2025-mi, 2026-mi 2027-milu 24 millionit koruunit.
72 millionit koruunit taakku illersornissamut ministerip Troels Lund Poulsenip Naalakkersuisullu juunimi isumaqatigiissutaannut ukiunut pingasunut atuuttumut aningaasaliissutaapput, tassani danskit illersornissamut sakkutuuisa Kangerlussuarmik atuinerat pillugu piumasaqaatit isumaqatigiissutigineqarlutik.
2025-mi, 2026-mi 2027-milu 24 millionit koruunit.
72 millionit koruunit taakku illersornissamut ministerip Troels Lund Poulsenip Naalakkersuisullu juunimi isumaqatigiissutaannut ukiunut pingasunut atuuttumut aningaasaliissutaapput, tassani danskit illersornissamut sakkutuuisa Kangerlussuarmik atuinerat pillugu piumasaqaatit isumaqatigiissutigineqarlutik.
Isumaqatigiissut killilimmik isumaqatigiissutaavoq, naatsorsuutigineqarlunilu Illersornissaqarfiup Atlantikup Avannaani Issittumilu siunissami qanoq suliaqarniarnera paasinarsippat isumaqatigiissummik taarserneqassalluni.
KNI KANGERLUSSUARMI TATINEQARPOQ
KNI A/S Kangerlussuarmi marlunnik pisiniarfiuteqartarpoq: tax free-mik pisiniarfik mittarfiup illutaaniittoq aamma Pilersuisoq qanitaaniittoq.
KNI A/S ullumi tallimanngornermi ataatsimeersuarpoq, suliffeqarfissuullu ukiumoortumik nalunaarusiamini Kangerlussuarmi siunissaq pillugu ernumassuteqarluni allappoq:
– Nuummi mittarfissap nutaap ammarneqarnerata kingunerisaanik nunat tamalaat akornanni timmisartukkut angallannerit amerlanersaat Kangerlussuarmit Nuummut nuunneqassapput. Maanna Kangerlussuarmiit nussornerit aallartereerput taamaattoqarneratalu niuernerup ingerlannissaanut tunngaviusumik sanngiillisitsissaaq.
KNI-p Mittarfeqarfinnik isumaqatigiissuteqarnermigut 2002-miilli akitsuutitaqanngitsumik pisiniarfik ingerlappaa, sinneqartoorutitillu pisiniarfiup ingerlanneranut aningaasaliissutigisarlugit. Narsarsuarmi aamma taamaattoqarpoq.
Ukiaru unissaaq. KNI-p Kangerlussuarmi taxfree-mik pisiniarfia matussaaq, Greenland Airports – Mittarfeqarfiillu Nuummi taxfree-mik pisiniarfeqalissallutik.
– Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu pisiniarfiit qanoq aningaasalersorneqassanersut suli ilisimaneqanngilaq, Namminersorlutilli Oqartussat oqaloqatigineqarput, 2024-llu naannginnerani inerniliisoqassaaq, KNI A/S ukiumoortumik nalunaarusiami allappoq.
Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataani kingullerni takuneqarsinnaavoq juulip aallaqqaataani Kangerlussuarmi inuit 564-it najugaqartut.
kurt@sermitsiaq.gl
– Illersornissaqarfiup Kangerlussuarmi mittarfimmik atuinerata ingerlateqqinnissaanut atugassarititaasut pillugit isumaqatigiissutaagallartup kinguneraa Illersornissaqarfiup 2025-27-mi ukiumut aningaasartuutit akilissagaa, mittarfiup timmisartuussinernut allanut atugaanut naapertuuttumik, taamaalilluni mittarfik oqimaaqatigissaarilluni ingerlanneqarluni, Illersornissamut ministeeriaqarfik Sermitsiamut akissummini erseqqissaavoq.
Aningaasat taakku (ukiumut 24 millionit koruunit, 2022-mi aningaasat nalingi) Greenland Airportsip Mittarfeqarfiillu timmisartuussinermut naatsorsuutaat aamma 2025-miit ukiunut tulliuttunut mittarfimmut missingersuutit tunngavigalugit naatsorsorneqarput.
Troels Lund Poulsenip Nuummi upernaaq tikeraarnermini erseqqissarpaa danskit illersornissaqarfiata Kangerlussuarmut nalinginnaasumik timmisartuussisarnerit akilerumanngikkaa.
– Nalinginnaasumik timmisartuussisarneq taamalu Kangerlussuarmi isertitat allanngorpata, Illersornissaqarfiup akiligassai allanngornermut tamatumunnga naapertuuttumik nalimmassarneqassapput, Illersornissamut ministeeriaqarfik Sermitsiamut mailikkut ilisimatitsivoq.
Kangerlussuarmut ilaasut 11.718-it
Timmisartortitseqatigiiffik Air Greenland takornarialerisorlu Albatros Arctic Circle Københavnimiit Kangerlussuarmut piffissami marsip 17-aniit oktobarip 16-anut 2025-mi 62-eriarluni timmisartuussisalerniarput. Timmisartortitseqatigiiffik timmisartumik Boeing 737-800-mik, danskit timmisartortitseqatigiiffianni Jettimemi attartorneqarsimasumik, timmisartuussissaaq. Timmisartoq 180/189-inik ilaasoqarsinnaavoq, timmisartuussinerullu inuttai tamakkerneqarpata aappaagu aasakkut atlantikoq qulaallugu angalasut 11.160-it 11.718-illu Kangerlussuarmut missinnaassapput.
