INEQARNEQ PILLUGU AAQQISSUUSSEQQINNEQ
Ineqarnermut Naalakkersuisoq: Ineqarnikkut imminnut pilersorsinnaasut siunissami imminnut pilersulissapput
Naalakkersuisuni ilaasortaq annertuumik misilinneqaatinik nalaataqartoq, ukiaanerani ataatsimiinnermi arlaleriarluni tatiginnikkunnaarnermik siunnersuuteqartoqartarneranit aniguisoq, Hans Peter Poulsen (S) Inatsisartut partiiivinut saaffiginnippoq: - Pingaaruteqarpoq ataatsimoorluta inissianik aaqqiissutissarsiornermi aaqqiissutissat patajaatsut nassaarissagigut, taamaanngippat innuttaasunut pisariaqartitsisunut ineqarnerup tungaatigut pitsaasunik peqqinnartunillu neqerooruteqarsinnaanerput killeqartuassaaq, taanna oqarpoq.
Assiliisoq: Leiff Josefsen
Ineqarnermut aaqqissuusseqqinneq pillugu Inatsisartuni partiit illuatungiliuttut ilai sakkukinngitsumik isornartorsiuipput, tamatumalu malitsigisaanik aamma inatsisissatut siunnersuutit ataasiakkaat itigartitsissutigalugit, taamatuttaaq Naalakkersuisuni ilaasortamut ineqarnermut akisussaasumut tatiginninnginnermik taasisitsinissamik siunnersuuteqartoqartarluni. Taamaakkaluartoq ineqarnermut aaqqissuusseqqinneq pillugu partiit isumaqatigiissuteqartut (IA & S) aammalu Naalakkersuisut suliamik unikaallatsitsinatik ineqarnermut aaqqissuusseqqinneq ingerlaavartumik suliaraat.
Ineqarnermut aaqqissuusseqqinnerup suliarineqarnera - pilersaarutit
Attartortitsisarnermut inatsisissamut piffissamut pilersaarut:
- 2024-p qiteqqunnerani attartortitsisarnermut inatsisissamut nutaamut tunngaviusussanut
imarisassaanullu isummernissamut tunngavissiaq.
- 2024-p naanerani attartortitsisarnermut inatsisissamut nutaamut inatsimmut siunnersuummut
missingiut.
- 2025-p aallartinnerani tusarniaasoqassaaq, siunnersuut kommuninut aamma lnatsisartuni
partiinut saqqummiunneqassaaq tamatumalu kingorna naleqqussarneqassalluni.
- UKA2025 Attartortitsinermut inatsisissamut nutaamut inatsisissatut siunnersuut
oqaluuserineqassaaq.
lneqarnermut tapiissutit pillugit inatsisissamut piffissamut pilersaarut:
- 2024-p qiteqqunnerani ineqarnermut tapiissutinut aaqqissuussamut nutaamut tunngaviusussanut
isummernissanut tunngavissiaq.
- 2024-p naanerani ineqarnermut tapiissuteqartariaaseq nutaaq pillugu inatsisissatut missingiut.
- 2024-p naanerani tusarniaaneq, siunnersuut kommuninut aamma lnatsisartuni partiinut
saqqummiunneqassaaq tamatumalu kingorna naleqqussarneqassalluni.
- UPA2025 lneqarnermut tapiissutinut aaqqissuussinermut nutaamut inatsisissatut siunnersuut
oqaluuserineqassaaq.
Illuliortiternernut aningaasalersueriaatsinik naleqqussaanissamut piffissamut pilersaarut:
2024-p qiteqqunnerani illuliortiternernut aningaasalersueriaatsit naliliivigineqarneranni
immikkoortup aappaa saqqummiunneqassaaq.
2024-p qiteqgunnerani illuliortiternernut aningaasalersueriaatsinik naleqqussaanermut
tunngaviusunut isummernissamut tunngavissiaq.
2024-p qiteqqunnerani illuliortiternernut aningaasalersueriaatsinut allannguutissanut
inatsisissamut siunnersuummut missingiut.
2024-p qiteqqunnerani tusarniaassutigineqarnera, siunnersuut kommuninut aamma lnatsisartuni
partiinut saqqummiunneqassaaq tamatumalu kingorna naleqqussarneqassalluni.
• UKA2024 illuliortiternernut aningaasalersueriaatsit allannguutissaannut inatsisissamut
siunnersuut oqaluuserineqassaaq.
Uani pilersaarutit ilaat pingasut toqqakkat takussutissiarineqarput.
Ineqarnermut aaqqissuusseqqinnermi pilersaarutit amerlanerusut allaaserisami tungujortumik qalipaatilik tulleq toorlugu atuarneqarsinnaapput.
Paasissutissat: Ineqarneq pillugu aaqqissuusseqqinnissaq pillugu politikkikkut isumaqatigiissut.
Inatsisartuni Partiit ilaat isumaqarput ineqarneq pillugu annertuumik suliaqartoqarnera takoqqusaarnerusoq, Inatsisartunut qinersineq qanillimmat. Kisianni tamanna ilumuunngilaq, Hans Peter Poulsen (S) Sermitsiamut oqarpoq:
- Ullumikkut killiffitsinni annertuumik ajornartorsiuteqarpugut, aamma maannakkut iliuuseqanngikkutta, kinguaariit tulliuttut akiligassamik tuniinnartussaavagut, tamatumalu ilutigisaanik inissianik peqqinnartunik neqerooruteqarsinnaanissarput qulakkeersimaneqartussaanngilaq.
