Imigassamik ajornartorsiuteqarnermut aaqqiissutissat nutaat
- Inuiaqatigiinni toqqissisimanartumi innuttaasut nukittuut, meeqqat inuusuttullu arlaannaataluunniit imigassamit innarlerneqarfiginngisaat. Ataatsimut imigassamik ajornartorsiuteqarnermut aaqqiissutissarsiorumallutik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup Kalaallit Nunaanni Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfik aamma WHO/Europe suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarfigai.
Martin Lehmann / Ritzau Scanpix
Ajoqutaasumik imigassamik atuineq ajornartorsiutaavoq pisariusoq, immikkoortortanut tamanut aammalu inuiaqatigiinni immikkoortunut tamanut sunniuteqartartoq. Taamaattumik meeqqat inersimasullu innarlerneqarnissaat pinaveersaartinniarlugu ataatsimut aaqqiissutissanik Naalakkersuisut ujartuerusupput.
Imigassaq pillugu politikkimut inassuteqaatit ineriartortinniarlugit maajip 14-ianit 16-ianut nittartakkatigut aallarnisarfiusumik sammisaqartitsilluni suliassat aallartinneqareerput. Peqqissutsimut Naalakkersuisoq Agathe Fontain, Naalakkersuisoqarfiit akimorlugit aqutsisoqatigiinni ilaasortat, ataatsimiititaliaq siunnersuisartoq aamma suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiissitat, inassuteqaatinik ineriartortitsilluni suliassanik isumaginnittuusussaq tassunga peqataapput.
- Siunissami imigassaq pillugu politikkimut inassuteqaatit annertuumik suleqatigiiffiusumik ingerlanneqarnissaat, aammalu inassuteqaatit paasisanik pissarsiarineqarsinnaasunik pitsaanerpaanik tunngaveqarnissaat pingaaruteqartorujussuuvoq.
- Ajoqutaasumik imigassamik atuineq ajornartorsiutaavoq pisariusoq, immikkoortortanut tamanut aammalu inuiaqatigiinni immikkoortunut tamanut sunniuteqartartoq. Taamaattumik ataatsimoorluta ataatsimut aaqqiissutissanik ujartuinissarput pisariaqarpoq, tusagassiuutinut nalunaarummi Peqqissutsimut Naalakkersuisoq Agathe Fontain oqarpoq.
Inuiaat nukittuut inuiaqatigiinni toqqissisimaffiusumi
Kalaallit Nunaat inuiannit nukittuunit inuiaqatigiinni toqqissisimaffiusumi najugaqarfiussaaq, imigassamillu ajornartorsiuteqarfiunani inissisimassaaq. Tamanna anguniarlugu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu sunniuteqarluartumik imigassamut politikkimik pilersitsisoqartariaqarpoq:
- Nuna tamakkerlugu imigassaq pillugu politikkip siunnerfeqartup, siunissamut ungasissumut atuuttussap pitsaasullu aalajangiiffigineqarnissaanut inassuteqaatit tunngaviliinissaat siunertaavoq. Nunatut siunissami imatut ataatsimut siunnerfeqarfiusumik katersuussinnaanissarput neriuutigisorujussuuara: Inuiaqatigiinni toqqissisimanartumi innuttaasut nukittuut, meeqqat inuusuttullu arlaannaataluunniit imigassamit innarlerneqarfiginngisaat, Agathe Fontain oqarpoq.
Inassuteqaatit saqqummiunneqassapput
Imigassaq pillugu politikkimik, ukiuni arlalinni uppernarsaatinik tunngaveqartunik inassuteqaatinik, kingusinnerpaamik 2025-mi upernaakkut ataatsimiinnermi Naalakkersuisut saqqummiusseqqullugit Inatsisartut peqqusisuupput.
Meeqqat ilaqutariinni aanngajaarniutinik ajornartorsiuteqarfiusuni peroriartunnginnissaannik inassuteqaatit qulakkeerinnittuussapput:
- Pingaartumik suliniutit, ilaqutariinni aanngajaarniutinik ajornartorsiuteqarfiusuni meeqqat peroriartunnginnissaannik inassuteqaatit qulakkeeriiffiusinnaasut suliniutillu inooqatigiinnermi kingornuttakkanik unitsitseqataasinnaasut aallunneqassapput. Tamatuma saniatigut WHO-p imigassaq pillugu politikkianut, uppernarsaatinik tunngaveqartumut inassuteqaataanik, kiisalu Kalaallit Nunaannit nunanillu issittumiittunit allanit misilittakkanik uppernarsaatinillu attuumassutilinnik, inassuteqaatit tunngaveqassapput.
Naalakkersuisoqarfiit immikkoortortaqarfiillu allat inassuteqaatit ineriartortinneqarnerini annertuumik suleqatigineqarput, tassanilu sullissisut attuumassutillit tamarmik, pingaartumillu taakkununnga innuttaasut kommunillu ilanngullugit, akuutinneqarnissaannik qulakkeerinninnissaq siunertarineqarpoq.
