“Ingerlariaqqinnissamut piffissanngorpoq”

Savalimmiuni innuttaasut 55.000-inngornerat qanittukkut nutaarsiassiissutigineqarpoq.

Kalaallit Nunaat assigalugu suiaassutsit amerlaqatigiinngillat, tassa angutit arnaniit 2.350-inik amerlanerupput.

Inuilli 55.000-it siunissaq qanoq isumaqarfigaat? Danmarkip Kalaallit Nunaatalu naalagaaffeqatiginerat attatiinnarusuppaat?

Apeqqut taanna Qeqertani 18-ini, sullorsuarnik ikaartaatinillu Atlantikumut avannarlermut attaveqaatilinni, politikikkut upernaaq aasarlu oqallisaaqaaq.

Savalimmiuni lagmandip, Olai-mik taaneqartartumik, sapaatit-akunneri marlussuit matuma siorna oqalugiarnermini eqqaanngitsoorsinnaanngilaa. Olaimik nalliuttorsiorneq inuiattut ullorsiornermut assersuutigineqarsinnaavoq.

- Danmarkimi naalakkersuisunik suleqateqarneq pitsaasuuvoq, tamannalu attatiinnarusupparput. Aaqqissuussaanerli maanna atuuttoq akimmiffiusarpoq, lagmand Aksel V. Johannesen oqarpoq, nangillunilu:

- Inuiaqatigiit pingasut, nunat pingasut inuiaqatigiillu pingasut naligiillutik suleqatigiissasut Danmarkimi ministeriuneq 2023-mi ammaanersiorluni oqalugiarnermini oqarpoq. Isumaqatigeqaara. Skakkernermi malittarisassaq tunngaviusoq imaappoq, arlaat attorukku nikisittariaqarpat. Oqaatsit assersuutitut atukkakka aallaavigigukkit Savalimmiut Danmarkilu maanna attugaqarput. Maanna ingerlaqqinnissamut piffissanngorpoq. Tamannali anguniarlugu Savalimmiuni ataatsimoortariaqarpugut.

Naaperiaarujussuarsinnaasoq

Tamakkua qulaani taaneqartut Folketingip Savalimmiut pillugit ataatsimiititaliaanut allakkani, Tórshavnimi naalagaaffiup sinniisaata nassiussaani, innersuussutigineqarput.

Tórshavnimi tusagassiuutit ilaata Danmarkimut siunissami attassuteqarnerup ingerlaannarnissaanut "apeqqutit ilungersunartutut" taagaa Folketingimi ilaasortat aamma paasitinneqarput.

Savalimmiormiut nalunaarutaannut assigiinngitsunut Danmarkip qanoq qisuariarsinnaanera pillugu, naalagaaffeqatigiinneq pillugu immikkut ilisimasalik, Ulrik Pram Gad (Danmarkimi nunanut allanut tunngasunut misissuisoqarfiani lektori) AG-p paasiniaaffigaa:

Savalimmiormiut naggataatigut aalajangiisussaapput. Savalimmiuni namminersulernissaq pillugu oqallinnermi qanoq pisoqarnissaa ilimanarnerpaasoraajuk?

- Danmarkip tunngaviusumik inatsit naapertorlugu Savalimmiut sapinngisaq tamaat atorlugu naaperiartussaassavaa, tassa §19-imik (danskit naalakkersuisuisa nunanut allanut politikkimik aqutsinerannik aalajangersagaq) nassuiaammik allanngortitsinissaq eqqarsaatigalugu, Ulrik Pram Gad akivoq, nangillunilu:

- Savalimmiut Kalaallit Nunaallu namminneerlutik Naalagaaffik sinnerlugu iliuuseqarnerusinnaalissapput.

Isumaqatigiinngissutit pillugit aaqqiissummik aalajangiisartut danskit naalakkersuisui ikiorsinnaavaat, "inatsimmi tunngaviusumi allassimasut maanna atuuttut malinngikkaluarlugit". Savalimmiut nunarsuarmi niuernermut kattuffimmut WTO-mut ilaasortanngorniarluni pilersaaruteqartoqarpoq. Inatsit tunngaviusoq unioqqutinngikkaluarlugu, Tórshavnimit nunanut allanut politikkimut Københavnimi qanoq sunniuteqartoqartigisinnaanersoq paasiniassallugu aalajangiisartut suliassaraat.

