Isumaliortitaq: Kalaallit Nunaanni internet pitsaanerusumik isumannaartariaqarpoq

Kalaallit Nunaat mianernartumiippoq, inuiaqatigiillu kalaallit pitsaanerusumik isumannaarneqartariaqarput. Isumannaallisaaneq pillugu ataatsimeersuarnermi annertuumi septembarimi Kangerlussuarmi ingerlanneqartumi taama naqissusiisoqarpoq. 

Dronit qaammataasallu ingammik sammineqarput, Issittumili naammassisinnaasassat allassimaffiani allassimasutut suli allanik iliuuseqartoqartariaqarpoq ingammik attaveqaasersuutit mianernartut soorlu teknikkikkut attaveqaatit pineqartillugit.

Isumannaallisaaneq annertunerusoq

- Isumaqarsimagutta teknik atorlugu attaveqaatitigut isumannaatsuunissaq patajaatsuusoq kipitinneqarnissamut annikitsumik aarlerinaateqartoq, taava isumaqarpunga isumannaatsuuneq naammassimassanngitsoq.

Taama oqarpoq Signe Ravn-Højgaard, digitaliusumik attaveqaasersuutinut isummersortitami pituttugaanngitsumi pilersitseqataallunilu pisortaasoq oqarpoq.

- Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit internet pinngitsoorsinnaanngilaat, kipisoornissaalu Kalaallit Nunaanni aarlerinarnerujussuuvoq, assersuutigalugu Skandinaviamiit, saniatigullu Kalaallit Nunaanni teknikkikkut attaveqaasersuutit iluarsaanniarnerat sivisusinnaammat isorartussutsit annertuut Issittumilu silap pissusaa peqqutigalugit.

Illersorniarnerat ajornakusoortoq

Signe Ravn-Højgaard naliliivoq, attaveqaasersuutit aserornerinissamut illersorniarsinnaanerat killeqartoq – tamanna pinngortitap nukii peqqutigalugit pippat, kilisaataappata imaluunniit nunat akeqqersimasut.

- Taamaattumik teknikkikkut attaveqaatit pillugit isumannaatsuunermi pineqarportaaq kipisoortoqartillugu kingunerisinnaasaasa annikinnerpaatinnissaat kiisalu attaveqaatinik allatut ittunik pilersitsineq. Tamannarpiaq peqqutigalugu silatusaarnertut ippoq Naalakkersuisut Tusassillu immap naqqatigut kabelimik allatut ittumik pisaarnissamik sulissuteqarnerat, isummersortitami pisortaq oqarpoq.

 Pituttugaanerujartorneq

- Kalaallit Nunaanni takuarput internetip kipisoornera qanoq annertutigisunik kinguneqarsinnaanersoq, inuiaqatigiit nutaaliaasut internetimut pituttugaanerujartortillugit. Internetimik pinngitsuuisinnaannginnerup annertusiartornerata saniatigut piginnittuuneq nunarsuarmi eqiterutsinneqarnerujartorpoq, teknologimilu ineriartorneq peqqutigalugu inatsisiliarineqartut pisoqalisuupallattarput inatsisiliortut malinnaasinnaanerannit sukkanerusumik, Signe Ravn-Højgaard oqarpoq.

Isumaliortitaliornermikkut pilersitsisut kissaatigaat ilisimatusarneq tunngavigalugu ilisimasatigut naapittarfiliornissaq taakkulu pillugit oqallinnermik pilersitsilluni.

- Assigiinngitsutigut taamaaliorsinnaavugut. Assersuutigalugu maannakkorpiaq Savalimmiuniit Norgemiillu ilisimatuut peqatigalugit ilisimatuussutsikkut allaaserisanik paasiuminartunik allattoqarpoq, Atlantikup avannaani internet patajaatsoq qanoq isumannaarneqarsinnaanersoq pillugu. 

- Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaanni internet pillugu marsimi 2025-mi ataatsimeersuarnissamik aaqqissuussileruttorpugut Kalaallit Nunaanni digitalinngortitsineq digitaliusumillu attaveqaasersuutit mianernartut pillugit ilisimasaqarnerunernik oqallinnermillu pilersitsiniarluta.

Avataaniit tapersersorneqarneq

Danmarkimi Center for Cybersikkerhed (Internetikkut isumannaatsuunissaq pillugu ingerlatsivik) Naalakkersuisunik tapersersuilluarsinnaavoq attaveqaatigitigut tigussaasutigut attaveqaasersuinerup isumannaarnissaannut. 

Qanorpiaq tamanna ingerlanneqarsinnaanersoq suli inissinngilaq, Tusassili allallu pilersuisut qanittumik suleqatigineqarput. Naalakkersuisut piumasaqarnerisigut internetsimi IT-milu isumannaatsuunissaq pillugu suliani ikiuupput.

Center for Cybersikkerhed aggustimi inuiaqatigiit isumannaatsuunissaat upalungaarsimanerlu pillugit ministereqarfimmut nutaamut inissinneqarpoq.

Kingunerisinnaasai

Teknikkikkut attaveqaatit attaveerutissappata susoqassava?

– Kalaallit Nunaanni – nunarsuarmilu sumiiffiit amerlanersaanni – teknikkikkut attaveqaatit inuiaqatigiit innuttaasullu ulluinnarni inuunerisa ilagaat. Taamaattumik teknikkikkut attaveqaatit kipitinneqarnerat annertuumik kinguneqassaaq.

