Illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni suliai aggustimi annertusineqartut
Illersornissaqarfimmiut piffissami Kalaallit Nunaat soqutigineqarnerulerfiusumi NATO-mi suleqataasut sungiusarneri arlallit pissutigalugit aggustimi ulapaarput.
Canadamiut sakkutuui imarsiortut umiarsuaq alapernaarsuut Lauge Koch peqatigalugu aggustimi sungiusarput. Frankrig Tysklandilu sungiusarnermi, Amerikamit Avannarlermit sioorasaarisoqartillugu akiuussinnaanissamut piginnaanngorsarfiusumi, aamma peqataapput. (Toqqorsivimmiit assi)
Leiff Josefsen
Illersornissaqarfik Kalaallit Nunaanni suliassaqarluarluni aggustimi ulapputeqangaatsiarpoq.
Taama Illersornissaqarfiup tusagassiuutitigut nalunaarutaani allassimavoq.
Aggustimi ulapinneq „Issittup Atlantikullu avannaata soqutigineqalernerannut ersiutaasoq“ Illersornissaqarfiup nalunaarutaani allassimavoq.
Kalaallit Nunaat pingasunngormat DR-ip allaaserisaanut atatillugu kingullermik sammineqarpoq, tassani tusagassiorfiup angutit Amerikamiut pingasut Kalaallit Nunaanni isertortumik akornusiiniarnerusinnaasumillu suliaqartarsimanerat allaaseraa.
Tamanna pissutigalugu nunanut allanut ministereqarfiup USA-p Danmarkimi aallartitaa, USA-p aallartitaqarfiani qaffasissumik atorfilik, oqaloqatiginiarlugu pingasunngornermi qaaqquaa.
NATO-mi suleqataasut arlallit aggustimi sungiusartut Illersornissaqarfiup nalunaarutaani allassimavoq.
Ilaatigut Tysklandip sakkutuui imarsiortut aamma franskit umiarsuaat Fulmar Nuummut tikeraarput.
Nunat Natomut ilaasortaasut tikeraarnerat „Natop Issittumi patajaatsumik inissisimanera pillugu ataatsimoornerannut erseqqissaataassasoq“ Illersornissaqarfik allappoq.
Sakkutuut taakku Canadami Operation Nanook Tuugaalik 2025-mi ilaatigut peqataasimanerarneqarput, tassani sakkutuut Amerikap avannaani inunnik navianartorsiortitsisunut illersornissamut sungiusarneqarput.
Frankrigip præsidentiata juunimi Kalaallit Nunaannut tikeraarnerata kingorna suliniutit taama ittut aallartinneqartut Illersornissaqarfimmit allapput.
Danmark Tysklandip, Canadap Norgellu Atlantikup avannaani imaatigut isumannaallisaanermut tunngatillugu suleqatigiinnerannut juunimi ilannguppoq.
USA-p præsidentiata Donald Trumpip decembarimi Kalaallit Nunaata tigunissaanik soqutiginninnini erseqqissarmagu nunanit tamalaanit Kalaallit Nunaat soqutigineqaleriartuaarpoq.
Trumpip Danmarkip Kalaallit Nunaat isumaginiarlugu iliuuseqarpallaarsimannginnerarlugu, kiisalu russit Kinamiullu umiarsuaasa assersuutigalugu Issittumi angalasarnissaat ajornanngippallaarnerarlugu aamma oqaatigaa.
USA-p vicepræsidentia J.D. Vance ukioq manna siusinnerusukkut Pituffimmi, Kalaallit Nunaanniittumi, amerikamiut sakkutooqarfianni sivikitsumik tikeraarpoq.
USA-p Kalaallit Nunaannik aqutsilersinnaanera Kalaallit Nunaata Danmarkillu itigartitsissutigilluinnarpaat.
/ritzau/
