Issittumi piginnaasanik annertusaanissaq pillugu nalornineq
Kalaallit Nunaata illersornissaanut aningaasaliissutit qanoq atorneqarnersut inuussutissarsiortut illersornissaqarfiullu ilisimanngilaat
Illersornissamut ministeriaqarfiup ullorititaani Issittoq pillugu oqallinneq. Saamerlermiit Christian Keldsen, Sulisitsisut, illersornissamut oqaaseqartartoq Carsten Bach, Liberal Alliance, kiisalu major Nikolaj Lundsteen, Issittumi Sakkutooqarfik, Danmarkimi illersornissamut suliffissuaqarnermut pisortaq Joachim Finkielman, illersornissaqarfiup nittarsaassinerani Issittoq pillugu aaqqissuussisoq.
Assiliisoq: Poul Krarup
– Suut qaquguluunniit
pinissaat ilisimanagu piareersarneq ajornakusoorpoq, Sulisitsisuni
pisortaq Christian Keldsen Issittumi piginnaasanik annertusaanissaq
pillugu ullumi Illersornissamut ministereqarfiup suliffissuaqarnermut
ulluini, Ballerup Super Arenami aqagu naggaserneqartussani,
oqallinnermi oqarpoq.
Politikerinit
kisiartaalluni oqallinnermi peqataasoq tassaavoq illersornissaq
pillugu oqaaseqartartoq Carsten Bach Liberal Alliancemeersoq.
Oqalliseqataasut allat taassaapput major Nikolaj Lundsteen Issittumi
Sakkutooqarfimmit, Danmarkimi illersornissamut suliffissuaqarfiit
pisortaat Joachim Finkielman aamma Christian Keldsen
Sulisitsisuneersoq.
Major Lundsteenip uku
eqqaavai:
- Angorusutarput suli
angunngilarput.
Issittumi piginnaasanik
annertusaanissap piviusunngortinnissaanut qaqugukkut qanorlu
pisoqassanersoq oqaatigisinnaanngilaa.
- Umiarsuit
nakkutilliisullu Kalaallit Nunaannut angalasinnaanerannut pissutaasoq
tassaavoq inuttat piginnaanerat umiarsuup qanoq issusiaanngitsoq,
umiarsuarnik aserfallatsaaliuisoqannginnera assersuutigaa.
Politikkikkut aalajangiisoqarnissaa ujartorneqartoq
Kalaallit Nunaanni illersornissaq pillugu politikkikkut
aalajangiisoqarnissaa amigaataasoq oqarpoq.
Carsten Bachip Liberal Alliancemeersup isumaqatigaa.
Qaqugu iliuuseqartoqassanersoq apeqqummut Naalakkersuisut sunik
pilersaaruteqarnersut nalugini Carsten Bach akivoq:
– Sakkutuut imarsiortut pillugit pilersaarutit Issittumilu
sakkutuut imarsiortut sorliit atorneqarnissaat politikkikkut
oqallisigineqarput, maannamulli oqalunnerinnaapput. Naluarput qaqugu
susoqassanersoq. Simon Kollerup aperisariaqarparsi, oqarpoq.
Illersornissaqarfimmut sullissisoqassanersoq Sulisitsisut
aperineqarput.
- Aap, kisianni qaqugu, sumi qanorlu annertutigisumik
sulisoqassanersoq ilisimanagu ajornakusoortarpoq, Christian Keldsen
akivoq, taassumalu pilersaarutit aalajangersimasut ujartorpai.
– Danmarkimi USA-milu illersornissaqarfiit ukiorpassuarni
suleqatigisarsimavavut. Kissaatigigaluarparput erseqqinnerusumik
iliuuseqartoqarnissaa. Sunaluunniit ilisimanngikkutsigu
illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermit
pisariaqartitaanut qanoq iliuuseqarsinnaanitsinnik paasinninnissarput
ajornakusoortipparput. Kisianni arlaannik pisoqarpat
piareersimajumaarpugut, Christian Keldsen neriorsuivoq.
Neqerooruteqartitsisarneq isumaqatigiinngissutigigaat
Dansk Industrimeersoq Joachim Finkielman kalaallit
suliffeqarfiutaannik atuinissaq pillugu aamma oqaaseqarpoq.
Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit minnerit peqataatinniaannarlugit
neqeroorutit ilusilersorneqassasut taanna isumaqanngilaq.
– Aamma eqqarsaatigineqarsinnaavoq qallunaat kalaallillu
suliffeqarfiisa suleqatigiilernissaat, oqarpoq.
Ajoraluartumik oqallinnissamut periarfissaqarpianngitsoq, aamma
suliariumannittussarsiuussinerit qanoq ingerlanneqartarnerat pillugu
Joachim Finkielman isumaqatiginerpaanagu Christian Keldsen oqarpoq.
– Isumaqarpugut pingaaruteqartoq neqeroorutit
ataatsimoortinneqarnissaat, taamaalillutik kalaallit suliffeqarfii
peqataanissamut piviusorsiortumik periarfissaqarniassammata. Tamanna
aamma danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisullu
isumaqatigiissutaanni allassimavoq, nangilluni oqarpoq.
Suliffeqarfiit avataaneersut Kalaallit Nunaanni niuerniarpata,
tamanna kalaallit suliffeqarfii immikkut piginnaasaqarmata
suleqatigalugit pissasoq Joachim Finkielmanip oqarnera Christian
Keldsenip isumaqatigaa. Taassuma oqallinnermi aamma tikkuarpaa.
Issittumi piginnaasanik annertusaanissamut aningaasaliissutit 1,5
milliardit koruuniusut Trine Bramsenimit 2021-mi saqqummiunneqarput,
2024-milu upernaakkut kalaallit folketingimi ilaasortat
naapertorlugit Kangerlussuarmi Issittumi tunngaviusumik
ilinniarfimmut 15,6 millionit koruuniinnaat atorneqarsimapput.
Illersornissaqarfiup ullorititaani Issittumi piginnaasanik
annertusaanissaq pillugu oqallinnermi politikerit amerlanerusut
peqataannginnerannut pissutaavoq Illersornissamut ataatsimiititaliap
Kalaallit Nunaannut angalanera.