Australiamiut
aatsitassarsiortitseqatigiiffiata Tanbreezip Killavaat Alannguanni
aatsitassanik peqassuseq 2001-mili misissorpaa.
2020-mi aatsitassanut
qaqutigoortunut qalluinissamut akuersissummik tunineqarput, qanittumilu
ingerlatseqatigiiffik aatsitassarsiortitseqatigiiffimmik Australiamiunik
Amerikamiunillu pigineqartumik Critical metals Corpimik Tanbreezimik
tigusiartuaarsinnaanermik 1,5 millkiardit koruunillu angullugit suliniummut
aningaasaliinissamik isumaqatigiissuteqarpoq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Australiamiut
aatsitassarsiortitseqatigiiffiata Tanbreezip Killavaat Alannguanni
aatsitassanik peqassuseq 2001-mili misissorpaa.
2020-mi aatsitassanut
qaqutigoortunut qalluinissamut akuersissummik tunineqarput, qanittumilu
ingerlatseqatigiiffik aatsitassarsiortitseqatigiiffimmik Australiamiunik
Amerikamiunillu pigineqartumik Critical metals Corpimik Tanbreezimik
tigusiartuaarsinnaanermik 1,5 millkiardit koruunillu angullugit suliniummut
aningaasaliinissamik isumaqatigiissuteqarpoq.
Tamannalu qaqugu aatsitassaanik
qalluinerup aallartissinnaaneranik sunillu pisariaqartitsisoqarneranik
eqqarsalersitsivoq.
Kajungerisanut
saffiugassat
Killavaat
Alannguat nunarsuatsinni aatsitassanik qaqutigoortunik peqarfinni annerpaanut
ilaanerat ilisimatusartut isumaqatigiissutigaat.
– Nunatta kujataani Gardarip nunataa minnerunngitsumillu Ilímaussap qaqqai
aatsitassanik qaqutigoortunik peqarfissuupput, tassaniippullu piffiit
aatsitassaqarfiit Kuannersuit Killavaat Alannguallu, Geusimi Videncenter for
Mineralske Råstoffer og Materialer pisortaq Jakob Kløve Keiding oqarpoq,
nangipporlu: – Aatsitassat qaqutigoortut immikkut qaqutigoortuunngilaat, peqarfittut
ilisimaneqartut ukiunut 200-nut naammattunik aatsitassaqarput.
Taamaakkaluartorli Kalaallit Nunaanni peqassuseq, ingammillu Killavaat
Alannguanni peqassuseq soqutiginaatilerujussuupput. Aatsitassat tamaaniittut
akuitsuuallaanngillat, peqassutsilli annertunerujussua pissutigalugu
nunarsuarmi aatsitassaqarfinnut annerpaanut ilaavoq. Killavaat Alannguanni
iluaqutissat aappaat tassaavoq saffiugassat katitigaanerat.
– Neodymium, praseodymium dysprosiumilu anorisaatinik innaallagissiuutini
biilinilu innaallagiatortuni kajungerisanik sanaartornermi immikkut
pingaaruteqarput, taakkunanngalu Kuannersuarni ingammillu Killavaallu
Alannguanni aatsitassat annertuumik akoqarput.
Kina
nalitusiartortitsinerpaavoq
Kuannersuit
Killavaallu Alannguat qaqqaqarfimmi ataatsimi pilerput, piffissanili
assigiinngitsuni, tamannalu aatsitassanik qaqutigoortunik peqassutsimut
sunniuteqarpoq. – Ilaatigut qanoq akuitsiginerannut, ilaatigullu allanik sunik
akoqarnerannut sunniuteqarpoq, tamannalu Kuannersuarni uranimik
akoqarpallaartumi ilungersuanartorsiortitsivoq. Tamanna tamanna Killavaat
Alannguanni ajornartorsiutigineqanngilaq, tassanimi aatsitassaq eudialyt,
uranimik annikitsumik akulik siumugassaavoq, Jakob Kløve Keiding oqaluttuarpoq.
