Naalakkersuisut Inuit Ataqatigiillu siulittaasuata Múte Bourup Egedep Inuit Ataqatigiit nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarneranni Aasianni GUX-imi arfininngornermi juulip 20-ani oqalugiaruni politikkikkut suliat qanoq innerat partiillu pingaarnertut suliassai sammissavai.
Inatsisartunut 2021-mi apriilimi qinersinermut atatillugu Inuit Ataqatigiit Naleqqamik »Nammaqatigiinneq, patajaassuseq siuariartornerlu.« qulequtaralugu naalakkersuisoqateqalerput. Ukioq ataaseq naalakkersuisooqatigiipput. Naleraq Siumumik 2018-imi naalakkersuisoqateqarnikuuvoq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Naalakkersuisut Inuit Ataqatigiillu siulittaasuata Múte Bourup Egedep Inuit Ataqatigiit nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarneranni Aasianni GUX-imi arfininngornermi juulip 20-ani oqalugiaruni politikkikkut suliat qanoq innerat partiillu pingaarnertut suliassai sammissavai.
Inatsisartunut 2021-mi apriilimi qinersinermut atatillugu Inuit Ataqatigiit Naleqqamik »Nammaqatigiinneq, patajaassuseq siuariartornerlu.« qulequtaralugu naalakkersuisoqateqalerput. Ukioq ataaseq naalakkersuisooqatigiipput. Naleraq Siumumik 2018-imi naalakkersuisoqateqarnikuuvoq.
– Inuit Ataqatigiinnut 2021-mi naalakkersuisunut siulittaasuuffik tunniupparput, ingerlaannarli akisussaaffitsik qimarratigaat. Siumup Inuit Ataqatigiillu nalunngilaat Naleqqap suut pingaartitarinerai. Naalagaaffinngornissaq, oqaatsivut, kinaassuserput inuuniarnermilu atukkat pingaarnerpaatippagut, taakku partiit angisuut marluk qimarratigaat, Naleqqami siulittaasoq Pele Broberg oqarpoq.
Partiit taakku marluk, Siumut Inuit Ataqatigiillu, assigiittorujussuusut taanna isumaqarpoq, taamaammallu Naleqqamut Inatsisartuni illuatungiuliuttuni annertut inissisimasuni akisussaaffimmik annertuumik tunisilluni.
– Pissutsit piviusut aallaavigalugit isorinnittarpugut, salliusariaqarpugullu qinersisartut aaqqissuusseqqinnissaq pisariaqartimmassuk. Naalakkersuisut politikkikkut sulinerat pillugu oqaaseqassagutta isumaqarpugut aaqqissuusseqqinnerit sulissutiginerat kigaallatsikkaat Danmarkimullu pituttoraluttuinnarlutik, Pele Broberg oqarpoq, tikkuarpaalu suliassaqarfiit Danmarkimit angerlaanneqarneq ajornerat soorlu inuussutissarsiorneq eqqarsaatigalugu.
Atassutip naalakkersuisut karakteerilerpaat
Atassutip naalakkersuisut aqutsinerat qulinit sisamanik nalilerpaat. Qulit pitsaanerpaallutik.
– 2021-mi qinersisoqareermat Inuit Ataqatigiit Nalerarlu inatsisartuni suleqatigiilermata isumalluaraluarpunga, tassani namminiilivinnissaq pillugu isumaqatigiinnginniarluta isumaqatigiippugut, Atassutip siulittaasua Aqqalu Jeremiassen oqarpoq.
– Naluneqanngitsutut tikkuartuisoqaqaaq. Naalakkersuisooqatigiit siulliit ima aalaakkaatiginngillat inatsisartuni suleqatigiinneq taamaatiinnarlugu illuatungiliuttutut inissisimalluta. Soorunami politikkikkut suliaanni pitsaasunik immikkoortortaqarpoq, kisianni suleqatikkuminaapput. Malunnarsiartuinnarpoq siammasissumik suleqatigiikkusuttuusaarnerat, soorlu akileraarutinut aaqqissuusseqqinneq eqqarsaatigalugu.
– Isumaqatiginninniarnerni illuatungerisaq nipangersaannartutullu pineqartarpoq. Aqutseriaaseq 2021-miilli allanngornikorujussuuvoq, naalakkersuisullu 2018-imiit 2021-mut aqutsisarnerattut ingerlatsiinnartutut isikkoqarput, tamannalu uggornarpoq, Aqqalu Jeremiassen oqarpoq.
Taarseraannerit arlaqartut
Demokraatineersup Jens-Frederik Nielsenip naalakkersuiffiit iluatsinngitsoortutut nalilerpai.
– Inuit Ataqatigiit Muté B. Egede siuttoralugu naalakkersuisut nikittaqattaarnerannit naalakkersuisut aatsaat taama nikerartigaat. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaata akikinnerulernissaanik atugarissaarnerunissaanillu qineqqusaarutit tamarmik piviusunngorsimanngillat. Aamma inerniliutigineqarsinnaavoq naalakkersuineq allanngorartoq eqqarsaatigalugu ineriartornissamut qanoq takorluugaqarneq pinnagu suut angorusunneqannginnerat ukkatarineqarnerusoq, Demokraatit siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen isornartorsiuivoq.
Aatsitassanut aalisarnermullu inatsisit nutaat akuerineqartut isornartorsiorpai, aamma neriorsuutigineqartutut inuuniarnermi atukkat pitsanngorsarneqannginnerat.
– Ilisimaneqartutut aatsitassarsiornermut aningaasaleerusussusoq piuneeruppaat. Nunami inuuniarnermi atukkat akisuallaarnerat pillugu oqaaseqaatit qisuariarfiginngilaat, aalisarnermullu inatsit nutaaq nunamik piitsunngortitsisussaq akuersissutigivaat, Demokraatit siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen oqarpoq, taassumalu erseqqissarpaa Demokraatit akileraartarnermut aaqqissuusseqqinnermi isumaqatigiinniarnernut peqataasimanngitsut. Aaqqissuusseqqinneq anguniagakippallaartoq taakku isumaqarput.
– Akileraartarnermut aaqqissuusseqqinnerup anguniagai annikippallaaralugit isumaqatiginninniarnermi peqataanngilagut, aammali aningaasalersorneqarnera peqqussaarunneqaranilu naammanngimmat. Aningaasartuutit amerlanerit sulisartut akileraarutitigut tapiissutaannik (AMA-mik), 85 millionit koruuninik innuttaasut kaasarfiinit poortuutissat pillugit nalunaarummik aallernermit, Nuuk Imerullu avammut ammanerulersinneranit matussuserniarneqarput. Tamanna soorunami akuerineqarsinnaanngilaq, Jens Frederik Nielsen oqarpoq.
