilersaarut matumani pineqartoq naapertorlugu amerikami ilisimatusartut qulakkiissavaat biodepotimik pilersitsinissaq, aammalu taanna toqqorsivik sumiiffimmut allaanerusumut pisariusumullu inissinneqassaaq: Qaammammi.
Toqqorsivimmut toqqorniakkat pingaarnertut tassaapput nunarsuarmi uumasoqatigiinnermut sananeqaatit pingaartuqarluinnartut nunarsuarmilu uumassusilerinermut pingaaruteqarluinnartut, taakku qaammatip issinnerata illersussavai innaallagiaqanngitsumik aserfallatsaaliorneqartariaqanngitsumillu.
Misiliutit pineqartut nunarsuarmi pissutsinut navianartorsiortitsisinnaasunut ungasissumi inissisimassapput.
Toqqorsiviup taamaattup pilersinneqarnerani atuutsinneqarneranilu ajornartorsiutissatuaripajaarpaa annertuumik aningaasartortitsissagami, Qaammammi pilersitsinissaanut atatillugu, taama oqarput danskeq ilisimatooq aammalu ilisimatuut siunnersuummik pilersitsinikut.
- Suliniutip taamaattup ersersissavaa, suut uumassusillit aningaasaliiffigineqassanersut aamma sooq,« Michael Linden-Vørnle, astrofysiker DTU Space-mi, oqarpoq, taanna ilisimatuussutsikkut allaaserisaq amerikamiut ilisimatuut saqqummiussaat Videnskab.dk-mut atuarsimallugu.
Qaammat toqqorsivissaqqissutut arlalitsigut inissisimavoq
Siunnersuut taanna saqqummiunneqarpoq allaaserisami ilisimatuussutsikkut atuagassiami BioScience-mi, tassani ilisimatuut isumassarsiaq taanna pillugu iluaqutissat ajoqutissallu sammissavaat - maannamut - eqqarsaataannaagallarluni suliniut.
Ilisimatuut assigiinngitsorpassuarnik ilisimatusarfeqarput, ingeniøritut ilinniartitaanermiit uumasut nakorsaannut ilisimatusarnermut, aamma Svalbard Global Seed Vault-mit, tassa uumasut nakorsaannut ilisimatusarnermut, assut sunnerneqarput, tassani assigiinngitsunik uumassusilinnik naatitsiviusunik toqqorsivik, Svalbard-imi nillataartumiitinneqarlutik.
Tamakkiisumik isuma tassaavoq, Qaammammi toqqorsivik 'uninngaannartoq'. Tassa imaappoq, cellit misileraatit qeritisivimmiittuusitinneqassapput innaallagissamik atuinani, Qaammatip pissusaata malitsigisaanik tamanna ajornanngimmmat.
- Qaammatip ilaani nillerlunilu taartumiittumi, taamaalilluni issittumi -196 gradinik Celsiusinik ississueqarpoq, tamanna tassaavoq nitrogen-imik kuuttoq, Mary Hagedorn, kryobiologi-mi ilisimatusartoq pikkorissorlu Smithsonian Instituti-meersoq aamma allaaserisamik ilisimatuutut suleqataasoq, Videnskab.dk-mut oqaluttuarpoq.
Misileraatit tassaassapput cellit ataasiakkaat fibroblastitut taaneqartartut.
Taakku tassaapput cellit amerlanerpaartaat timip ataqatigiissaarutaaniittut. Kisianni pingaarnerpaavoq, tassa cellit allat aamma stamcellit saniatigut taakku iluaqutigalugit uumassuseq sunaluunniit, aamma nungutaasutut nalilerneqarsimagaluartunut allaat pinngorteqqinneqarsinnaammata.
Taamaalilluni cellip ilusaa assilillugu (klonerlugu) imaluunniit uumassusilinnik nungukkuartulersunik ilaannik iluaqutissiinissamut. Aamma fibroblasterit pissarsiariniarnerusinnaapput stamcellerinik sanilliullugit.
- Pissarsiariniarnerusarput, assersuutigalugu anisuumut aamma mannimmut sanilliullugu . Taakku aamma uumasunit pissarsiarineqarsinnaapput uumasunut ajoqusiinngitsumik, Mary Hagedorn nassuiaavoq.
Qaammat nunarsuarmiit ungasingaatsiarpoq, kisianni angalaneq taanna sivisoorujussuugaluartoq, taamaattoq cellenut misissuinernut iluaqutaasinnaavoq.
Assersuutigalugu toqqorsivik illersorneqarsinnaavoq nunarsuarmi pinngortitamik ajunaarnersuarnit aamma silap pissusaata allanngoriartorneranit, aamma innaallagissamik qamitsisoqarnera sunniuteqassammgimmat.
Taamatuttaaq sananeqaatit taakku illersugaalluassapput inoqatigiit akornanni saqitsaannernit allaallumi sorsunnernit innarlerneqariaannaassannginnamik, soorlu tamanna pisoq Ruslandip Ukrainep naatsiiassanut toqqorsivia saassummagu piuneerullugu.
Qaammammi atugassarititaasut misilittakkallu misissuiffigineqarsinnaapput
Ilisimatuut aamma Qaammammi biodepot-ip atugassarititaanik ajornakusoortunik eqqumaffiginnipput.
