Umiarsuup kisani
siorna decembarip naalernerani Østersøp naqqatigut kalippaa taamaalillunilu datanut
kabelit pingasut ruujorillu kittorarlugit.
Tamanna Østersømi
pisut arlaqartut ilagiinnarpaat, internet sarfallu aqqutaat kiisalu uuliamut
gassimillu aqqutit kipineqarlutik.
Tamanna Natop Østersømik nakkutilliinerminik
annertusiineranik kinguneqarpoq.
– Maannakkutut
ilisimasaqarsimasuugutta nukissaqarlutalu tamanna siusinnerujussuakkut
ilisimasimassagaluarparput. Akunnerni 17-ini iliuuseqarsinnaasimassagaluarpugut
– umiarsuaq radiokkut attaveqarfigalugu, qulimiguulimmik aallartitsilluta
imaluunniit arlaatigut iliuuseqarluta.
Danskit NATO-kommandøriat Niels Markussen
Issittumi ataatsimeersuarnermi Arctic Frontiersimi, januaarip naalernerani
ulluni sisamani Norgep avannaani illoqarfimmi Tromsømi ingerlanneqartumi, taama
oqarpoq.
Atortulersuutinik
aserorterineq sakkulersorluni saassussinermi atorneqarsinnaasoq
Internetikkut attaveqaasersuutinillu saassussiniartoqartuaannarpoq,
attaveqaasersuutinik, nukissiornermut, imeqarnermut assartuussinikkullu
ingerlatseqatigiiffinnik saassussilluni. Taamaattumik Atlantikumi
naalakkersuinikkut sakkutooqarnikkullu iligiiaat NATO-miittut attaveqaasersuutivut
mianernartut illersorniarlugit, ilaatigut Kalaallit Nunaata imartaani
Østersømilu ilaatigut attaveqaasersuutit aserorterneqarnissaat
pinngitsoortinniarlugu, piukkunnarsarput.
– Suliassarujussuuvoq. Nunammi immap
naqqatigut attaveqaasersuutiminnik mianernartunik tamakkiisumik nakkutilliisut
amerlanngillat. Aserorterineq iliuuseqarneruvoq nunamut allamut
sakkutooqarnikkut saassussinertut isigineqarsinnaasoq, kommandøri Niels
Markussen Sermitsiamut oqarpoq.
Kommandøri oqarasuaaatikkut
attaveqarfigaarput, Londonip illoqarfissuata avannamut kimmut teqeqquani
illoqarfeeqqami Northwoodimi angerlarsimaffiani. Tassani Nato Shipping Centremi (NSC) pisortaavoq,
Natop imarsiornikkut qullersaqarfiani MARCOM-imi.
Kittorarnerit
Kalaallit Nunaanni annertuumik
kinguneqarsinnaapput
– Issittup
avinngarussimanerpaartaani ilaatigut Kalaallit Nunaanni ingammik attaveqaatit,
datanut fiberimillu kabelit, tassalu immap naqqatigut kabelit mianernarput
soorlu internet aqqutigalugu saassunneqarnissamut. Kabeli ataasiinnarluunniit
kittorarpat tamanna Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnguanut
annertoorujussuarmik kinguneqarsinnaavoq. Aamma taamaappoq assersuutigalugu
Svalbardip qeqertaanni, Niels Markussen erseqqissaavoq.
Kalaallit Nunaat avinngarussimasumiippoq. Taamaattumillu
Kalaallit Nunaanni attaveqaatinut ingerlatseqatigiiffituaasoq Tusass
attaveqaatit kipisoornissaannut mianernarpoq, immap naqqatigut kabelit aserorterneqarpata,
Niels Markussen nassuiaavoq.
Sermitsiamit apersorparput Issittumi
ataatsimeersuarnerup kingorna, tassani naalakkersuinermik suliaqartut,
atorfilittat, immikkut ilisimasallit, isummersuisartut tusagassiortullu 1.000
sinneqartut peqataallutik.