Aatsitassani
qaqutigoortuni unammilligassaq annertooq tassaavoq akuiaaneq. – Tamanna Kinap annertuumik ilisimasaqarfigaa, teknikimuuinnaq
tunngatinnagu, aammali periutsini aalajangersimasuni akuerissutinut
patentinullu tunngatillugu, kiisalu aatsitassarsiornermit pisisartumut
nalitusiartortitsineq tamakkerlugu. Taakku aatsitassarsiorfiit 60 procentii
pigereerpaat, nalitusiartortitsinermilu ingerlaqqikkutta niuerutigineqartut
80-90 procentii tigummivaat, Jakob Kløve Keiding oqarpoq.
Unammillerneq
Europami
suliniutit assingusut arlallit ingerlanneqarput. Norgemi
aatsitassarsiortitseqatigiiffik Rare Earth Norway carbonatiteqarfimmik
annertuumik Fenimi nassaarpoq. Sverigemi aatsitassarsiortitseqatigiiffik
naalagaaffimmit pigineqartoq LKAB saviminissanik tunisassiornerminni
aatsitassanik qaqutigoortunik saniatigut pilersitanik niuerfimmut aamma
eqqusserusupput. Jakob Kløve Keidingili naapertorlugu ataatsikkut suliniutinut
arlaqarnerusunut inissaqarluarpoq.
– Suliniutit
pingasut tamarmik aallartissinnaanerat takorloorluarneqarsinnaavoq,
tamatumanili soorunami akuisa katitersimanerat kiisalu aatsitassanik
qaqutigoortunik aalajangersimasunik piumanninneq nalitusiartortitsinerullu
qanoq isikkoqarumaarnera apeqqutaavoq.
Critical
Metals Corp – Australiamiut Amerikamiullu ingerlatseqatigiiffiat
Sapaatip
akunnerani kingullermi Critical Metals Corp Amerikamiut
aatsitassarsiortitseqatigiiffigaat aallaaseraarput. Matumanili Australiamiut
Amerikamiullu ingerlatseqatigiiffissuat, Australiamiut
ingerlatseqatigiiffiannit European Lithiumimit Amerikamilu aallaaveqartumik
Sizzle Acquisition Corp-imit pilersinneqarpoq. European Lithium Sizzlemi 83
procentimik piginneqatigiissutinik pigisaqarpoq.
Critical Metals
Corp taakku ingerlatseqatigiiffiata qanoq aaqqissuussaaneranik aperaarput,
taakkuli saaffiginnissuterput akinngilaat.
Ingerlatseqatigiiffimmik Kinamut tunisineq
Critical
Metals Corpimi pisortaaneq siulersuisunilu siulittaasoq tassaavoq Australiamiu
Antony William Paul Sage – imaluunniit Tony Sage. Taanna Perthimi Australiamiut
aatsitassarsiornermik ingerlatsinerannut 1997-mili akuuvoq, taamanikkullu
siunnersuisarfik Okewood Pty Ltd, Australiami nunanilu allani
aatsitassarsiornermik ujarlernermillu ingerlatsivinnik aningaasalersuisarlunilu
ingerlatsisartoq pilersippaa. CV-a malillugu suliniutinik soorlu 2008-mi
Australiap avannamut kitaani magnetitimik suliniummik qaammatit 18-it
sioqqullugu AUD 10 millionilikkaminik Mount Anketellimik Kinamiunut
Metallurgical Corporationimut AUD 400 millionilersillugu tunisinermini
milliuunilikkaanik iluanaartoarpoq.
Akileraarusersuinermik suliat
Tony Sage
ukiut ingerlaneranni ingerlatseqatigiiffinnut arlalinnut siulersuisuni
siulittaasuullunilu pisortaasarpoq, ullumikkullu Critical Metals Corpip
saniatigut Cyclone Metalsimut, CuFE Ltd-mut European Lithiumimullu suli
siulersuisuni siulittaasuulluni. Australiamiut tusagassiorfiat ”The West Australian” naapertorlugu Tony Sage
ukiorpassuarni peqquserluuteqarsimasinnaaneq akileraarutinullu
akiliinaveersaarsimasinnaaneq pillugu akileraartarnermi oqartussanit
misissugaavoq, ilaatigullu piffissami 2006-13 akileraarutinut tunngasunut
akiligassinneqarsimalluni.