Inuusiamik katsorsaaneq: Niaqqumi nipit pissaanerannik arsaaraat

Sianiinnerarneqartuartilluni pinniinnerartittuaraanni, atorfissaqannginnerarneqartuaraanni imminullu toquinnaraanni pitsaanerusoq oqarfigineqartuaraanni nuanngivippoq. Nipipalaat taamaallaat nammineq sianissutsimiinnaq piugaangata, tamanna pitsaanerulerneq ajorpoq.

Inunnullu nipipalaanut tusaasunut ilaagaanni neriuutissaqarpoq. Tuluit misissuineranni naammasseqqammersumi, napparsimasut untritikillaat qarasaasiatigut inuusiamik atorluni immikkut katsorsaanermik misileraanerup naammasseqqammertup tamanna takutippaa.

Napparsimasut qarasaasiaq atorlugu naalliutsitsisumik assilineranik - avatarimik taaneqartartumik - takutinneqarput, taannalu katsorsaasup ikiuinera atorlugu aqussinnaanerulerpaat itigartilluarsinnaanerulerlugulu. Nipit naalliutsitsinnginnerunerat misileraanerup inerneraa.

- Ilisimatusarluni misissuineq annertuvoq, ingerlalluarneqarluni periutsimigullu nukittulluni. Tamatuma avatarit atorlugit katsorsaanerup angusaqarfiulluarnera takutippaa, inuimmi tusaasuusisartut naalliunnerannik annikillisitsisarmat, Louise Glenthøj, Københavnip Universitetiani Institut for Psykologimi lektori, Psykiatrisk Center Københavnimilu ilisimatusartunik aqutsisoq, ilisimatusarnermillu nutaamik atuarsimasoq oqarpoq.

Napparsimasup nipit akerlilertarai

Napparsimasut nipi oqaasipiluttoq qunusaarisorluunniit qanoq nipeqarneranik nassuiaaneranik, nipiliortullu qanoq isikkoqarneranik nassuiaanerannik, avatari atorlugu katsorsaaneq aallartittarpoq. Nassuiaat malillugu napparsimasup katsorsaasullu qarasaasiaq atorlugu avatari, napparsimasumut naalliutsitsisumik isikkulik nipeqartorlu pilersittarpaat.

Katsorsaanerni tulliuttuni, 45-60 minutsinik sivisussuseqartuni, napparsimasoq nipimik itigartitsinissaminut ikiorneqartarpoq. Katsorsaasoq nikittaattumik avataritut nuanniitsumik nipilittut, nipimik allanngortitsissut atorlugu nipipalaalittut namminertullu, napparsimasumik nipimik akerliliinissamut ikiukkaminik paarlakaattarpoq.

Tassani katsorsaasoq napparsimasumut nipimut iliuuseqarsinnaanissamut nakkutilliinissamullu ikiuisarpoq. Avatariusaarnermini katsorsaasoq nipipalaanik napparsimasup tusaasuusisassaanik annissuisarpoq, napparsimasorlu nipituumik erseqqissumillu akerliliinissaanut ikiorlugu.

Tusaasuusisaq nikassaatillugu napparsimasup assersuutigalugu avatari isaasigut toqqarlugu ’ilumuunngilatit. Naleqassuseqarlunga nalunngilara. Tusaarusukkunnaarpakkit’-mik oqarfigisinnaasarpaa. Taamaalilluni napparsimasoq tusaasuusisaminut aqutsisinnaanerulertarpoq.

Tusaasuusisat naalliutsitsinnginerulertarput

Tuluit misissuinerat nutaaq siusinnerusukkut inunnik 75-nik misileraaffeqarluni nutaamik periutsimut malitseqartitsineruvoq. Maannakkullu napparsimasut nipinik tusaasuusisartut 345-t eqimattanut pingasunut makitsinikkut agguakkat atorneqartut, ilisimatuussutsikkut allaaserisami, Nature Medicinemi saqqummersinneqaqqammersumi atuarneqarsinnaavoq.

Eqimattat ilaanni peqataasut arfinileriarluni avatarit atorlugit katsorsarneqarput, aappaanilu aqqaneq marloriarlugit katsorsarneqarlutik. Pingajuat eqimattatut sanillersuussatut atorneqarpoq, tassani napparsimasut nalinginnaasumik tarnikkut napparsimasunut nakorsaatit atorlugit katsorsarneqarput.

Katsorsaanerit naammassineqarneranni napparsimasut, avatari atorlugu katsorsarneqarsimasut, sivikitsumik annertusisamilluunniit katsorsarneqarsimanerat apeqqutaatinnagu, tusaasuusisaminnit nanertorneqarnerat annertuumik annikillivoq.

Annertusisamik katsorsaaneq amerlanernik iluaqutsiivoq

Annertusisamik katsorsaanermi, katsorsaasoq napparsimasorlu tusaasuusisamik tunuliaqutaanik itisiliisinnaanerusarput, assersuutigalugu taanna atornerluinermik, pimmattagaanerit, kingoqqiffinnit atoqatigeeriaatsimillu immikkoortitaanermit imalluunniit inooqataanermit mattussaanermit immikkulluunniit pineqarnermik ataqatigiiffeqarnerannik misissuinernik ingerlatsipput.

