Ujarak Rosing Petersen issittumi
ingeniørinngorniarluni ilinniarsimasut siulliit ilagaat, ilinniagarlu ukiunik
25-nngortorsiorluni nalliuttorsiorpoq.
Ingeniørinngornera nalaatsornerinnarmik pivoq,
AG-mut oqaluttuarpoq.
- Ilinniarnertuunngorniarfinni Nuummiittumi
angut utoqqasaaq tammarpasilluni nikorfavoq. Danmarkimiit timmisartumut
kinguaattoorsimasumut ilaalluni Ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniakkanik
nittarsaassinermut peqataajartorpoq. Naakkigilaarpara. Ingeniørinngorniarluni
ilinniagaq nutaaq aallartittussaq pillugu oqaluttuariartorpoq. Taavami
ajunngilaq! Tusarnaarniarlara. Soqutiginangaarmallu peqqissiminngilanga. Ingeniøriuneq
uannut naleqquppasippoq.
Tamanna eqqorsimavoq, Ujarak Rosing Petersenimi
ullumikkut Inuplanimi, ingeniørit siunnersuisoqarfianni Nuummiittumi 40-nillu
sulisoqartumi, pisortaavoq.
Issittumi ingeniørinngorniarfimmi
ilinnialersut siulliit quliupput, kalaallit qulingiluat danskerlu ataaseq.
- Ilinniagaq uannooqqissaarpoq. Pinngortitaq
pillugu ilinniartitsinerit soqutigilluinnarlugillu Kalaallit Nunaat
qimakkusunngilara. Taamaammat ilinniarnerup ilarujussua Sisimiuni nuannersumi
ingerlanneqarmat ajorinngilluinnarpara.
- Ilinniagaq nutaarluinnaavoq. Ilinniartitsisutta
suliatik nuannarilluinnarpaat. Piginnaasaqarluarput. Ilinniartut
ikittuinnaagatta ataqatigiilluarpugut. Maniitsuminngaanneerpunga. Umiarsuarlunga
Sisimiunukarninni Hans Ulrik Sisimiuneersuusoq naapippara. Hans Ulrik ilinniaqatitsinnilu
danskertatuaasoq Rune ilinniarnitta nalaani suleqatigiiluartarput. Ikinngutigiillualerpugut.
Suli maannamut attaveqatigiittarpugut, Ujarak Rosing Petersen oqaluttuarpoq.
- Taamani danskisut pikkorippallaanngilanga, taamaammat
ingammik allattariarsornermi ilungersukujuppunga. Ikioqatigiittarpugulli, Rune
aamma kalaallisut ilikkagaqalaarpoq.
Danmarkimi tupaallanneq
Ukioq ataaseq affarlu Kalaallit
Nunaanneereernermi ukiullu affaa suliffimmik misileereernermi ilinniarnerup
sinnera DTU-mi Københavnip avannaatungaaniittumi, ingerlanneqarpoq. Ujarak ilinniartut
inaanni inissilluarpoq, tassanilu ingeniørinngorniartut allat aamma
najugaqarput. Piffissami tassani ilinniaqatigiit quliniit
arfiniliinnanngorsimapput.
- Danmarkimut pigaanni suna tamarmi
allarujussuuvoq. Tupaallappugut, maannami ilinniaqatigiit sungiusimasatsituut
quliinnaanata tassanngaannartumik 50-60-inngorpugut, Ujarak Rosing Petersen
eqqaamasarsorpoq.
- Sisimiunili
ilinniaqatigiissimasugut ataqatigiilluarpugut. Immitsinnut tapersersorpugut. Ingeniørinngorniartut allat aamma ilisarisimalerpagut. DTU angeqaaq, ilisimatusarfik
inuusuttunik nunanit tamalaaneersunik ilisimatusartoqartoq, oqarpoq.
Ujarak Rosing Petersen ilinniarluni ulapeqaaq.
- DTU-mi
pikkorissarnerit suliatigut ilungersunarput, taamaammat suliassarpassuaqarpugut.
Ingerlalluarpungali. Ajunngiivippunga. Kisianni
naammassipallakkuma angerlapallannerussallunga eqqarsarpunga. Kinguaattuunnginniassagama
angusiuaannartariaqarpunga.
Ujarak Rosing Petersenip nassuiaaneratuut
issittumi ingeniørinngorniarlutik ilinniartut siulliit ”misiliutaagaluartut”
sanaartornermi ingeniørinngorniarnini nuannarilluinnarpaa.
Kalaallit ilinniarnertuunngorniartut
kisitsisilerinermut pinngortitalerinermullu pikkorissut issittumi
ingeniørinngorniaqqullugit kajumissaarpai.
- Ilinniagaq tamatigoorlunilu
soqutiginartuuvoq. Aningaasarsiaqarfiulluartunik suliffissaqarpoq. Kalaallit
Nunaanni nunarsuullu sinnerani ajornanngitsumik suliffittaartoqarsinnaavoq. Kalaallit
ingeniørit amerlanerusut pisariaqartippagut. Suliaqarfitsinni kinguaariit
nikittussanngulerput. Ingeniørimmi Kalaallit Nunaanniittut amerlasuut
ukioqqortusipput.