Toqqorsivik annikitsuinnarmik aserfallatsaaliuinermut aningaasartuuteqassagaluarpoq, kisianni amerlasuunik atortorissaaruteqarnissaq aamma nunat tamalaat suleqatigiinnerisa assigisaanik avataarsuani ilisimarusarfissuartut ittumik aaqqissuussinikkut.
- Eqqaamassavarput, suli Qaammammi atortulersuuteqartoqarnikuunngilaq, taamaattumik tamanna immini annertuumik suliniutissatut isigineqartariaqarpoq, sunaluunniit sanaartorneqassasoq pilersaarutaagaluarpat, Michael Linden-Vørnle oqarpoq.
Sananeqaatinut cellit tikikkuminaallunilu ungasissorujussuarmiitinneqalerpata, Aallissagaanni ajornanngitsuinnaassanngilaq. Aamma Qaammatip pissusaa assigiiginnartuunngilaq, taamaalilluni toqqorsivissaqqissutut naleqquttut sumiissusersisariaqarput.
Tassani ilisimatuut aamma seqernup qinngornerisa assersuutigalugu qinngornerinit aserorterisinnaanerat eqqarsaatigalugu isummersorput. Toqqorsiviup iluani tamanna pinaveersaartinneqarsinnaavoq toqqorsivik Qaammatip qaavani pilersinneqassappat, tassunga qinngornerit apuussinnaanngimmata.
Kisianni qinngornerit aamma nunarsuarmiit angalaneq aqqutigalugu tikiffissamut navianartorsiortitsisinnaavoq, taamaattumillu qinngornerit assartuutigineqartussat immikkut ittumik poortuutissamik ineriartortitsisoqartariaqarpoq.
- Tamatumunnga ilanngullugu Manna oqimaassusianut, tassa nunarsuarmi oqimaassusianit ⅙-iinnaasoq, eqqarsaatigalugu. Ilisimavarput qanoq sivisutigisumik sunniuteqarsinnaaneranik, Michael Linden-Vørnle oqarpoq.
Suliniut taanna siullermeerutaasumik siunnersuutigineqarpoq, maannalu ilisimatuut taakku suli aningaasaliissutissanik amerlanerusunik ilisimatusarnermi qanoq pitsaanerpaamik iliuuseqartoqarsinnaaneranik misissuisoqaleruttorput.
Kisianni unammilligassat aningaasartuutillu pissutigalugit aamma pingaaruteqarpoq qanoq ittunik uumassusillit sananeqaataat toqqorneqassanersut erseqqissumik toqqarneqassasoq.
- Pingaaruteqarpoq taamaattumik suliniuteqartut qulakkeerumallugu suna anguniarneqassanersoq. Uumasut navianartorsiortinneqartut pigiinnarnissaat immini siunertaasariaqanngilaq, Michael Linden-Vørnle isumaqarpoq.
Suliniutit ilaatigut nunarsuarmi inuuneq qulakkeerniarlugu uumassusillit pingaarnerit toqqarneqarsinnaapput
Ilisimatuut allaaserisami ilaatigut uumassusillit pingaarnerit qanoq ittuunissaat nassuiarpaat.
Assersuutigalugu uumassusillit avatangiisinut allanullu uumassusilinnut pingaaruteqarluartut pingaaruteqarput. Tamanna assersuutigalugu naasut siaruarterisartut uumasuusinnaapput.
- USA-mi uumasut siaruarterisartut amerliartuinnarput. Siaruarterisartullu ikiligaangata naasut nalinginnaasut nerisassallu malinnaapput,« Mary Hagedorn oqarpoq.
Uumassusillit tamarmik immikkoortortaqarfiit tapersersortarpaat, soorlu uumassusillit nerisassanik uumasunillu allanik inissiisarnermut pingaaruteqartut, aamma allanik nunarsuarmik inoqalersitsiniarnermut pingaaruteqarsinnaasut eqqarsaatigineqartariaqarput.
Kisianni pingaarnerpaavoq uumassusillit tamaasa ilisimaneqarluartumik kingornussaqarfiunissaat. Uumassuseq navianartorsiortitaasoq kisiat pissutigalugu illersorneqarnissaa naammanngilaq, Mary Hagedorn aperigaanni.
»Nunap iluani amerlasuunik genetiskiusunik assigiinngissuteqartunik, soorlu qernertunik qernertat, paarilluarneqarsinnaanngillat, tassami amerlasuut assigiinngissutaat tassaannaanngimmata,« taanna oqarpoq:
- Kisianni ujaqqat, tassani assigiinngissutituaq kusanartoq pigalugu, tamarmik uumasuusivinnut tunngaviliisuullutillu aamma alutorsaasumik illersuillutik? Taakku paarilluarneqarnissaat qularnaateqarluinnarpoq.
Ilisimatuut maannakkut kisimik mikisunnguupput, kisianni neriuutigaat siunnersuut amerlanerusunik suleqateqarnermik pilersitsisinnaasoq, taamaalilluni suliniut siunissami ineriartortinneqarsinnaasoq.
- Upperilluinnarparput taamatut suliniut inuiaqatigiinnut tulluusimaarutigineqassasoq arlalinnik ukiulinnik, Mary Hagedorn oqarpoq.
