Arina Kleist ujalorsuarmigut najummisukkut kittorartoorami timersornerup silarsuaanit filmiliornermut nuuttoq

Arina Kleist meeraalluni sumiikkaluaraangalluunniit eqqaani arsaqartuaannarpoq.

Qaqortup Timersortarfiani assammik arsarluni sungiusaqqaarnermi kingorna angerlarami arnani oqarfigaa tamanna nammineq nuannarinagu.

Arina Kleistip, taamani arfineq-marlunnik ukiullip, periaatsit salloqittaanerillu paasiuminaatsitani tamaasa pakatsissutigai.

Piffissaq sivisooq atorlugu sungiusaqqaartoqartartoq, arnaata oqarfigaa.

-              Pikkorinnerulerumalluni piffissaq sivisooq atorlugu sungiusaqqaartariaqarpoq aamma ullormit siullermit pikkorinnerpaanngortoqarsinnaanngilaq, arnami oqaasii taama issuaaffigai. 

AAMMA ATUARUK

Erinarsortartoq misigissusilik

Sungiusaqataajartoqqippoq. Sungiusaqataasalerporlu. Arnanilu ilumoorsimasoq paasilerpaa.

- Taama eqqarsartaaseqarneq inuunermini puigunngisaannarpara; tassa ingerlaannarluni tunniutiinnartoqartassanngitsoq, ingerlaannarluni pikkorinnerpaanngunnginneq piinnarlugu. Ilikkagassat piffissap ingerlanerani ilikkariartuaarneqartartut, Arina Kleist oqarpoq.  

Assammilli arsartarneq timersuutitut nuannarinerpaalinngisaannarpaa, arsaannerli pilertortumik nuannarinerpaasarilerlugu.

Arina Kleist ‘niviarsiaqqatut arsaattartutut’ sivitsunngitsoq ilisimaneqalerpoq.

Aalborgimili 2011-mi arsaalluni unamminermi Arina Kleistip nissuni kukkusumik qissallatsikkamiuk timersornerup iluani kiffaanngissuseqarfigisani taamaalilluni annaavaa. Tassanngaanniit allamik ujaasisariaqalerpoq.

Timersortarfissuaq angerlarsimaffimmi aappaattut isigigaa

Arina Kleistip angajoqqaavi Nanortalimmiuupput.

Taanna nammineq Nuummi 1986-imi inunngorpoq. Ukiut marluk qaangiummata angajoqqaavi avissimapput, Arina Kleistilu arnani angajunilu peqatigalugit Uummannamut nuulluni, taavanilu ukiuni tallimani najugaqarlutik. Arfineq-marlunnik ukioqartoq 1993-imi  ilaqutariit Qaqortumut nuupput, Kujataanut ilaqutariit sorlaqarfiannut uterlutik.

Timersorneq meeraanerani angerlarsimaffianni pingaartinneqarpoq — aamma Arina Kleist nammineq assammik arsarluni arsaannermillu sungiusariartalersinnagu. Arnaa sulorarnermik aallussisorujussuugami unnukkullu sungiusarialeraangami panini marluk timersortarfissuarmut ilagisarpai.

Timersortarfissuarmi issiaviit plastikiusut akornanni, siaasakkat kiagunnerullu tikkat naamallugit, pissangallunilu Arina Kleist toqqissisimasutut misigisarpoq. Arfineq-pingasut missaannik ukioqarluni nammineq Qaqortumi timersortarfimmi nukappiaqqat arsaattartut sungiusaqatigisalerpai angajualu eqaarsaartarfimmi taekwondomik sungiusariartarluni.

Arsaanneq nuannaraa. Nuannisarfigisarpaa pikkorinneruleraluttuinnarlunilu.

Inuusuttuaraalluni arnat inuusuttut illup iluani arsaannermi nunanut allanut unammisartuinut ilannguppoq, 2002-milu 16-inik ukioqarluni Arctic Winter Gamesimi Nuummi ingerlanneqartumi bronzennaqataalluni.

Meeqqat atuarfianni atuartooreerluni USA-mut, Connecticut-imut, ilinniartut paarlaateqatigiinnerannut atatillugu nuuppoq. Tasamanilu timersornermik aallussilluarluni. Inuusuttut peqatigisartagaasa universiteti timersullaqqikkaannilu ilinniarnermut tapiissutit qinnuteqaatigineqarsinnaasut oqaluuserisarpaat.