– Nakkutigaarput taamaalillutalu aamma
umiarsuarpassuit sakkutuujunngitsunit pigineqartut tusindilikkaat
sakkutooqarnikkullu attaveqaasersuutillu mianernartut NATO-mit
akisussaaffigineqartut nakkutigalutigit, ilaatigut attaveqaatinut kabelit,
tassalu Issittumi immap naqqatigut paasissutissanut kabelit, Niels Markussen
naqissusiivoq.
Illersorneqanngivissut
- Kalaallit
Nunaat immap naqqatigut kabelit saassunneqarnissaannut qanoq illersugaatigaa?
– Kabelit imaani itisuumiipput
tikikkuminaallutillu. Illersorneqanngivippulli. Sumiiinnersut nalunngikkukkit,
tikinnissaannullu immikkut atortorissaaruteqarlutit, taava Kalaallit Nunaat
mianernartumiippoq illersugaasorsuunanilu, oqarpoq.
Arctic Frontiersimi attaveqaasersuutitigut internetimullu
tunngassuteqartumik sorsunneq minnerunngitsumik Østersømi Issittumilu,
tamakkulu NATO-mit qanoq iliuuseqarfiginiarneqarnersut oqaluuserisat pingaarutillit
ilagaat.
Niels Markussen Tromsømut qaaqqusaasimavoq
imaani attaveqaasersuutit mianernartut pillugit oqalugiartussasut. Nato
Shipping Centremi pisortatut Østersømi pisorpassuit eqqarsaatigalugit
susassaaleqinngilaq.
Ingerlatsivik sakkutuujunngitsut umiarsuakkut
angallannerisa NATO-llu sakkutooqarnikkut angallannerisa akornannni attaveqaataavoq,
taannalu immikkoortunngorpoq nutaaq taaguutigalugu Nato Maritime Centre for the
Security of Critical Undersea Infrastructure (NMCSCUI).
Imarsiornermut
ingerlatsivik pilersinniarneqartoq
Taamaalilluni aamma imarsiornikkut immap
naqqatigut isumannaatsuunissamut pisortaavoq. Immikkoortortami nutaami
Markussen suleqataalu paasiniaassapput, immap naqqatigut attaveqaasersuutit
qanoq illersorneqarsinnaanersut. Northwoodimi imarsiornikkut ingerlatsivik
pilersinniarneqarpoq aappaagulu ukiup ingerlanerani tamakkiisumik
atulersimassalluni.
- Aserorterinerimmi?
– Aserorterineq ilisimaaralugu
iliuusaavoq nuna alla innarlerniarlugu imaluunniit nammineq iliuuserisiniakkat
aqqutissiuussinnaaneruniarlugit, Niels Markussen aviisimut oqarpoq.
Østersømi
pisimasorpassuit
Rusland Ukrainemut sorsulermalli Østersømi
pisut 15-iusimapput, kabelit, uuliap gassillu aqqutaat kipineqarlutik.
Taamaattumik Nato isumaqassalluni tunngavissaqalerpoq iliuuserisat piaaraluni
suliarineqartut.
– Nunat aalajangersimasut
tikkuarsinnaanngilavut, Niels Markussen Tromsømi ataatsimeersuarnermi oqarpoq.
Nangillunilu oqarpoq:
– Ajornakusoortupilussuuvoq
takussallugu umiarsuaq ajortumik siunertaqarnersoq immallu naqqani kabelinik
eqquiniarsarinersoq. Taamaattoqaraangat pisussaq ingerlanneqareertarpoq.
Umiarsuarni aarlerinartut siulittoruminaapput assersuutigalugu attaveqaatinut
kabelit pillugit siulittorsinnaanissaat pingaartuuvoq.
Naak Issittoq isorartugaluartoq NATO Niels
Markussen naapertorlugu piukkunnarsarsimavoq, periarfissaqarami sukkasuumik
umiarsuarnik timmisartunillu nassiussinissaminut, tassalu sakkutooqarnikkut
iliuuseqarluni.
