Inatsisartut
inatsisissatut siunnersuut, kinaassutsimik isertuussisut nunanillu
allaneersut (Danmarkimi Folketingimi partiinit suleqatigisaneersut
minillugit) tunissuteqartarnerisa ingerlaannaq atuutilersumik
inerteqqutaalernissaanik siunnersuut, akuersissutigineqarniariartoq
Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede (IA) Inatsisartunut
marsip aqqarngani qinersisoqarnissaanik inatsisissatut siunnersuut
saqqummiussinnaajumallugu unikkallalaarnissaq piumasaralugu
oqaluttarfimmiit oqarpoq.
Inatsisartunut
qinersinissaq sapaatip-akunneri tallimat qaangiuppata pisussaq
qinersinerit siuliinit sapaatip-akunneranik ataatsimik
sivikinnerussaaq.
Inatsisartut
inatsisissatut siunnersuut, kinaassutsimik isertuussisut nunanillu
allaneersut (Danmarkimi Folketingimi partiinit suleqatigisaneersut
minillugit) tunissuteqartarnerisa ingerlaannaq atuutilersumik
inerteqqutaalernissaanik siunnersuut, akuersissutigineqarniariartoq
Naalakkersuisut siulittaasuat Múte Bourup Egede (IA) Inatsisartunut
marsip aqqarngani qinersisoqarnissaanik inatsisissatut siunnersuut
saqqummiussinnaajumallugu unikkallalaarnissaq piumasaralugu
oqaluttarfimmiit oqarpoq.
Inatsisartunut
qinersinissaq sapaatip-akunneri tallimat qaangiuppata pisussaq
qinersinerit siuliinit sapaatip-akunneranik ataatsimik
sivikinnerussaaq.
- Inuiaat kalaallit siunissami, qinigaaffimmi tullermi, siulersortissaminnik aamma inatsisiliortussaminnik tamaalillutillu naalakkersuisussaminnik qinersinissaat pisariaqarpoq, taamaalilluni ullut nalaatavut nunat tamalaat akornanni ussatarineqarlutillu malinnaavigineqartut, taassuma saniatigut nunatut naalagaaffinngornissamut aammalu alloriarnissamut ataatsimoorfissarsiorfissamut aallartisaruttorfianni taassuma avataatigut nunatta avataanit nunatta soqutigineqartiginera aamma tatineqartiginera aallaaviginerani pisariaqarmat, innuttaasut qinersinermikkut alloriarnermi tullermi iluseq suna siunnerfik suna aallaavigalugu ingerlatserusunnersut, taanna tusartariaqarparput,, Múte Bourup Egede oqarpoq.
IA-p
Siumumi ilaasortaq isornartorsioraa
Inuit
Ataqatigiit oqaaseqartartuat Mariane Paviasen Jensen Inatsisartunut
qinersisoqarnissaa pillugu siunnersuut pillugu oqaluttarfimmit
oqaaseqarnermini isumalluartuugaluarpoq, kinguninnguatigut inunnik
taasaqarani partiimik naalakkersuisooqatigisaminnik Siumumik
isornartorsiuilluni tusagassiutitigut nalunaaruteqarpoq.
“Piffissami
kingullermi nunani tamalaani suleqateqarnissamik nunanullu allanut
politikki pillugu partiit siuttui ataatsimoorussaqarlutik
ingerlasimapput, taamaakkaluartorli takusinnaavarput Siumumi
ilaasortaasa ilai naalakkersuinikkut ataatsimoorunneqartunut
illuatungiiliisunik oqariartuuteqartut. Piffissami kingullermi nunani
tamalaani suleqateqarnissamik nunanullu allanut politikki pillugu
partiit siuttui ataatsimoorussaqarlutik ingerlasimapput,
taamaakkaluartorli takusinnaavarput Siumumi ilaasortaasa ilai
naalakkersuinikkut ataatsimoorunneqartunut illuatungiiliisunik
oqariartuuteqartut,” Mariane Paviasen Jensen (IA) tusagassiutitigut
nalunaarummi allappoq.
- Nunarsuarmiut suaarput Nunarput avaqqunneqarsinnaanngitsoq, nunarsuarmi eqqissinerup attatiinnarnissaanut, inatsisartunngortussat aamma Naalakkersuisunngortussat annertuumik suliassaqarput, Siumut oqaaseqartuat Karl Tobiassen oqarpoq.
Namminiilivinnissaq
Kalaallit
sutigut tamatigut nunamik piginnittuunerat namminerlu
oqartussaasuseqartut, aamma pisortatigoortumik oqaaseqartut Naleqqap
siulittaasua Pele Broberg oqaaseqarnermini erseqqissaavoq.
- Kalaallit inuiaat oqaasiinnaava? Pele Broberg aperivoq, inuiaqatigiittullu nunat tamalaat akornanni inatsisaat naapertorlugu inuiattut akuerineqarnissamik ilungersuuteqarneq erseqqissarlugu.
- Kalaallit inuiattut innuttaassuseqarnerat suli piviusunngunngilaq, Pele Broberg oqarpoq, taassumalu kalaallit inuiattut kinaassuseqalernissaat namminiilivissarlu sulissutiginiarpaa.
Qinersinissamut
soqutiginninneq annikittoq
Demokraatit
siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip inuussutissarsiornerup
ineriartortinnissaa, ilinniartitaanerup pitsaanerulersinnissaa
peqqinnissaqarfillu pitsanngorsarnissaat sulissutiginiarpai.
- Akisussaaffeqarnerulernissarput qilanaaraarput qinersinerullu inernera ataqqissallugu, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq, Atassutillu siulittaasuata qinersinermi kingullermi qinersisartut soqutiginnippallaannginnerat ernummatigaa.
- Qinersinermi kingullermi qinersiartortut ikippallaarput, qinersisinnaasut 65 procentii qinersiartorput. Tamat oqartussaaqataaneranni soqutiginnissuseq appasippoq, akisussaaqataavugut innuttaasut paasitissallugit illit taasinerit aamma naleqarmat, neriuutigeqaara qineqqusaarneq inuiaqatigiinni torersumik maligassiuinermik inuiaqatigiinnillu ataqqeqatigiinnermik aallaaveqartumik ingerlanneqarumaartoq, Aqqalu Clasen Jeremiassen (A) oqarpoq.