Naggataatigut Horsensimi timersornermik ilinniarfimmut qinnuteqarami akuerisaavoq.

- Taamanili angerlarserama angerlarnissaralu pisariaqartillugu, taamaattumik Qaqortumi ilinniarnertuunngorniarlunga aallartippunga, oqaluttuarpoq.

Arina Kleistip arnaa ilinniartitsisuugami, tamannalu aamma Arina Kleistip ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinnialerami sunngorniarnissaminut atatillugu eqqarsaatigaa.

Oqaluttuarisaaneq nuannarisaraa, ilisimasanillu ingerlatitseqqiineq soqutigigamiuk Aalborgip Universitetiani inuppalaartumik paasissutissiinermik bacheloritut ilinnialernissaminut qinnuteqarsimavoq, tassanilu attaveqaqatigiinnermut tunngasunik sammisaqartussaagaluarluni.

Arina Kleistip aappani Qaqortumi ilinniarnertuunngorniarfimmi naapissimasani umiarsuarmi maskiinalerisutut sulitillugu Aalborgimut 2009-mi nuuppoq.

Ilinniarnermi nalaani illoqarfimmi klubit ilaanni Kalaallillu ilinniartut allat peqatigalugit arsaattarnini ingerlatiinnarpaa. Ataatsimooqatigiinneq arsaattarfimmilu imminnut attaveqatigiilluartarnertik nuannareqai.

Siornatigutulli sungiusartarnini aalluttuaannarsimanngilai — ilinniarnini misilitsinnerillu  ilungersunartorsiorfigai, piffissartornarlutillu nukippassuarnik atuiffiusut. Piffissat ilaanni arsaannermik sungiusartarnini unitsikkallartarpaa.

Taamaakkaluartoq 2011-mi arnat unammisartuisa holdit aappaannut ilannguppoq, ingerlaannarlunilu unammeqataasussanngorluni.

- Taamanikkut qasujaappallaannginnama nukkassarlungalu sungiusartarnanga. Arsaqataallunga aallartiinnarama.

Ujalorsuarmigut najummisukkut kittorartoortoq

Unammineq Arina Kleistip 25-nik ukioqalernissaa ullualunnik sioqqullugu, juunip 20-anni, pivoq. Sila seqinnareqigaa arsaattarfimmi siuarsimasutut arpaqattaarpoq.

Arsaattartut akeqqatik arsamik ingerlassitillugit Arina Kleistip arsaq tiguniarsarigaluarpaa. Arsaq ingerlaannarluni arsartumit arsartumut allamut tunniunneqartoq isimminniarlugu timini sangutikkamiuk.

- Nissuma ataatungaa uninngatiinnarlugu nissuma sinnera sangutikkakku. Taamaalinerani ajortoqarluinnartoq malugisinnaavara, oqarpoq.

Seeqqumigut seqquallattoqartoq tusaasinnaavaa. Kingusinnerusukkut nakorsap oqarfigaa seeqqumigut ujalorsua tigummisoq – ilaannakuusumik - kittorarsimasoq. 

Arina Kleist arsaattarunnaarluinnarpoq. Universitetimi ilinniartooreerluni ’Ilinniarnertuunngorniarfimmit soraarummeerluni Københavnimi Paul Petersenip Timersornermut Ilinniarfianni timersornermik ilinniartitsisunngorniarluni aallartikkami, ilinniartitsinermut atatillugu arsaatillattaalerpoq.

Tamannali aallussinnaanngilaa. 2013-imi upernaakkut assammik arsarluni sungiusarnermini ujalorsuani tigummisoq kipivaa. Arina Kleist ukioq taanna pilatsippoq - timersornerli arsaannerlu unitsilluinnarlugit.

- Soorlumi kinaassutsima ilaa annaallugu, oqarpoq.

- Arsaattarfimmiikkaangama nuannertarpoq pimoorussassaallunilu, aamma ataatsimooqatigiinnermut peqataasoqartarluni. Taama pisoqarnerani tamakku tamaasa annaavakka.