- Inatsisitigut iluarsisassat aaqqissuussaanermut tunngasut siunnersuutit sukumiisumik piareersarneqareerlutik arlallit saqqummiunneqarput, tamarmik ataatsimut isigalugit aaqqissuusseqqinnermut atatillugu inatsisitigut sinaakkutissat aaqqissuunneqarnissaat pisariaqartinneqarmat isumannaarniagaapput.
Ineqarneq pillugu aaqqissuusseqqinneq marlunnik immikkoortulik
Ineqarneq pillugu aaqqissuusseqqinneq qinigaaffiit arlallit akimorlugit ingerlanneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, qanoq qulakkeerneqarsinnaagami inissianik aaqqissuussineq unitsinneqassanngitsoq, Inatsisartuni qinersinerup kingorna aquummik tigumminninneq allannguuteqassappat?
- Aaqqissuussineq marlunnik immikkoortoqarpoq. Siulleq tassaavoq inatsisitigut sinaakkutissat aaqqissuunneqarnissaat, aaqqissuussinerlu iluatsissappat inatsisitigut allannguutissat pisariaqartinneqarput. Taamaattumik Inatsisartunut siunnersuutinik arlalinnik saqqummiussaqarpugut.
- Aappaa tassaavoq aningaasalersuinissamut pilersaarut, taannalu ineqarneq pillugu aaqqissuusseqqinnermik aallaaveqarpoq. Aningaasalersuinissamik pilersaarut isumaqatigiissummut naapertuuttumik pilersaarusiorneqarpoq aamma ukiut 20-it ingerlanerini Namminersorlutik Oqartussat inissiaataannut attuumassuteqarluni. Kommunit namminneq ineqarneq pillugu politikkimik ingerlatsipput, kommunillu inissiaataannut akuliunnissamut siunertaqartoqanngilaq, ineqarnermut Naalakkersuisoq Hans Peter Poulsen (S) nassuiaavoq.
Naalakkersuisut ilaasortaq qinersinissamut maanna qallisumut isummersuuteqarusunngilaq, kisianni erseqqissaavoq isumaqatigiissummi peqataasut, Inuit Ataqatigiit aamma Siumut isumaqatigiissutigigaat aaqqissuusseqqinneq piviusunngortinneqassasoq.
Partiit qinigaaffiillu akimorlugit suleqatigiinneq siunissami kinguaariinnut qulakkeerissaaq
Taamaattorli partiinut, isumaqatigiissummut peqataanngitsunut kaammattuuteqarpoq, peqataaleqqullugit taamaalillutillu isumaqatigiissummi anguniakkat anguniarneqarneranni peqataallutik.
- Siunissami ukiut 15-it qaangiuppata susoqarsinnaanersoq eqqarsaatigilaariaruk. Maannakkut iliuuseqanngikkutta ukiut 15-it qaangiuppata suli annertunerusumik iluarsaassinissamut kinguaattoortoqassaaq aammalu inissiat suli amerlanerusut isatigassaannanngorsimassapput. Taamatuttaaq kinguaariit piffissami tassani inissaqartinneqarnissaminnik pisariaqartitsisut inissianik pisoqalinikooqisunik peqqinnanngitsunillu maannakkut iliuuseqanngikkutta taamaallaat neqeroorfigisinnaasssagigut aarlerinarpoq, ullumikkumummi inissianut aserfallassimaqisunut sanilliullugu taamanikkussamut suli ajornerulersimassammata.
- Anguniagarput tassaavoq pisinnaasut tamarmik namminneq inissaminnik siunissami imminnut pilersulissasut, ullumikkullu periarfissaqareerpoq, kisianni periarfissat pitsanngorsarneqartariaqarput. Tamanna aamma angusinnaassagutsigu, inatsisit tunngavigisavut allanngortittariaqarpavut, taamaalilluta tamanna aqqutigalugu inissiamik nammineq pigisamik piginnittuunissamut tunngavissat pitsaasut pilersissinnaaniassagatsigit, Poulsen oqarpoq.
- Tunngaviusumik Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartut, ineqarnermut aaqqissuusseqqinnermi peqataapput, illuliortiternermut inatsisissatut siunnersuummik isumaqatigiissuteqarput aamma isumaqatigiissutigineqarpoq. Ukiut nikinneranni inatsisissatut siunnersuutit arlallit atuutilersinneqarnissaat naatsorsuutigaarput. Kisianni tamanna isumaqanngilaq partiit ineqarnermut aaqqissuusseqqinnermut peqataanngitsut ilaatinneqassanngitsut, ammasumik sulivugut aamma qulakkeersimajuassavarput partiit tamarmik sunniuteqarnissamut periarfissaqartitaassasut. Tassami ineqarneq pillugu aaqqissuusseqqinneq maanna aallartinneqareeraluartoq aammalu qanoq ingerlanneqassanersoq pilersaaruteqareeraluarluta aqqutaani qularnanngilaq aaqqitassaqalaartuassasoq allannguuteqartitsisinnaanerlu pisariaqalersinnaasassalluni, tamannalu tunngavigalugu suli pitsaanerulissutaasinnaasunik siunnersuutinik saqqummiussisoqarsinnaajuaannassaaq, ineqarnermut attaveqaasersuutinullu Naalakkersuisoq, Hans Peter Poulsen (S) erseqqissaavoq.
