Aasaq manna
nannunik navianartorsiortoqartarsimanera peqqutigalugu AG misissuivoq ima
aperaluni:
Nalitsinni
nannut Kalaallit Nunaanni inummik toqutsisimappat?
Aasaq manna
nannunik navianartorsiortoqartarsimanera peqqutigalugu AG misissuivoq ima
aperaluni:
Nalitsinni
nannut Kalaallit Nunaanni inummik toqutsisimappat?
Issittumi
sumiiffinni allani taamatut pisoqartoq takuarput: Aasaq manna Canadami
Nunavummi sulisoq nannunit marlunnit saassunneqarluni toqutaavoq, ukiullu
marluk matuma siornagut tupertarfimmi angut Hollandimiu toqutaavoq. BBC
naapertorlugu nannumit angutivissamit pingasunik ukiulimmit.
Hollandimiu
1971-imiilli Svalbardimi nannumit toqutaasut tallimassaraat.
- Kalaallimmi
Nunaanni?
Apeqqut
imaaliallaannaq akineqarsinnaanngilaq, nannunit saassussinernut toqumik
kinguneqartunut pisortatigoortumik naatsorsuisoqasimanngimmat.
Ilami
taamaallaat misissuinissamut ataasiinnarmik periarfissaqarpoq – tassalu
nannunit saassunneqarnermut paasiniaaffissatuani, aviisini.
Toqu ajaperlugu
Tusagassiorfiup
toqqorsiviani ukiunut 80-it missaannut kingumut qiviartoqarsinnaavoq. Nannumit
saassunneqarneq siulleq Atuagagdliutini allaaserineqartoq 1944-mi Sisimiut
eqqaani pisimavoq, tassani qatanngutigiit Kleistikkut angallatertik motoorilik
najugaqarfimmit Ikerasammit sikup sinaanut kalimmassuk.
Tassanngaannaq
nanorujussuaq takkuppoq. Qatanngutigiit silatusaarlutik qimaaalermata nannup
malilerpai.
Nannumit
qimaaniarneq ajornaatsuinnaanngilaq. Uuttortarneqarsimavoq pisuinnarluni
akunnermut 50 kilometerinik sukkassuseqarsinnaasoq – inullu (nunarsuarmi
oqilanerpaaq) sukkanerpaaffimmini akunnermut 45 kilometerinik
sukkassuseqarsinnaalluni. Taamaattumik naligiinngittoqarpoq.
Qujanartumik
angallatiminnut anngullutik qoorortuutik tiguaat nannumit kiineqartinnatik.
Nanoq aallaavaat imaanullu nakkarpoq.
- Nanoq
angisoorsuusimavoq pualaqaluni ilimagineqarluni qanittumi ukiisimasoq.
Aqajarormiorai paarnarasaat, Atuagagdliutini allaaserisami allassimavoq.
1940-kkut
ingerlanerini taamanikkut aviisimi nalaatarpassuit allaaserineqarsimapput,
nannut najugaqarfinnut qaninngoortarnerat pillugu, peqqumaatissanik nerillutik,
narajorlutik quit aserorterlugit ukiumut peqqumaatissat neriniarlugit. Inuillu
tupatsillugit.
Nuup eqqaani
pisimasut ilaat aggustimi 1948-mi allaaserineqarpoq. Ilisimaneqartutut
illoqarfiit pingaarnersaat eqqaalu kiisortorsuarmit taassuminnga
qaqutigooqisumik qaninngoorneqartarpoq, imali pisoqarsimavoq:
- Nuup
kujataani sanasut naalagaata Jonathan Heilmannip juulip 6-ani nanoq aallaavaa.
Nannut Kalaallit Nunaata kitaani ulluinnarsiutaanngillat, naallu nanoq
mikigaluartoq, ataatsip missaani ukioqarluni, taamaattoq Nuummi
uissuummissutaaqaaq. Kikkut tamarmik Nuutoqqamut alapernaakkiartorput,
uumasorlu attorusullugu, pisoq pillugu Atuagagdliutit allapput.