Aammali allanik akimmiffeqartoqarsinnaavoq:

- Assersuutigalugu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivini akimmiffiusinnaapput. Naalagaaffiimmi tassani ilaasortat allanit naalagaaffinneersunit ilaasortaasoqassanersoq aalajangertarpaat, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

Nunatta tungaaniit?

- Savalimmiuni oqallinneq Kalaallit Nunaanni pissutsinut attuumassuteqarsoraajuk?

Naamik. Immaqa toqqaannanngitsumik, nunarsuarmili aaqqissuussaanerup allanngoriartulernera immaqa malunnarsilerneraniuvoq.

- Illit isummat naapertorlugu Savalimmiormiut nalunaarutaat danskit naalakkersuisuisa qanoq qisuariarfigissagunarpaat - pituttorfiunngitsunik arlaatigut nassueruteqarsinnaassappat?

- Allannguilaarnerinnaat tamarmik pissapput, Ulrik Pram Gad akivoq, apeqqummillu ammasumik aperaluni:

- Naammassanerpami? Kalaallit Nunaata Savalimmiullu suleqatigiinnertik ataqatigiissassavaat - imaluunniit assigiimmik nassueruteqaannassappat. 

Piareersimaneruneq

Savalimmiut Kalaallit Nunaanniit naalagaaffiup tapiissutaanik pisariaqartitsinnginneruvoq. Savalimmiormiut 55.000-it ukiumut 600 millionit koruuninik tapiiffigineqartarput, kalaallit 56.000-it 4,5 milliardit koruuninik tapiiffigineqartarlutik. Savalimmiormiut allaat ”ikilisaanermik” misiliinikuupput, tassa ukiumut tapiissutit appartinneqarnissaanik naalagaaffimmut qinnuteqarluni.

Savalimmiut naalagaaffeqatigiinnermi pisinnaatitaaffini iluaqutinilu allat (Danmarkimi akeqanngitsumik ilinniagaqarsinnaaneq ilanngullugu) naalagaaffeqatigiinnermiit anigaluaruni periarfissariinnarsinnaassanerai ilimananngitsoq Sambandspartiimi siulittaasup Bárdur á Steig Nielsenip arlaleriarluni oqaatiginikuuaa.

Sambandsflokkurin naapertorlugu Savalimmiut naalagaaffimmut ilaaginnassaaq, partiimilli isumaqarput nutarterisoqartariaqartoq. Partiip ”Ataqatigiinneq nutaaq – Naalagaaffiup iluani nuna namminersortoq”-mik qulequtalik siorna siunnersuutigaa. Namminersornerunermut inatsit namminersorneq pillugu inatsimmik taarserneqarluni, nunanut allanut politikkimut periarfissanik annertusisitsisumik.

Savalimmiuni nunap iluani kaaviiaartitat qaffasilluinnarmata aningaasaqarneq ingerlalluarpoq. Aalisakkalli avammut tunisat nalingi appariartorput, tamatumalu saniatigut Kalaallit Nunaannit unammilligassaqarnertut siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu unammilligassaqarpoq: Innuttaasut utoqqalisut amerlanerulernerat, sulisussanik ilinniarsimasunik atorfinitsitsinissaq, nunanit allaneersut nunamut ilanngunnissaat, inissaaleqineq peqqinnissaqarfiullu aningaasartuutaata qaffakkiartornera.

Mette Frederiksen Savalimmiormiut kissaataannut nalunaarutaannullu arlaleriarluni naaperiaasarsimavoq, ilaatigut Savalimmiut nunani tamalaani namminneq niuernikkut isumaqatigiissuteqarsinnaanerminnik sulissutiginninneranni.

- Savalimmiormiut namminneerlutik WTO-mut ilaasortanngornissani kissaatigaa. Savalimmiormiut kissaataat qallunaat naalakkersuisuisa isumaqatigaat, Mette Frederiksen siorna tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.