Illersornissaqarfiup ineriartortinneqarnera Issittumi illersornissamut piginnaasat nukittorsarnerannut tunngavoq

Illersornissaqarfiup maanna 27,4 milliarder koruuninik, Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnikkut suliassanik qaffassarneqarnissaanut atorneqartussanik pissarsisussanngornera ilaasa iluarisimaarpaat tigussaasumik illersorneqarnerulernissaq pillugu, illuatungaanili aamma ernumassuteqartoqarpoq Kalaallit Nunarput saassunneqarsinnaasutut aarlerinarsineragaalluni.

Forsvarsakademimi Issittumi Sakkutooqarnikkut Illersornissamut Ilisimatusarfimmi lektori, Jon Rahbek-Clemmensen, innersuussivoq Kalaallit Nunaat maanna sakkutuulersuinerup annertusineranik misigisaqaleraluartoq, tamanna illersornissamut tunnganerusoq. 

- Pingaaruteqarpoq paasissallugu, Issittumi sakkutooqarnikkut saqitsaannerit ingerlasut annersaat Kalaallit Nunaanni imaluunniit Kalaallit Nunaata eqqaani ingerlanneqanngimmat, kisianni Norgep avannaaniittumi Barentip imartaani, aammalu Greenland/Iceland/UK-gap-imik taaneqartartumi (Kalaallit Nunaata, Islandip aammalu Tuluit Nunaata akornanni imartami, aaqq.), sumiiffiit taakku pinertut tassaanerupput ullumikkut sakkutoqarnikkut saqitsaaffiunerusut.

- Kisianni aamma Kalaallit Nunaat sakkutoqarnikkut inerisaanermi ilaaniippoq, tassalu tamanna aallaaviuvoq illersornissamut isumaqatigiissummi ilassutitut isumaqatigiissutip tunngaviisa pingaarnerit ilaat. Taamaattorli aningaasaliissutaasut qissimikkaanni, aningaasaliineq illersornissamut tunnganeruvoq taamaalilluni takutinneqassammat Kalaallit Nunaat, nunataa, imartaa aammalu silaannartaa illersorneqartut.

- Assersuutigiinnarlugu radarimik nunamiittussamik ikkussisoqassaaq Tunumi Kalaallit Nunaanni, tassanilu anguniagaq pingaarutilik tassaavoq pitsaanerusumik pisunut takunnissinnaanissaq, taamatullu aningaasaliineq Ruslandip soqutigisaanut pingaarnernut akiuunnermut atorneqarsinnaanngilaq.

- Kisianni ataatsimut isigalugu Issittoq sakkutooqarnikkut siusinnerusumut sanilliullugu saqitsaaffiunerulersimavoq, tassanilu Kalaallit Nunaat pisut ilaanni ilaavoq, kisiannili naliliinera naapertorlugu isumaqarpunga Kalaallit Nunaanni illersornissamut aningaasaliissutit eqqissiviillioqqajaanermut, pingaartumik Barentip imataani pisumut ikummarissaataangaarnavianngitsut nalilerpara.

Issittumi Sakuutuut, tassa Arktisk Kommando-p nutaamik illosuarmik qullersaqarfittaarnissaa, sakuutuut umiarsuisa pisoqalisut taarserneqarnissaat, Nuummilu umiarsualivimmut nutaamut sakkutuut umiarsuinut talittarfittut atugassaannik sanaartornerit, Jon Rahbek-Clemmensen-ip isumaa naapertorlugu eqqissiviilliortoqarnerata annertusisinnissaanut kalitsisussaanngillat,taakkumi annersai Kalaallit Nunaata avataani pimmata, tassa Issittumi pisut eqqarsaatigalugit.

USA-mit suli akissuteqartoqarani

USA-p præsidentia Donald Trump aamma vicepræsidentia J.D. Vance paarlakaallutik Danmark annikinngitsumik isornartorsiorpaat, Kalaallit Nunaata eqqaani isumannaallisaanermut tunngatillugu iliuuseqartoqarnissaa piumasaralugu, allaallu tamanna naammaginartumik pinngippat namminneq suliassaq tigussallugu siooraraaralutik.

Maanna Danmarkimi naalakkersuisut aamma Nunatsinni Naalakkersuisut iliuuseqarlutik isumaqatigiissummut ilassut 2 aqqutigalugu akissuteqarput, kisiannili USA-p qisuariannginnera malugineqarsinnaavoq.

