EU-mut ilanngutiteqqinneq anguniarlugu alloriarnerit siulliit iliuuserineqassanersut politikerit ukiaanerani ataatsimiinnerminni aamma eqqartussavaat.
Kalaallit Nunaat EU-mut ilannguteqqissappat iluaqutigisinnaasai akornutigisinnaasaalu nassuiasiorneqassanersoq aalajangiiffigineqassaaq. Ilaatigut inatsisitigut pissutsit aamma Kalaallit Nunaata tamakkiisumik ilaasortanngorsinnaaneranut piumasaqaatit eqqarsaatigalugit,
EU-mut ilanngutiteqqinneq anguniarlugu alloriarnerit siulliit iliuuserineqassanersut politikerit ukiaanerani ataatsimiinnerminni aamma eqqartussavaat.
Kalaallit Nunaat EU-mut ilannguteqqissappat iluaqutigisinnaasai akornutigisinnaasaalu nassuiasiorneqassanersoq aalajangiiffigineqassaaq. Ilaatigut inatsisitigut pissutsit aamma Kalaallit Nunaata tamakkiisumik ilaasortanngorsinnaaneranut piumasaqaatit eqqarsaatigalugit,
Kalaallit Nunaatali ilaasortanngoqqissinnaanera ajornaatsuinnaanngilaq. Ilisimatusarfimmi lektori aamma Nasiffimmi - nunanut allanut sillimaniarnermullu Ilisimatusarfimmi pisortaq Rasmus Leander isumaqarpoq.
- Taamaaliortoqarsinnaaneranut ajornakusoorsinnaavoq. Kisianni piviusoq imaappoq EU-minngaanniit Kalaallit Nunaat suleqatigineqarusuttorujussuuvoq, taamaammallu politikkikkut immaqa aaqqiissutissarsiniartoqarsinnaavoq, oqarpoq.
Justus Hansenilli (D) siunnersuutaa Inatsisartuni sisamanngornermi oktobarip aappaanni oqaluuserineqarmat isummat assigiinngillat. Partiit amerlanersaat suleqatigiinnerunissamik kissaateqaraluartut EU-mut ilaasortanngoqqinnissaq isumaqatigineqarpallaanngilaq.
Rasmus Leanderip aamma taamatut pisoqarumaarnera takorloorsinnaanngilaa.
- Siunissami qaninnerusumi ilaasortanngornissaq pillugu taasititsisoqarnissaa ilimaginngilara.
- Kalaallit Nunaata tamanna kissaatigineraa qularaara.
Ilaasortanngoqqinnerup iluaqutai
Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiinneq aqqutigalugu nunatut nunallu immikkoortuattut EU-mut attuumassuteqareerpoq, aamma EU-Kommissionip Kalaallit Nunaannut tapiissutit 2028-miit marloriaatinngornissaat siunnersuutigaa.
Taamaattumik inatsisit tunngavigalugit ilaasortanngornerup iluaqutissartai suunersut apeqquserneqarsinnaavoq.
Aalajangeeqataasinnaanermut tunngasoq Rasmus Leanderip eqqaavaa. Europami inatsisartuni 720-usuni Kalaallit Nunaat qularnanngitsumik ataatsimik ilaasortaatitaqalissaaq - imaluunniit marlunnik.
- Taamaalillutit politikkikkut sunniuteqartoqarnerusoqalersinnaavoq, kisiannili annertunerusumik isigalugu sunniuteqarpallaartoqarani.
Aningaasaqarnikkulli ullumikkut periarfissaanngitsoq pinngorsinnaapput, assersuutigalugu Kalaallit Nunaat aaqqissuussaanermut aningaasaateqarfimmit tapiiffigineqartalersinnaammat. Isumaqatigiissulli taanna Kalaallit Nunaannut iluaqutitaqareersoq tikkuarpaa.
- Taamaattumik annertunerusumik politikkikkut sunniuteqarnerulernissaq ajornanngilaq, kisianni Kalaallit Nunaat maannakkut OLT-mi ilaasortaanermini periarfissarpassuaqarpoq, oqarpoq.
Innuttaasut sorusuppat?
Politikerit EU-mut ilannguteqqinnissaq akuerigaluarpassuk — ilimananngilluinnaraluartoq — tamanna innuttaasunit naggataatigut aalajangiiffigineqassaaq.
Kalaallit 1972-imi 70 procentii sinnerlugit Kunngeqarfiup Danmarkip EF-imut ilaasortanngornissaa naaggaarpaat. Innuttaasulli ataatsimut isigalugit angerput, taamaalillunilu Kalaallit Nunaat pinngitsaalillugu suleqatigiinnermut ilanngunneqarluni. Ukiulli qulit qaangiuttut Namminersornerulluni Oqartussaanerup atuutilernerata kingorna innuttaasut 52 procentii EF-imit aniniarlutik taasipput.
Inatsisartuni ilaasortat arlallit oqallinnerminni Nasiffiup 2024-mi isumasiunera innersuussutigaat. Isumasiunermi innuttaasut 60 procentiisa EU-mut ilaasortanngoqqissinnaaneq akuersissutigissagaat tassani paasineqarpoq. 2021-mi isumasiuinerup inernerata illuatungerluinnaanik inerneqarluni.
Rasmus Leanderilli isumasiuinerit taama ikitsigisut tunngavilersuutigineqarsinnaanngitsut erseqqissarpaa. Innuttaasut taasitinneqarpata EU-mut ilannguteqqinnissaq amerlanerussuteqartunit tapersersorneqassanersoq nalileruminaatsoq oqarpoq.
- Oqallinnermi suut sammineqassanersut apeqqutaalluinnarput. Misigissutsit assigiinngitsuummata aningaasatigut iluaqutissat kisiisa tunngavigalugit oqallinnermi ajugaasinnaaneq ajornakusuussasoq isumaqarpunga.
Kalaallit Nunaata EU-mik nunanillu allanik suleqateqarnerulernissaa pillugu oqallinneq kingullerpaanngitsoq taanna isumaqarpoq.
- Kalaallit Nunaanni nunat suleqatigineqartut eqqarsaatigalugit oqallinneq ukiuni tulliuttani utikajaassasoq isumaqarpunga. Immaqa USA sammineqarpallaarsimavoq, taamaammallu EU-p ornigineqarnerulerluni, tamannalu ukiut pingasut sisamat qaangiuppata allanngorsinnaavoq, oqarpoq.
Inatsisartut siunnersuut nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliamit suliarineqareerpat oktobarip 23-ani oqallisigeqqissavaat.