Seeqqumigut pilatsinnermi kinguninngua Savalimmiunut nuuppoq, aappaami Savalimmiormiuugami. Aappani Tórshavnimi maskinmesterinngorniartillugu Arina Kleistip suliffissarsisinnaanissani ilungersunartippaa.   

Soqutiginnikkunnaartutut misigisimavoq, inuuninilu qanoq atorniarnerlugu nalulluinnarlugu.

Ullut ilaanni internetikkut suliffissarsiorluni qinaasitilluni Arctic Winter Gamesip 2016-imi Nuummi ingerlanneqartussap aaqqissuunneqarnissaanut ikiuukkumasumik ujaasisoqartoq takuaa.

Tassunga qinnuteqarami akuerisaagami Nuummut 2014-imi nuuppoq.

- Peqataasussanngorneq nuannerpoq, aammali killissamik qaangiinerulaarluni. Suleqatigiit ingerlatsilluartut suleqataaffigilerpai, aallaqqaataanilu suleqataanissannut naleqqunnersunga apeqquserlugu, oqaluttuarpoq.

Suleqatinili timersornermik aaqqissuussinermut aaqqissuusseqataaffigisani ilaqutariissuartut peqataaffigilerpai.

- Angerlarsimasutut misigivunga.

Assassortarneq puigugaasimasoq pillugu filmi

Timersornermut tunngasumik aaqqissuussineq 2016-imi marsimi naammassimmat, Arina Kleistip qanoq iliorniarnerluni aalajangertariaqalerpaa.

Visit Greenlandimi inoqatinut tusagassiuinermi aqutsisutut atorfinitsinneqarpoq kingusinnerusukkullu videoliortartutut suleqataalerluni.

Siullertut suliaa tassaalluni najukkami angalatitsisartumik Nuup Kangerluanut attaveqarnera pillugu apersuineq. Videoliaq suliaritillugu nuannarilluinnarlugu misigisimalerpoq.

- Nuannarilluinnarlugu misigisimavara, oqarpoq.

Visit Greenlandimut videolianik suleqataasartillugu aappaalu umiarsuarmik angalasartillugu Nuummi ulluinnarni pisartut ingerlaannarput. Naartulerpoq marlunnillu meerartaarluni, Ari Aimalu. Ulapputeqarluarput.

Arina Kleistip ilaqutariittut ingerlarujoornertik nuannarivallaarunnaarlugu misigisimaleramiuk,

2021-mi Qaqortumut nuunniarlutik aalajangerput.

- Nuuk nuannaraara, illoqarfissuarlu angivallaanngitsoq, kaffisorniartarfiit, ulapputeqarnerillu nuannarisarlugit. Qaqortumulli angerlaraangama eqqissisimanerusumik anersaartorsinnaalersarlunga, oqarpoq.

Arina Kleistip nuunnissaminik illoqarfimmullu peroriartorfimminut uternissaminik aalajangernerata kinguneri nuanniitsut tassaasussaapput videoliornermi attaveqaqatigiinnermillu suliaqartarnerminik ingerlatitseqqissinnaannginnera.

Taamaattumik nuunnissartik qaammatialuit sioqqullugit, videoliortarfimmik aallartitsiniarluni aalajangerpoq.

Aallaqqaammut ussassaarutinik assigiinngitsunillu kommunimut, suliffeqarfinnut peqatigiiffinnullu allanut annikitsunik suliakkerneqartarpunga. 

Ullulli ilaanni Marie Josefsenimik, taamanikkut 82-inik ukiulimmik, ivigarsuarnik mersortarnermik — Josefsenip ilaqutaasa arnat kinguaariinni arlalinni suliarisartagaannut tunngasunik puigorneqarsimangajattumik — apersueqqullugu suliakkerneqarpoq.

Videot ivikkamik mersornermik sammisaqartitsinerni atorneqartussatut suliarineqartussaagaluarput, Arina Kleistilli Maria Josefsenip oqaluttuai ivigarsuarnillu mersortarnerup oqaluttuassartai ingerlaannarluni nuannarilerpai.

Taamaattumik videoliaaqqat ilinniartitsissutigineqartut immiullugit suliarinerini filmimut piviusulersaarusiornissaminut atortussaminik katersilerluni.

Filmi “Ivikkisartoq Kingulleq”-mik taaguuserneqarpoq, 2024-milu Nuuk Internationale Filmfestivalimi takuteqqaarneqarluni.

