Issittumi raketinut igeriuttakkanut illersuut

Donald Trumpip januaarip 27-anni peqqussummi atsiugaani pineqarpoq, ”raketinut igeriuttakkanut” illersuummik – Iron Domemik – Amerikami raketinut igeriuttakkanut illersornissamik pilersitsisoqarnissaa, taannalu Issittup kippasissortaanut inissinneqassalluni.

Taamaalilluni qineqqusaarnermini qinersisartuminut neriorsuutini, tassa USA-p raketinut igeriuttakkanut pitsaasumik illersorneqarnissaa, soorlumi tamanna Israelimit nalunngereeripput, taannalu iron dome-mik (raketinut igeriuttakkanut illersuut) taavaa.

Tamatumani isiginiarneqassalluni Rusland Issittumi sakkutooqarnerminik piorsaarujussuarsimammat, USA-li iliuuseqarsimanani.

Qineqqusaarnermi neriorsuut pingaarutilik tamanna pissutigalugu, Trumpip Nunatsinnik soqutiginninnerujussuanut patsisaavoq.

Taamaattumik isumannaallisaanermut siunnersortip John Strandip Sermitsiamut oqaatigaa, ”Kalaallit Nunaat pillugu oqallinneq sangutinneqarluinnarsimasoq. Trumpip qanorpiaq oqarnera, qanoq isumaqarnera minnerunngitsumillu qanoq iliorsimanera inuit paasisimanngilaat”. John Strandip tamatumunnga atatillugu Natomi qullersaq Mark Rutter aamma innersuussutigaa, taannami Ritzauimit oqaatigineqartutut, ullut arlaqanngitsut matuma siornagut oqarsimammat, Trump arlalippassuartigut ilumoortoq, aamma ”Kalaallit Nunaat kisimi pineqanngitsoq, aammali Island, Norge, Finland, Sverige, Canada USA-lu pineqartut. Nunarsuup avannaarsuani isumannaatsuunissaq ataatsimoorluta taamaalilluta qulakkeerniassagatsigu.”

- Norge nunarsuup avannaarsuanut Danmarkimit iliuuseqarnerujussuummat, nangilluni oqaatigaa.

Trumpip Danmarkip Kalaallit Nunaannik nakkutilliinissamik pisussaaffiminik eqquutsitsisimannginnera, tamannalu illersornissamut tunngatillugu amigaataasoq, naammaginartinngilaa.

2019-imili aamma 2020-mi Danmarkimi ministeriunerup taamanilu illersornissamut ministerip nakkutilliinerup annertusarnissaa USA-mut aamma Kalaallit Nunaannut neriorsuutigisimavaat. Taamaalillunimi Trine Bramsen 2020-mi aggustimi Nuummiippoq Issittumi piginnaasanik annertusaanissamut 1,5 milliardit koruuninik aningaasaliissutit imarisaat taamanikkut nunanut allanut nukissiornermullu naalakkersuisuusumut Steen Lyngemut saqqummiukkiartorlugit, nakkutilliinerup annertusarnissaa pingaartinneqarmat. Aningaasat nakkutilliinermut immikkoortinneqarput, 2023-milu illersornissamut missingersuutinut ilanngunneqarlutik, Ritzau ilisimatitsivoq.

Sulili susoqarsimanngilaq, Kangerlussuarmi upalungaarsimanermut ilinniarfimmik 15 millionit koruuninik akeqartumik pilersitsisoqarnera kisimi eqqaaneqarsinnaavoq.

USA-mi præsidentinngorlaap tamanna maanna inissikkusuppaa.

Pituffimmi raketit igeriuttakkat

Trump raketinut igeriuttakkanut illersuuteqarusuppoq, Israelimi pigineqartut assinginik, taakkumi akeqqat raketit igeriussaat Amerikap avannaanut anngutinnginnerini pinngitsoortitsisinnaassammata.

John Strandip naatsorsuutigaa, Pituffimmi sakkutooqarfimmi raketinik inissiisoqaqqissasoq, tamannalu Trumpip oqariartuutaani sakkortuuni pineqartoq.

John Strand nangilluni oqarpoq, Naalakkersuisut qallunaallu naalakkersuisuisa Amerikamiut sakkutooqarfianni Pituffimmi raketinik inissiisoqaqqinnissaa piareersimaffigisariaqaraat.