Annertusisamik katsorsaanermi peqataasut tusaasuusisartakkaminnik akuttunerusumik tusaasarput, taakku tunuliaqutaannik paasinninnerullutillu akuersaarsinnaanerulerlugit, ataatsimullu isigalugu inuunerinnerulerlutik.

Sunniut pissarsiaq taanna Philippa Garety-p King’s College Londonimi klinisk psykologimi professorip, ilisimatusarnerlu pillugu ilisimatuussutsikkut allaaserisami pingaarnertut allaaserinnittup tupaallaatigaa.

- Tusaasuusisap paasinissaanut pissaaneqarfigilernissaanullu pitsaanerujussuarmik suniutit, atugarissaarnerulernerullu periutsip taassuma inunnut ataasiakkaanut naleqqussarnera siunissami ungasissumi arlalinnik pitsaaquteqarnera, taassuma Videnskab.dk-mut allaaseraa.

Qallunaat ilisimatusartut aallarteriivittut

Sunniulli ungasissumi ataannarsinnaaneq ajorpoq. Katsorsarneqarnerup naammassineranit qaammatit pingasut qaangiunneranni, eqimattat avatar atorlugu katsorsarneqarsimassut sanillersuussallu akornanni assigiinngissut annertoorsuujunnaartarpoq.

Tassanilu tuluit ilisimatusartut immaqa qallunaanik ilisimatusartunik, taamatut torrallataanerusumilli ingerlatsisunit ilikkagaqarsinnaapput.

Louise Glenthøj, VIRTU-mik ilisimatusarnermik aqutsisuuvoq, tassani ilisimatusartut tarnikkut katsorsaariaatsinik pitsannguiniarsaralutik ingerlatsipput, ilaatigut virtual reality atorlugu. Ilisimatusarnerit ilaanni skizofrenemik nappaatillit 270-t tusaasuusisartut peqataapput. Taakku avatari tuluit misileraanerannisut qarasaasiap skærmiani takuinnarnagu isarussat virtual realityt atorlugit takuaat. Taamaaliornermi avatari piviusuunerulerlunilu qaninnerulersarpoq. Misileraanerlu pillugu allaaserisami ”Mennesker med skizofreni konfronterer stemmerne i hovedet i virtual reality”-mi atuarneqarsinnaavoq.

Amerlanernik katsorsaanerit sivisunerusumik sunniuteqartartut

Maanna misissuinerit naammassineqareersimalerput, ilisimatusartullu misissuinerup inernerinik ilisimatuussutsikkut allaaserinnittarfinni tamanut saqqummiussuileruttorput. Louise Glenthøjili ilisimatitsinerulaarpoq:

- Napparsimasut VR-i atorlugu katsorsarneqartut nalinginnaasumik ikorfartuisumik katsorsarneqartunit tusaasuusinnginnerusartut, qaqutigoornerusumik tusaasaqartartut paasivarput, taanna oqarpoq imalu nangippoq:

- Ilisimatusarnitsinni nipit takkuttarnerat qaammatit arfinillit qaangiunneranni taamaaginnartinneqarpoq. Sapaatilli akunneri siullit aqqaneq marluk qaangiunneranni annertusisamik ingerlatsisarpugut. Taamaaliorlunilu katsorsaanerit amerlissutaat, katsorsaanerup sunniutaanik sivitsuisartoq tutsuiginassusilimmik ilimagineqarpoq.

Ilisimatusarnermi suliniummi allami Nero-VR-imik taaneqartumi qallunaat ilisimatusartut VR-imik toqqammaveqarluni avatari atorlugu katsorsaaneq peqataasut qarasaanni sunniutinik ingerlaannartumik uuttuinernik ingerlatsissapput. Taamaalilluni katsorsaaneq napparsimasut uippallernerannut ernumanerannullu nalimmassarneqassaaq. Qaratsami sunniutit natsami napparsimasut atisaanni elektrodi atorlugit uuttortarneqartassaaq.

Avatari atorlugu katsorsaaneq siaruaattoq

Avatar atorlugu katsorsaaneq suli misilerarneqarpoq, Danmarkimili Tuluillu Nunaanni ilisimatusartut katsorsaariaatsip ukiuni aggersuni tarnikkut napparsimasunik katsorsaanermi atorneqartalernissaa naatsorsuutigaat.

Ilisimatusaqatigiit avatarit atorlugit katsorsaanermik kulturikkut nalimmassakkamik siunertaqarluni Indiami Etiopiamilu suliniummik nutaamik allartitsinissartik Philippa Garety, tuluit misissuineranni pingaarnerup allaaserinnittup ilanngullugu oqaatigaa. Tului qallunaallu eqqarsartuusisartut (AI) katsorsaanerup atorneqarsinnaaneranik ajornannginnerulersitsisinnaanera misissuleruttorpaat.

- Ukiuni tullerni pingasuni uppernarsaatinik misissuinerunerit kingorna tamatuma peqqinnissaqarfimmi atorneqarsinnaaneranik kaammattuuteqarnissaq sioqqullugu, Tuluit Nunaanni peqqinnissaqarfimmi avatari atorlugu katsorsaanernik misileraanerit neqeroorutiginissaat naatsorsuutigaarput, taanna naggasiilluni Videnskab.dk-mut oqarpoq.