– Naammassisinnaasatigut Nato
piukkunnarsarsimavoq, nunanilu ilaasortaqarpugut annertuumik
iliuuseqarsinnaasunik, kommandøri oqarpoq.
Isumannaallisaanikkut
annertuumik ajornartorsiortitsisinnaasoq
Issittumi tusagassiorfik Arctic Today
naapertorlugu Niels Markussen isumaqarpoq ilimanartoq Atlantikup avannaani
alaatsinaanneqarnerpaat tassaasut USA-p Europallu akornanni attaveqaatinut
kabelit, nunavittat akornanni attaveqarnikkut pingaaruteqarnerpaammata immallu
naqqani maaniinnarmiillutik.
Ataatsimeersuarnermi erseqqissarpaa
tunaartaqarluarluni saassussineq Kalaallit Nunaata Danmarkimik Natomillu
ataqatigiissaarisinnaaneranut ilungersunartumik kinguneqarsinnaasoq nunarsuullu
immikkoortuani sillimaniarnikkut annertuumik ajornartorsiuteqalersitsilluni.
Kommandøri naapertorlugu NATO-mit Kalaallit
Nunaata qanittuani russit Kinamiullu umiarsuarmik angallannerisa
annertusineranik takusaqartoqarsimanngilaq. Taamaattumik maannakkorpiaq
ilimananngilaq tigussaasumik annertuumik aarlerinartoqarnissaa.
– Uannut pingaartuuvoq
erseqqissassallugu maannakkorpiaq Issittumi Kinamit Ruslandimiillu aarlerinartoqartorsuunngitsoq.
Taamaattumik maannakkorpiaq kabilinut annertuumik tigussaasumillu
aarlerinartoqanngilaq, Sermitsiamut oqarpoq.
Markussen:
- Kabelit illorsortariaqarpasi
Østersømi aserorterinerit eqqarsaatigalugit
attaveqaatinut ingerlatseqatigiiffiup Tusassip pisortaanera Toke Binzer Mette
Frederiksenip naalakkersuisuinut ersarissumik oqariartuuteqarpoq, Atlantikup
avannaa suli Østersømiit mianernarnerusumiittoq.
Kajumissaarutigaa sukkanerpaamik immap
naqqatigut nutaanik kabililiisoqassasoq malussaatitaqartunik, Atlantikup
avannaani nunanik attaviliisussanik.
– Taamaattumik Atlantikup avannaani pilersitsineq
Tusassimi pingaaruteqarnerpaavoq. Immap naqqatigut kabeliliineq ukiunik
pingasut sisamanik sivisussuseqassaaq aningaasalernissaata inissinneraniit, naatsorsorparpullu
tamanna 3 milliard koruunit missaannik akeqassasoq, Sermitsiamut oqarpoq.
- Tamanna
Niels Markussenip qanoq isumaqarfigaa?
– Tusassip pisortaaniit oqariartuut
oqaaseqarfiginianngilara. Pingaartuuvorli kabelit illersornissaasa
isumaginissaat. Kabeli kipineqartorlu ingerlatseqatigiiffiit immap naqqatigut kabelinik
ingerlatsisut sukkasuumik oqartussaasunut akisussaasunut ilimarsaarissapput,
iliuuseqartoqaqqullugu.
– Sukkasuumik nalunaarnissaq
kabelinik kittoraasup nassaarinissaani qitiuvoq. Sukkasuumik paasineratigut
oqartussaasut akisussaasut kikkut sumiiffimmiinnersut takusinnaanerussavaat,
kikkunnillu iliuuseqarnissaq iliamarnerulerluni. Aamma sukkasuumik
iliuuseqarnissamut sunniuteqassaaq, qanoq sukkatigisumik kabelimut
taartaasussamik nassaarnissaq annaasamut taartissamik, iluarsaanerillu
aallartillugit, oqarpoq.
