Ima ilillutit qarasaasiatigut peqquserlunnerit pinngitsoortissinnaavatit – siunnersuutit pitsaasut arfinillit

Danmarkimi Ingeniørforeningen qarasaasiakkut pinerluttuliortunik qanoq ililluni pinaveersitsisoqarsinnaanneranut siunnersuutitsialannik arfinilinnik saqqummersitsivoq. Uani takukkit.

Oqarasuaatit angallattakkat sapaatip akunneranut minnerpaamik ataasiarlutit qamillugulu ikeqqittartussaallugu ilisimaviuk? Ingeniørforeningen qarasaasiakkut pinerlunniat akiorniarlugit taama ilaatigut siunnersuivoq
Saqqummersinneqarpoq

Paasissutissat inummut tunngasut annaarusunngikkukkit imaluunniit isertaatit qarasaasiatigut pinerlunniartunit paasineqarnissaat pinaveersaartikkusukkukku inuunermi qarasaasialeriffiusumi malittarisassat ikittuinnaat maleruarlugit iluaqutigisinnaavatit, Ingeniørforeningen allappoq. Danmarkimi politiit qarasaasiatigut aningaasatigut pinerlunnerit pillugit nalunaarutinik 35.000-init amerlanerusunik tigusaqartarput, tassa ullormut 100-t missaanniittunik.

- Qarasaasiakkut pinerlunniat aningaasanik, isertaatinik paasissutissanillu inuttut pigisatsinnik arsaarinnissutiginninnissamut pikkorinneruleraluttuinnarput, ajoraluartumillu tamatta qarasaasiatigut peqquserlunneq aqqutigalugu unioqqutitsilluni qarasaasiaminut pulaffigitissimasumik imaluunniit peqquserluffigineqarsimasumik nalunngisaqarpugut. Pimoorussillutit iliuuseqaruit unioqqutitsillutik qarasaasianut pulasartut illit paasissutissaatinnik pissarsinissaat pakkersimaarsinnaavat, Grit Munk, Ingeniørforeningenimi qarasaasiaqarnermut politikkeqarnermi ingerlatsisoq, oqarpoq.

Qarasaasiatigut isumannaallisaanermut tunngatillugu tillinniarnernut ajoqusiinernullu imminut illersornermut tunngatillugu isumatut isumaqalertariaqartugut taanna isumaqarpoq.

Siunnersuutit pitsaasut arfinillit

Taassuma siunnersuutai pitsaasut arfinillit nunami maani innuttaasunut aamma iluaqutaasinnaasut aaku:

1) Qarasaasiatigut iserfigisartakkatit pingaarnerit tamaasa immikkut isertaatiliuutikkit

Qujanartumik Danmarkimi innuttaasut 5 procentiinnaat nittartakkatigut kiffartuussivinni assigiimmik isertaateqartarput, 63 procentiili nittartakkatigut kiffartuussivinnut pingaarnernut isertaatitik allanngortikulaneq ajorpaat.

2) Filiutitit assiutitillu tammatsaaliorniarlugit marlunngorlugit toqqukkit

Nittartakkatigut attaveqarnikkut toqqorsiviit imaluunniit harddiskit atorlugit angalanermi assit, soraarummeernermi uppernarsaatit, ikinngutivit attaveqaataat pillugit paasissutissat allakkallu pingaarutillit toqqorsinnaavatit. Taava qarasaasiat unioqqutitsisumik pulaffigineqassagaluarpat annaasatit annikinnerusinnaapput. Qallunaat 71%-ii taamaaliortareerput.

3) Oqarasuaatit angallattagaq sapaatit-akunneri tamaasa qameriarlugu ikeqqittaruk

Oqarasuaatit angallattagaq sapaatip-akunneranut ataasiarlutit qamittarukku oqarasuaativit angallattakkap programmii illersuinissamut sungiusarneqartassapput. Tamanna oqarasuaatip unioqqutitsisumik pulaffigineqaratarsinnaaneranut illersornissamut iluaqutaavoq. Qallunaat 15%-iinnaasa oqarasuaatertik sapaatip akunneri tamaasa qamittarpaat.

4) Nittartakkani iserfigisimasatit cookies-illu sapaatip-akunneranut ataasiarlutik peertakkit

Cookies-it piiakulagukkit nittartakkami susarnitit pillugit suliffeqarfiup nakkutilliinera annikillisissinnaavat. Qallunaat 15 procentii minnerpaamik sapaatip akunneranut ataasiarlutik cookies-inik piiasarput. Quleriaataat taamaaliunngisaannarput, 17%-illu ukiumut ataasiarnermiit ikinnerusunik taamaaliortarput.

5) Oqarasuaatikkut sianertut ilumoornersut qulakkeeruk

Inummut sianertumut allattumulluunniit aningaasanik nuussinissamik qinnuigineqaruit aningaaseriviit ilaquttatilluunniit paasiniaaffigiuakkit. Aningaaserivimmiuusaarlutit, akileraarivimmiuusaarlutik politiiusaarlutilluunniit peqquserluttut aningaasanik nuussiniartarlutillu isertaatinik noqqaasartut 2024-mi amerlapput. Qallunaat 60%-ii ukiut marluk kingulliit ingerlaneranni qarasaasiakkut peqquserluttuliorfigineqartarsimapput.

6) VPN-ikkut atassuteqalerit

VPN tassaavoq Virtual Private Network, nittartakkatigut attavik illit kisivit atorsinnaasat. Paasissutissat isertugaasumik ingerlaarfissaannik pilersitsinikkut nittartakkatigut attaveqaatit nittartakkanilu paasissutissat ilinnut tunngasut illersortarpai. Aamma IP-adressit isertuuttarpaa, WiFi-mullu attavinnik kikkut tamarmik atorsinnaasaannik isumannaatsumik atuisinnaatissavaatit.

Siunnersuutit pitsaasut arfinillit ilaatigut kisitsisinik Analyse Danmarkip Ingeniørforeningen sinnerlugu katersugaannik tunngaveqarput, taakkulu inuit apersorneqarsimasut 2002-t akissutaannit aallaaveqarput.

Powered by Labrador CMS