Tamatumani eqqarsartaaseq nutaanngitsumut DEW Linemut eqqaanarpoq (DEW tassaavoq Distant Early Warning) radareqarfiit 1957-imi atulersinneqarsimasut Alaskamit Canadakkut Qikertaalummut 4800 kilometerisut isorartutigisumut siaarsimasut.

Radareqarfiit 1961-imi radareqarfinnik sisamanik tallineqarput, Nunarput napillugu (Sisimiunit Kulusummut) ingerlaqqillunilu Islandimut. Nunatsinni radareqarfik atorneqartoq kingulleq 1991-imi matuneqarpoq. Aamma Amerikamiut sakkutooqarfiat Kangerlussuarmiittoq, radareqarfinnik pilersuisuusoq dollarimik ataatsimik akilerlugu Nunatsinnut tunineqarluni. Tamatumanili akuersissutigineqarluni USA-p mittarfik pisariaqartitsinermigut qaqugukkulluunnniit atorsinnaassagaa.

Radareqarfiit DEW linet taarserlugit, North Warning System aamma BMEWS – Ballistic Early Warning System – atorneqalerput ilaatigut Pituffik Space Basemi radarersuaq atorneqarluni.

John Strandip paasisimavaa, Trumpip pissutsit pikkunarsaartumik pisarnerlu naapertornagu oqaatigisarai. Tusaaniarneqartarlunilu. Taava pisoqartarpoq, tikkuaavoq, tamanillu naalanneqartarnera innersuussutigalugu. Takuinnarsinnaavavut Mexicomi, Canadami Europamilu susoqarnersoq, oqarpoq.

Danmark Nunarpullu aamma tusarnaartarput. Danmarkip Nunatsinnik nakkutilliinissaminut maanna atugassani milliardit marlunnik kisitsisitallit neriorsuutigai, tamannalu Nunatsinni tusaaniarneqarluni, maannali oqaluinnartoqarani iliuuseqartoqassalluni.

Nunatsinnit qisuariaatigineqartut

John Strand isumaqarpoq kalaallit politikerii Danmarkimi naalakkersuisunit Trumpimut tunngatillugu suliamik suliaqarnerminni pitsaanerusumik suleriaaseqarsimasut.

- Naalakkersuisut siulittaasuata Múte B. Egedep pitsaasumik oqaatigaa, qallunaajunatalu Amerikamiuunataluunniit kalaaliusugut, kisianni USA-mik sutigut tamatigut suleqateqarnerput annertusarniaripput, John Strand tikkuaavoq.

- Danmarkimi naalakkersuisut pisumut atatillugu iliuusaat pisariaqanngitsumik aalassatsitsinerupput.

Danmarkimi naalakkersuisut iliuuserisaat pissutsinik pisariaqanngitsumik ajornerulersitseqataapput. Inuussutissarsiortut Christiansborgimut tamanut ammasumik paasissutissinneqarnissaannik qaaqquneqarnerat, pissutsinik ajornerulersitseqataaginnarpoq. Imaanngilaq inuussutissarsiortut paasissutissinneqassanngimmata, kisianni mianersornerusumik ingerlanneqarsimasinnaagaluarpoq, John Strand oqarpoq nangillunilu:

- Danmarkimi naalakkersuisut iliuusaat minkit pillugit suliamut eqqaanarluinnarput.

Politikerit aningaasatigut taperserneqartarnerat

John Strandip oqaatigaa, inatsit Nunatsinni atuutsinneqalersoq, nunanit allanit politikerinut partiinulluunniit aningaasatigut tapiissuteqartarnermik inerteqquteqalersitsisoq, USA-mi ukiuni qulikkuutaani atuutsinneqareersoq (The Federal Election Campaign Act).

- Danmarkimi ajoraluartumik taamaattumik inatsisiliortoqarsimanngilaq, maluginiakkani pillugu oqarpoq.

Aammattaaq USA-mi tamanna Danmarkimit erseqqinnerusumik ammanerusumillu ingerlanneqartarpoq, tassami Danmarkimi Moderaterne 2022-mut naatsorsuutitik suli tamanut saqqummiunnianngilaat, Lars Løkkep Moderaternemik aallartitsineranut kikkut aningaasaleeqataasimanersut paasineqarsinnaajunnaarlugu.

- Kalaallit Nunaat maannakkut qineqqusaarnermi tapiissutit pillugit inatsisitigut Danmarkimit siuarsimanerulermat eqqarsaallannarpoq, aamma USA-mi periaatsit amerlasuut ilaat Kalaallit Nunaanni atuutsinneqalermat.