– Mailit takusinnaassanngilavut, pisortaqarfinnut attaveqarsinnaanata, nutaarsiassanik atuarluta naalaarlutaluunniit imaluunniit sianerluta allallutaluunniit, allarpassuillu taamaattussaannartut isigisavut ingerlasinnaanatigit, Signe Ravn-Højgaard oqarpoq nangillunilu:

– Teknikkikkut attaveqaatit inuiaqatigiinni pinngitsoorneqarsinnaannginnerat annertusiartortillugu ajalusoorsinnaanerup annikillisarnissaa imaluunniit pinngitsoortivinnissaa pingaarneruleriartorpoq.

Qanorli iliussaagut

Inuiaqatigiit qanoq isumannaatsuutissinnaavavut?

– Attaveqaatit kipisoorsinnaanerat assigiinngitsunik marlunnik annikillisaavigineqarsinnaapput: attaveqaatinik allatut ittunik amerlasuunik peqarnikkut imaluunniit akeqqanit saassunneqarnissamut, teknikkikkut ajutoornissamut imaluunniit kipisoornissamut attaveqaatit isumannaarnerisigut, soorlu silap pissusaanut tunngasunik pisoqarneratigut soorlu radiop napparutaasa sermertoornerisigut imaluunniit ilulissap immap naqqatigut kabelimik kipititsineratigut. 

- Taamaattumik attaveqaasersuutigigut isumannaatsuuneq pingaartuuvoq, Kalaallilli Nunaanni attaveqaatinik patajaatsumik pilersitsiniarnermi kisiartaanngilaq, ilaatigummi isorartussutsit silallu sakkortunerata killilertarpaa attaveqaasersuutit ajalusoorsinnaanerannik illersuineq qanoq annertutigisinnaanersoq.

Radiop attaveqaatai mianernartut

Immap naqqatigut kabelit soorunami pingaartuupput – radiolli aqqutaasa qaammataasallu isumannaatsuunissaat qanoq ippa?

- Immap naqqatigut kabilit ingammik qitiupput, taakku aqqutigalugit nunarsuarmit nunarsuarmullu attaveqarnerit tamangajammik ingerlaartarmata. Attaveqaatillu ilagaat pisariaqartut Kalaallit Nunaata iluani allatigut atuuffiullutik pingaarutillit.

Signe Ravn-Højgaardip assersuutigaa immap naqqatigut kabeli Kalaallit Nunaanni akiliiniarnermi Danmarkimi Netsimut paasissutissat tamaasa ingerlaarfigisaraat siumut utimullu akiliutit atorneri tamaasa.

Radiop attaviisa illoqarfinnit nunaqarfinnillu qaammataasakkut imaluunniit immap naqqatigut kabelikkut nunarsuup sinneranut attaveqanngitsunut paasissutissat siumut utimullu assartortarpai – ingammik Ilulissat avannaani, assersuutigalugulu Tasiilap eqqaani nunaqarfinnut nunaqarfinnillu.

- Radiop aqqutai tassaammata radiup napparutai imminnut atasut namminerisaminnik sarfalersortut seqinermik tigooraaviit atorlugit imaluunniit dieselimik sarfaliuuteqarlutik qaqqat aputillit qaavini qatsissumiipput, taamaattumillu soorunami mianernarluinnarlutik – tassaagunarluni attaveqaasersuutit mianernarnersaat, nangilluni oqarpoq.

Qaammataasat

Kalaallit Nunaanni immap naqqatigut kabelituulli qaammataasat Kalaallit Nunaat nunarsuarmut attavilertarpaat. Qaammataasakkut attaviit Tasiilami, Ittoqqortoormiini Qaanaallu eqqaani internetimik pilersuipput.

- Tamatuma saniatigut qaammataasakkut attaviit Kalaallit Nunaannut tamarmut sillimmataasinnaapput – taamatulli taamaallaat maannakkut Kalaallit Nunaanni internetimik atuinerup 1 procentiata missaa matussusersinnaallugu, isummersortitap pisortaata tikkuarpaa.

Akisussaaffiup avinnera ersernerluttoq

Isumannaallisaanermut kikkut akisussaappat kikkullu akiliissappat?

- Teknikkikkut attaveqaatit taakkulu isumannaatsuunissaat tunngaviatigut kalaallit suliassaraat, matumanilu piginnittut Naalakkersuisut kissaataat malillugit tassaalluni Tusass. Illersornissaq naalagaaffiullu isumannaatsuunissaa Danmarkimi oqartussaasut akisussaaffigalugu – pingaarnertut Illersornissaqarfiup, Signe Ravn-Højgaard oqarpoq.

- Ajoraluartumik aamma Issittumi nunarsuarmi naalakkersuinikkut allanngortoqarsimammat taamaalilluni teknikkikkut attaveqaatinut akeqqat saassussinissaat aarlerinarnerulerluni, Illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaata teknikkikkut attaveqarnerata akeqqanit saassussinissamut isumannaallisarnissaa annertunerulerpoq, naliliivoq, nangillunili teknikkikkut attaveqaatitigut sioorasaarinerit teknikkikkut attaveqaatit illersornissaat pillugu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni akisussaaffiup avinnera ersernerlutsissimasoq.

- Teknikkikkut attaveqaatit saassunneqarneranni imaassinnaavoq nalorninartoq tamanna saassussinerunersoq imaluunniit ajutoorneq. Tamanna takoreersimavarput, russit aalisariutaat pimoorussillutik Svalbardimi immap naqqatigut kabelip sumiiffiani kilisakkaangata, taamaalillutik qeqertat nunarsuup sinneranut attaveqaatitik annaangajallugit.