Qaannat saassukkai
Tamatuma
kingornagut ukiut qulikkaat tulliuttut nannut pillugit
allaaserisaqangaatsiarpoq, amerlanerilli iluatsittumik
piniarnilikkersaarutaapput, nannumik pisaqarsimanermut tunngasut.
Nanortallip
eqqaani februaarimi ullaaralaakkut – suli qaalinngitsoq –
ajutoortoqangajavippoq, Sermilimmiit Karnis Johansenip imaani nanoq
qanilliartortoq takummagu.
Aviisimi
allaaserisaq naapertorlugu nanoq timmiarsiummik aallaaneqaqqaarpoq, tamannali
sunniuteqanngimmat Karnis Johansenip piniartoqataa Hendrik Salomonsen
qaannaminik avalappoq nanorlu qoorortuuminik aallaallugu, tamannalu uumasup
ikilersimasup ima kamassaatigitigaa erngerluni piniartoq saassullugu qajaalu
kinngutinniarlugu.
Imaani
nilleqisumi Hendrik imminut illersorsinnaanngilaq, qujanartumilli
ilungersunartoq ajunngitsumik kinguneqarpoq piniartoqataata allap eqiingasup
ornigulluni nanoq qoorortuuminik aallaallugu toqummagu.
Ukioq taanna
nunap immikkoortuani tassani nannut pisarineqartut tallimassaraat, AG allappoq.
Aamma
immikkuullarissuunngilaq nannut qaannanik saassussisarnerat. Taamatorpiaq
nannut saassussineri pillugit aviisit arlalinnik nalunaaruteqartarput.
Ussagarneqarluartoq
Ilisimaneqartutuut
Kalaallit Nunaanni sumi tamaani nanoqarsinnaasarpoq. Taamaattorli sumiiffiit
ilaanni qaqutikkut takuneqartarput. Ukiuni kingullerni Kangerlussuup Sisimiullu
akornanni aqqummi marlussoriarlutik nannut takuneqarput. Qangaanerusorli sumiiffimmit
tassannga taamaattoqartarnera qaqutigoortuuvoq.
1998-imi
sanasup Frede Mathiesenip tatsit ilaata qanittuani nanoq angalaartoq takuaa,
Kangerlussuarmut pigami erngerluni politiinut nalunaarutigisaminik,
taamaalilluni politeeqarfimmi aqutsisoq erngerluni qamutiminik aallarluni.
Oqaatigineqarpoq
uumasorujussuaq mittarfiup nunaqarfianut ingerlaartoq.
Sumiiffigisaatut
nalunaarutigineqartup ungasinngisaani nanoq takuneqarpoq – toqunneqarluni
nunaqarfiliaanneqarlunilu. Nunaqarfimmiut tusarsimallutik politeeqarfimmut
ussagarput paasiniaallutik immaqalu nanoq takullugu. AG naapertorlugu
taamanikkut biilit politeeqarfimmiit 100 meterinik ungasitsigisumi
inissinneqarput.
Aviisimi
allaaserisaq naapertorlugu ukiut 50 tamatuma siornagut kingullermik nanoq
nunaqarfiup Kangerlussuup qanittuani takuneqarsimavoq.
Pisut ulorianartut arlaqartut
Piffissami
1940-miit 2024-mut AG-p misissuiffiginerata takutippaa ukiuni 84-ini kingullerni
Kalaallit Nunaanni nannunik saassunneqarnermik toqumik kinguneqartumik
nalaataqartoqarsimanngitsoq. Neriunniarta taamatut ingerlaannassasoq.
Takornariaqarnerujartortillugu
nannullu allatut ittumik pissuseqaleriartortillugit inuillu najugaqarfiinut
qanilliartortillugit, ilisimatusartut naapertorlugit taamatut pisartut
amerliartussapput. Aasaq manna arlalinnik pisoqareersimavoq, ingammik Tysklandimit
ilisimatusartoq Tunumi saassunneqarmat qujanartumilli annaanneqarluni.
Taamaattumik
upalungaarsarnissaq eqqaamasariaqarpoq.
