Innarliisimanerit inunnik toqoraanerunersut misissuinermi qulaajarneqassasut
Spiralimik suliamik taaneqartumi innarliinerit inuiannik toqoraanerunersut nalilersuiffigineqartussanngorlugit Naalakkersuisut immikkut ilisimasalinnik nalilersuisussanik pilersitsipput.
Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen (IA) erseqqissaavoq nutaamik misissuinermi, spiralsagen tunngavigalugu pinerluttuliornerit aamma sunniuteqarfigineqannginnissamik pineqartut.
Assiliisoq: Leiff Josefsen
Spiralilersuisimaneq pillugu inuit pisinnaatitaaffii pillugit isiginniffiit misissorneqarnissaannut sinaakkutissat ulloq 9. august 2024 ataatsimiinnermi akuersissutigineqartut Naalakkersuisut paasissutissiissutigaat.
Misissuineq tamanna pisimasoq pillugu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik misissuinerup, ilisimatuunit arlalinnit suliarineqartup Danmarkillu Kalaallit Nunaatalu isumaqatigiissutigisimasaasa, saniatigut pivoq. Spiralilersuineq pillugu suliami arnarpassuit tusindillit 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu spiralilersorneqartarsimanerat pineqarpoq – amerlanertigut akuersissuteqaratik.
Misissuineq nutaaq, Naalakkersuisut pilersitaat, immikkut ilisimasalinnik suliarineqassaaq naatsorsuutigineqarlunilu kingusinnerpaamik septembarimi 2025-mi naammassineqarumaartoq:
- Inuit pisinnaatitaaffii tamanut atuuttut aamma nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii unioqqutinneqarsimanersut misissuinermi qulaajaavigineqassapput. Tamatuma saniatigut innarliisimanerit inunnik toqoraanerup nassuiarneqarneranut naammassinninnersut nalilerneqassaaq, Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarummi allapput.
Pisimasoq Naalakkersuisut "Naartunaveersaatinik atuisitsineq pillugu suliatut" maanna taagorpaat, siusinnerusuttut "Spiralilersuisimaneq pillugu suliamik" taaneqartaraluarpoq. Naalakkersuisut naapertorlugit spiralip saniatigut naartunaveersaatit allat aamma pineqarmata.
Nalunaarsorneqarsimanngitsunik peqarpa?
Naalakkersuisut misissuinermi aamma paasiniarpaat 1992-ip kingorna peqqinnissaqarfimmut susassaqarfiup angerlaanneqarnerata kingorna akuersissuteqarani naartunaveersaatinik atuisoqartarnersimanersoq.
Nakorsaaneqarfiup tamanna misissorsimavaa, susassaqarfimmillu angerlaassereernerup kingorna akuersititseqqaarani naartunaveersaasiisoqartarsimanersoq ersersinngilaa.
Naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsenip (IA) Pisinnaatitaaffiit pillugit aamma illersuisuutitat suleqatigiiffii, paasissutissanik pingaarutilinnik tunniussisimasut qutsavigai.
- Naartunaveersaatinik atuisitsineq pillugu qulaajaanerup siumut ingerlajuarnissaa ullormit siullermiilli kimigiisiutigisimavaat aamma taakku suliniutaasa NGO´t inuiaqatigiinnilu illersuisuutitat arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut pingaaruteqarnerat erseqqissarpaat, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
- Pissaanermik atornerluinerit taamaattut inunnut ataasiakkaanut, ilaquttanut qaninnerpaanut aamma ikinngutinut inuiaqatigiinnullu sunniuteqartarput. Aamma ataqatigiissaagaagunartumik systematiskiugunartumillu, tassani malittarisassat ingerlaavartumik naleqqussarneqarsimallutik, taamaalilluni sunniiniarnerup ajornannginnerusumik eqqunneqarnissaa ajornannginneruniassammat, suliniutigineqartoq pineqarmat, anniarnermut ilassutaaginnarpoq, Nathanielsen oqarpoq.
Immikkut ilisimasallit misissuisussat
Immikkut ilisimasallit gruppiat nunat tamat akornanni immikkut ittumik ilisimasalittut akuerisaasunik inuttaqassaaq, ataatsimoorlutillu misissuinermi apeqqutit apeqqutigineqartut akisinnaavaat.
Imikkut ilisimasallit gruppiat tulliuttunik inuttaqassaaq:
Dalee Sambo Dorough. Eqqartuussissuserisoq Canadamioq aamma nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit illersuisoq. Siusinnerusukkut ICC-mi Siulittaasoq. Nunat tamat akornanni inuit pisinnaatitaaffii pillugit immikkut ilisimasalik. Nunap inoqqaavi pillugit apeqqutit pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit ataavartumik oqalliffianni ilaasortaq.
Jonas Christoffersen. Eqqartuussissuserisoq. Den Europæiske Menneskerettighedsdomstol pillugu ilisimatuutut allaatigisaq tunngavigalugu inatsisinik ilisimatusarnermi doktoritut gradilik. Siusinnerusukkut Institut for Menneskerettighederimi pisortaq.
Jensine Nedergaard. Psykologiimi doctori. Kommune Qeqertalimmi psykologit pisortaat. Kulturimi tarnikkut pissutsit, nammineq kulturitsinnut imaluunniit kulturit allat naapinneranni pissusilersuutigisartakkagut immikkut ukkataralugit.
Miriam Cullen. Ilisimatusartoq inatsisileritoorlu New Zealandimioq inuit pisinnaatitaaffii aamma nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit paasisimasaqarluartoq.