- Naggaterpiaatigut, pisut maanna ingerlasut aamma tassaapput Trumpip kissaataanut tunngassuteqartut. Trumpip kissaatigiinnarsimaguniuk sunaluunniit pigaluarpat Kalaallit Nunaat aqutarilissallugu, taava imaassinnaavoq danskit illersornissamut Kalaallit Nunaannut aningaasaliissutaat siunertamisut sunniuteqarnavianngitsut.

- Kisianni amerikamiut siunertaat tassaasimappat Issittup pingaartinneqarnerunissaa aningaasaliiffigineqarneralu, taava tamanna pissutsit pissusissamisut inisseqqinnissaannut alloriarnerusinnaavoq.

- Kisianni amerikamiut aningaasaliinerit pillugit maannamut qisuariaateqanngillat, imaassinnaavoq aamma  USA-mit oqaaseqartoqarnavianngitsoq.

Iligisat allat qisuariarput

Takusimavarput malugisimallugulu, nunat allat iligisatut suleqatigisat Kalaallit Nunaata, Danmarkip Savalimmiullu ilaaffigisaat, Danmarkip Kalaallit Nunaanni illersornissakkut ineriartortinneqarneranut tapersiipput, ilaatigut Issittumi sakkutuut  sungiusarneri aqqutigalugit.

- Danmarkimut pingaaruteqarsimavoq tamanut suleqatigiinnut ersersinniassallugu Danmarkip Issittoq Atlantikullu Avannaa sillimaniarnermut politikkikkut pingaartikkai, USA-p Issittumi Atlantikorlu Avannarlermi eqqissisimatitsinissamut peqataasinnaanera apeqqusersornikuuaa, aamma erseqqissumik oqaatigalugu Danmarki suleqatigiittut naatsorsuutigisassaanngitsutut inissisimasoq. Kisianni aningaasaliinikkut, Danmarkip ersersinniarpaa suleqatigiinnut oqarluni "tusarnaarisi, immaqa siornatigut suliassagut naammassisimanngikkaluarpagut, kisianni siunissami isumaginninnissarput siunnerfigaarput, aamma Danmarkip tungaanit pingaartinneqarpoq USA-pKalaallit Nunaannik aqutserusunnera pillugu oqallinnermi tapersersorneqarnissaq.

- Iligiinni peqatigisat USA eqqaassanngikkaanni sinneri isumaqarunik Danmarkip pisussaaffini naammassisinnaagai, taava USA-p piumasaqaatai assortuussutaasumi eqqunngitsuliornertut nalinerneqassaaq, taamaattumik matumani ersersinniagaq USA-mut kisimi pinnani aamma iligisanut allanut ersersitsiniarneruvoq.

Iliuuserineqartulli tigussaasut matumani ilassutitut isumaqatigiissut 2-mi  saqqummiunneqartut, naammappat USA-mut ikinngutitsinnut iligisatsinnullu USA-mut eqqissisitsisinnaassappat?

- Tamanna akissutissarsiffigisinnaanngilara, kisianni Danmarkip maannakkut aningaasaliissutai takullugit, aamma isumaqatigiissutini piumasaqaatit takullugit, Danmarkip NATO-mi suleqatigiit pisariaqartitaasa piumasarisaasalu ilaannik matussusiisinnaavoq, tassa Kalaallit Nunaata  silaannartaanik nakkutiginninnerunissaq, nunataanik nakkutilliineq imaatigullu nakkutilliineq aammalumi Atlantikup Avannaani timmisartut alapernaarsuutit nutaat atorlugit nakkutiginninnerunissamut periarfissaqarluarnerulersoqassaaq, assersuutigiinnarlugu aqqartartunik malersuinisamut periarfissaqalissaaq.

- Pingaartumik aqqartartut malersornissaannut periarfissaq NATO-mi ukiuni arlalissuarni sammineqarpoq, Danmarkillu suliassani tamakkua suli naammassisimanngilai, taamaattumik Danmarkip matumani ersersikkusutaa tassaavoq Issittumi aamma Atlantikup Avannaani isumannaallisaaneq pimoorukkini. Iliuutsit illersornissaq pillugu isumaqatigiissutip ilassutaani 2-mi pineqartut naammannersut, piffissap takutikkumaarpaa, Lektor Center for Arktiske Sikkerhedsstudier Forsvarsakademiet-imi, Jon Rahbek-Clemmensen naggasiivoq.