- Eqqissisimanngilanga iluatsinngitsoornissaalu annilaanngatigalugu. Taamaattorli  takutinneqarnerata kingorna arlallit ornippaannga filmi nuannernerarlugu qujaffigalungalu, oqaluttuarpoq.

Filmi taanna festivalimi filmiliarineqartuni naatsuni pitsaanerpaatut nersornaaserneqarpoq, aamma Arina Kleistip filmiliortarneranut arlalitsigut aallarniutaasimalluni.

- Nunami maani filmiliortartut amerlanngikkaluartut tapersersorneqarluarnera misigisimavara, oqarpoq. 

Ussassaarutinik videonillu naatsunik suli suliaqartarpoq, aammali filmiliani assigiinngitsuni arlalinni peqataasarsimalluni.

Ilaatigut piviusulersaarusiaq ’Qajaq Man’, siorna Nuuk Internationale Filmfestivalimi piviusulersaarusiatut pitsaanerpaatut nersornaaserneqartoq – aamma filminik piviusulersaarusianik festivalimi CPH:DOX-imi takutinneqartoq – suleqataaffigaa.

Aammattaaq Københavnimi filmfestivalertitsinermi Arina Kleistip nammineq filmiliaa naatsoq “Tamatta Ataqatigiippugut” takutinneqarpoq.

- Ilassilluarneqarpunga, tamannalu qujamasuutigeqaara.

Sunaluunniit nalaatsornerinnaanngilaq

Arina Kleistip Aalborgimi unamminertik, ajoqusernini tamatumalu kinguneri pisinnaasamilu killeqarnerat suli misigisinnaasani eqqarsaatigigaangamigit qamuuna ullumikkut anniaatigisarpai.

Seeqqumigut ajoqusernini nikalluutigisorujussuuaa.

- Sungiusaqqilerniarlunga uternissannullu ilungersortorujussuugama. Aammali paasiniarsaralugulu akueriniarsaralugulu siornatigutut pikkoritsigilinngisaannassallunga.

Arina Kleistip maanna takorloorsinnaalerpaa arnani utoqqasaani aliikkutaralugu arsaattarnissani erninilu arsaqatigisarsinnaassallugu.

Sermitsiami aviisiliortumit oqaloqatigineqarami Nuummiippoq seeqquni qinnguartartikkiartorlugu.

- Nakorsaq qanoq oqassanersoq pissanganarpoq, oqarpoq.

Tamanna pitinnagu Arina Kleistip arnami oqaasii, tassa piffissap pisullu ingerlanerat pisariaqartut, aalajangiusimaniarsarivai. Ullumikkut aamma qularutiginerarpaa seeqqumigut ajoqusersimanngikkaluaruni filmiliornermik aallutaqalersimasinnaanerluni.

- Niviarsiaraallunga ilaannikkut eqqarsartarama inunnit arsaattartutut ilisimaneqarninnit allaanerusariaqarlunga, oqarpoq. Taamatummi isigineqarninni unittoorsimasutut ikkama, oqarpoq.

- Nalaatsornerinnakkut pisartut upperivallaannginnakkit inuunermi naapitassat upperinerugakkit, immaqalu tamanna pissutigalugu allamik sammisaqarsinnaalernissara pillugu ajoqusersimavunga.

Filmiliortartutut suliniarneq ilungersunarsinnaasaraluartoq, Arina Kleistip ullumikkut inuunermini eqqortuliorsimalluni qularinngilaa. Ilaatigut filmiliornermik suliaqarnermini ataatsimoorneq nuannarigamiuk, tamannami timersornerup silarsuaani ilisimariikkamisut ilisarisaramiuk.

Aammali Nunarput pillugu oqaluttuanik, inuit isiginnittaasiannit oqaluttuarineqartunik, oqaluttuartariaqartutut misigisimagami.

- Immaqa ajornannginnerussagaluarpoq arfineq-pingasunit sisamanut sulisarsimagaluaruma sulinngiffeqartarlunga akiliunneqarlungalu angalasarlunga, kisianni tamannaanerpoq kissaatigisara?

- Naamik, taamaanngilaq, imminut akivoq nangillunilu:

- Inuuninni maannakkut ingerlalluartorujussuuvunga.