- Ilinniarnermili ilungersortoqartariaqarpoq,
Ujarak Rosing Petersen oqarpoq, nangipporlu:
- Tunniusimasariaqarpoq. Ingammik
aallarteqqaarnermi suliassanut malinnaassagaanni.
Qaffasinnerpaamik karaktereqartarluni
angusinngitsoortoq
Elise Olsen issittumi ingeniørinngorniarluni
2013-imi aallartippoq. Ilinniaqatigiit 26-iupput, affai kalaaliupput sinnerilu
danskiullutik.
Issittumi ingeniørinngorniartut teknikimik
ilinniarfimmi Sisimiuniittumi naapittaramigit namminertaaq soqutiginnilerpoq.
Ilinniagaq ilungersunarpoq. Elisemulli
naleqqulluinnarpoq.
- Ilinniarnertuunngorniarama
kisitsisilerinermi pinngortitalerinermilu pikkorippunga. Ilinniarninili
pikkorissarnerit sakkortullutillu qaffasissorujussuarmik
kisitsisilerisitaasarpugut. Ilinniakkami sulineq misileraanerlu
nuannarineruakka, Elise Olsen oqaluttuarpoq.
Ilinniaqatinilu DTU-mut Danmarkimiittumut
ilinniariaramik misilerartivipput.
- Ilinniarnertuunngorniarama qaffasinnerpaamik
karakterilerneqartarnera sungiusimavara. DTU-mili – allarpassuit assigalugit – ilinniartitsissutit
pisariunerpaat ilaanni angusinngitsoorlunga misigivara. Statikkimi
misilitsinneq – sanaartornermi qajannaallisaanermut tunngasoq – arlallit
eqqagisarpaat. Ingammik allattariarsorluni misilitsinnerit ajornakusoorput,
Elise Olsen eqqaamasarsorpoq.
- Ilungersorpungali. Timersorpunga. Arpattaqaanga,
ilinniakkamillu soqutiginarluinnartumik ingerlataqarnissannut
eqqarsartaatsikkut iluaqutaavoq.
Angutaannaat suliaqarfiat
Ilinniaqatigiit Sisimiuneersut
ataqatigiillutillu ikioqatigiittarput. Ilinniartulli ilaat, danskit
kalaallillu, maangaannaq ilinniarunnaarput.
Elise Olsen
sanaartornermi diplomingeniøritut ilinniarsimasunngorpoq. Naammassigami
aqaguani ingerlaannaq sulisitsisuniit, ilaatigut Permagreenimiit
Rambøllimiillu, suliffissanik neqeroorfigineqarluni sianerfigineqarpoq.
Permagreenimi sulilerpoq. Attaveqarluaraluarluni
sanaartornermillu suliaqarfimmi nalunngisarpassuaqaraluarluni angutaannaat
suliaqarfiat sungiunniaqqaarpaa.
- Sulisut 45-t akornanni arnartatuaavunga. Aallaqqaammut
sakkortuvoq. Ataqqinninneq takkukkiartuaartussaavoq. Sivisuvoq, iluatsipporli. Kalaallit
Nunaanni sanaartornermik suliaqarfik annertunngilaq. Kikkut tamapajaamik
imminnut ilisarisimapput, Elise Olsen oqaluttuarpoq.
Taannattaaq KNI-mi sanaartornermut
immikkoortortami KNI-p illuutai 400-t missaanniittut akisussaaffigalugit
ukiorpaalunni sulisimavoq. Tassanittaaq immikkoortortami arnartatuaavoq.
- Angutit ukiuni aqqanilinni
suleqatiginikuuakka. Suliaqarfimmi angutaannarnik sulisoqartumi sulissallunga
sungiunnikuuara suliakkalu nuannareqaakka, Elise Olsen oqarpoq.
Atorfimmini siullermili sanaartortitsinermi
aqutsisuugami aqutsinikkut akisussaaffeqarpoq. Ukioq manna apriilip qaammataani
qaffaqqippoq. Qeqqata Kommuniani sanaartortitsinermut ingerlatsisutut ilaatigut
Sisimiuniit Kangerlussuarmut ATV-nut aqqutitaaq akisussaaffigaa.
- Sanaartornermi ingeniøriuneq
soqutiginarluinnartuuvoq. Suliagut ataasiinnaanngisaannarput. Tamatigut
immikkuullarissunik sanaartortuaannarpugut. Ulapputissaqartuaannarpoq. Suliaqarfipput
soqutiginartunik unammilligassarpassuaqarpoq.
Inuusuttut suli amerlanerusut
ingeniørinngussasut Elise Olsenip neriuutigaa. Ajornanngippat arnat
amerlanerusut.
- Ingeniørit marluinnik oqaasillit Kalaallit
Nunaanni amigaatigaagut. Piumaneqartorujussuuvugut. Aningaasarsiat pitsaapput. Suliffik
tamatigoorlunilu nuanneqaaq pissanganartumillu sulinissamut
periarfissarpassuaqarpoq.