Kangerlussuarmilli ingerlatsiinnarnissamut Illersornissaqarfiup akiligassaata annertussusaa angallannermi allaniit aalajangiisuuvoq, taamaattumillu nalornissutigineqarpoq Air Greenlandip aamma Albatros Arctic Circlesip 2025-mi timmisartuussisarnermik ammaanerat Greenland Airports – Mittarfeqarfiit karsiannut aningaasanik amerlanerusunik isertitsissasoq.
Sakkutuulli timmisartorippagit imaluunniit naamik.
Greenland Airports – Mittarfeqarfiit 2024-p kingorna Kangerlussuup mittarfianik piginneqataasutut ingerlatsisutullu akisussaassuseqassapput.
Isumakuluutit...
Naleqqap siulittaasua Pele Broberg Nuummi mittarfissuassap ammarnerata kingorna Kangerlussuarmut timmisartuussinerup ingerlaannarnissaa pillugu § 37 naapertorlugu apeqquteqaatiminut Naalakkersuisunit akineqaqqammerpoq.
– Kangerlussuaq ernumagivallaarnagu Nuuk ernumagineruara, Pele Broberg Sermitsiamut oqarpoq.
Naalakkersuisut Nuummi Ilulissanilu mittarfiit inuiaqatigiinnut aningaasaqarnermut sunniutaannik misissueqqissaarnerup nutarterneqartup marsimi 2022-mi saqqummiunneqarneranut pissutaavoq 2018-imi mittarfiliortiternissamut pilersaarutini tunngavigineqartut amerlasuut allanngorsimanerat; ilaatigut danskit naalagaaffiat mittarfinnik taakkuninnga marlunnik piginneqataalermat.
Kukkunersiuisartut Deloittemeersut inerniliipput mittarfiliortiternerit suli aningaasarsiornermut iluaqutaasorujussuusut, naak mittarfiliortiternerit akisunerujussuanngoraluartut. Mittarfissuit taakku marluk ukiut 30-ni sinnerlugit atorneqarnerani inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut 700 millionit koruuninik iluaqutaajumaartut missingerneqarsimavoq.
Misissuinerilli aamma takutippaat Nuuk qimuttuitsuusoq isaatitsiffiunerpaalluni: Nuummi sinneqartoorutit 680 millionit koruuniupput, Ilulissanilu sinneqartoorutit 20 millionit koruuniullutik.
Deloittep naatsorsuinerani arlaleriarluni tamanna qanoq anguneqarsinnaasoq erseqqissarneqarpoq:
– Nuuk Ilulissallu ammarpata Kangerlussuarmut angallassisoqartarunnaassaaq.
2018-imi mittarfinnut tunngatillugu inatsisissatut siunnersuutip tunngavigisaa Deloittep aamma eqqaavaa.
Nuummi mittarfik Kalaallit Nunaata illoqarfiisa pingaarnersaannut nunarsuup sinneranut attaveqaataassaaq, aamma angallannikkut ajornannginnerulersitsisussaalluni.
Ilulissani mittarfik takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarnermut iluaqutaassaaq, takornariat amerlanerusut Kalaallit Nunaannut tikeraarsinnaalissammata.
Allatut oqaatigalugu: Angallannerup pitsaanerulersinneqarnissaa Nuummi iluaqutigineqassaaq, Ilulissallu siunissami inuussutissarsiorneq siuariartorfiusoq tapersersorumaarpaa.
– Nuummi inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut 680 millionit koruuninik iluanaarutissaqassappat Kangerlussuarmiit angallassineq nuunneqartariaqarpoq, naalakkersuisulli Kangerlussuaq angallassinermut ammatippaat, aningaasaqarnerlu illutut uppissaaq, Pele Broberg oqarpoq.
... aamma qilanaarutit
Pele Brobergip ernumassutigaa Kangerlussuarmi, Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartumi, timmisartuussinerup ingerlaannarnissaa Naalakkersuisut Nuummut, Namminersorlutik Oqartussanit 66 procentinik danskit naalagaaffianniillu 33 procentinik pigineqartumut, toqqaannartumik unammillernerunera.
– Danmarkimi naalagaaffik aamma Nordisk Investeringsbank millionilikkaanik Nuummi taarsigassarsititsinikuupput, Naalakkersuisullu taarsigassarsinissamut tunngaviusunik piumasaqaatinik unioqqutitsinerat qanoq qisuariarfigineqassanersoq annilaangagisinnaavara, Pele Broberg Sermitsiamut oqarpoq.
Ineqarnermullu attaveqaasersuutinullu naalakkersuisup Hans Peter Poulsenip Siumumeersup ernumassut isumaqataaffiginngilaa.
– Nuummi novembarimi mittarfik ammarneqarpat Kangerlussuarmut Kangerlussuarmillu timmisartuussisoqartarnissaa akilersinnaassutsikkut tunngavissaqartoq naammagisimaarpara, Hans Peter Poulsen oqarpoq.
Atlantikoq qulaallugu timmisartuussisarneq Kangerlussuarmiit Nuummut nuuppat inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut 680 millionit koruuninik iluaqutaassasoq Deloittep naatsorsuutigaa.
Hans Peter Poulsenip Pele Brobergip isumakuluutaanut atatillugu ima oqaaseqarpoq:
- Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaat unammillernermut nutaamut naleqqussartut niuernikkullu isumaqatigiissuteqartartut maluginiarpara, Hans Peter Poulsen oqarpoq.
