Isumannaallisaaneq illersornerinnaanngilaq

– Isumannaallisaanermi allat peqatigalugit, uatsinnullu pingaartumik Kangerlussuarmi, atuinissamut periarfissat eqqartorlugillu misissuiffiginissaat Qeqqata Kommuniata septembarimi isumannaallisaanermut ataatsimeersuarnerani siunertaapput.

Taama oqarpoq Laust Løgstrup, kommunimit isumannaallisaanermut tunngasunik ataatsimeersuartitsinissamut ‘Arctic Security Conference’-mut septembarip 17-ianniit 19-iannut Kangerlussuarmi pisussamut pilersaarusiornermut peqataasoq.

Ataatsimeersuarneq Qeqqata Kommunianit, Dansk Industrimit dronenillu ingerlatsivimmit Arctic Unmannedimit aaqqissuunneqarpoq.

Ilaatigut Issittumi piginnaasanik ineriartortitsinissamut pilersaarut dronet kisiisa pineq ajormagit, aammali satellitsikkut nakkutilliineq pineqarmat Ataatsimeersuarnerup siorna ataatsimeersuarnermit „siammasinnerunissaa“ aaqqissuisut isumaqatigiissutigaat.

Inuiaqatigiinnik nakkutilliineq

Qeqqata Kommuniata suleqatigisaa Danmarks Tekniske Universitet qaammataasakkut nakkutilliinermik pikkorissorsuusoq, ataatsimeersuarnermilu tamanna pillugu saqqummiussissasoq Laust Løgstrup ilisimatitsivoq.

Aammattaaq Kellyvillemi ilisimatusarfik Canadamiunit tiguneqarsimasoq qaammataasanut avataarsuanullu tunngatillugu misissuisartoq ilisimatitsivoq.

Isumannaallisaaneq illersornissamut nakkutilliinermut kisimi tunnganngilaq, aammali silaannaap allanngoriartorneranut, pinngortitami ajunaarnersuarnut ajutoornernullu atatillugu attaveqaatit pingaarutillit paasiniarlugit nakkutigisariaqarpaat, soorlu tamanna Karrat Kangerluani 2017-imi nunap sisoornerata kingorna tsunamip piffissallu ingerlanerani immap naqqatigut kabelit kittorartarnerisa takutikkaat.

EU-mik USA-millu suleqateqarneq

– Allatut oqaatigalugu isumannaallisaaneq nakkutilliinerlu Illersornissaqarfiup kisimi ukkatarinngilaa, aammali pisortat suliffeqarfiisa allallu nunatsinni suliffeqarfiit ukkatarilereerpaat, Laust Løgstrup nassuiaavoq nunallu killermiut suleqatigiinnerat ataatsimullu aaqqiissutissarsiortarnerat erseqqinnerulersoq ilanngullugu eqqaava.

- Taamaammat USA-p EU-llu sumut ingerlanerinik paasinninnissaq pingaaruteqarpoq, ataatsimeersuarnermilu taakkua marluullutik saqqummiussassaqartut ilisimatitsissutigaa.

Tusassip Qaqortumiit Ilulissat tungaanut immap naqqatigut misissuinermut tapiissuteqarnikkut, nunap iluani kabelimik ilaqqiinissamut piareersaalluni immap naqqatigut kabelinik isumannaallisaanermut suliniutaanut EU tapersersuivoq.

– Isumannaallisaanermut ataatsimeersuarnermi tamanna sammissavarput, Kangerlussuullu periarfissai immikkorluinnaq ittut siunissami isumannaallisaanermut nakkutilliinermullu pingaaruteqarluinnalissasut Qeqqata Kommuniani neriuutigaarput, Laust Løgstrup oqarpoq.

Illersornissaqarfik

Kangerlussuarmi ataatsimeersuarnermut tunuliaqutaasut pillugit Laust Løgstrupip naalakkersuisut Naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiissut kingulleq innersuussutigaa, tassani Illersornissaqarfiup Kangerlussuup mittarfia isumannaarniarlugu mittarfiup iluarsaanneqarnissaanut akiliilluni ingerlatsinermilu aningaasartuutinik tapiissuteqarpoq.

– Albatrosip Air Greenlandillu timmisartuussinermut isumaqatigiissutaat naapertorlugu mittarfik sakkutuujunngitsunut atorneqartussaallunilu atorneqarumasoq nalunngilarput.

– Aamma nalunngilarput sakkutuut minnerpaamik annaassiniartarnermut atatillugu Kangerlussuarmi mittarfik pisariaqartikkaat, aammali Issittumi sakkutuut piginnaasaqarnerulerniarlutik pilersaarutaanni Issittumi isumannaallisaanissaq qulakkeerniarlugu dronenik nakkutilliisunik pisinissaq ukkatarineqarpoq, oqarpoq.

Soqutigineqarluartoq

Kangerlussuarmi dronit pillugit marloriarluni ataatsimeersuartoqarmat dronit DI Forsvar og Sikkerhedimit kiisalu suliffeqarfinnit dronilerisunit Danmarkimeersunit soqutigineqarnerujussat Qeqqata Kommuniata tupaallaatigaa.

– Danskit suliffeqarfiisa illersornissamut tunngasunut immaqalu suli annerusumik sakkutuujunngitsunut tunngatillugu dronet soqutigingaaraat erseqqippoq. Danskit suliffeqarfii illersornissaqarfiup Issittumi dronenik suliniutaanut tapersersuerusupput, kisiannili aamma misilittaaffissanik pisariaqartitsipput.

– Matumani inoqarfiit qulaanni timmisinnaatitaanertik killeqarmat sumilu tamaani inoqarmat Danmarkimi Europamilu killilersugaapput.

– Taamaammat misileraaffiit akornusersorneqanngitsut soqutigisaraat, taamaalilluta upernaaq manna aamma Sermersuup aqqutaani inunnik najugaqarfigineqanngitsumi dronenik misileraaffissamik akuersissuteqarpugut, tassanilu sermersuup, nunap, tasersuata kuullu qulaani dronenik eqqissisimasumik misileraasoqarsinnaavoq, Laust Løgstrup oqarpoq.

Utaqqivugulli

Taamatuttaaq Issittumi piginnaasanik annertusaanissaq pillugu pilersaarutip piviusunngortinnissaa droninillu nakkutilliissutinik anginerusunik mikinerusunillu pisinissaq arriippallaamik ingerlasoq oqaatigaa. Taamtuttaaqq sakkutuut pisiassaat, piumasaqaatit siunissamilu ingerlatsinermi suleqatigiinnerit utaqqineqarmata danskit inuussutissarsiortut Issittumut tunngatillugu dronenik ineriartortitsinerat ilimagisatut sukkatigisumik ingerlanngilaq.

– Tamatumunnga tunngatillugu Kangerlussuarmiut kalaallillu suliffeqarfiutaasa soqutiginnilernissaat utaqqivagut, Laust Løgstrup Sermitsiamut oqarpoq.