Isumaqatigiinniarnerit inernerat akuersaanngilluinnaraat
Peqqissunnissaqarfimmi sulisut ilinniagaat ataqqineqassooq - atornerlunneqarani. Peqqissutsimut naalakkersuisoq Anna Wangenheim (D) aningaasaqarnermullu akileraartarnermullu naalakkersuisoq Múte Bourup Egede (IA) taama nalunaaruteqarput.
Namminersorlutik Oqartussat illuatungaanilu Peqqinnissaq Pillugu Kattuffiit akornanni isumaqatigiinniarnerit inernerat, maanna taasissutigisassanngorlugu nassiunneqarsimalereersoq, akuliuffigaat.
Assiliisoq: Oscar Scott Carl
PPK-p isumaqatigiissutissaata nutaap suliarineqarnerata killiffia paasillugulu ataqqivaat. Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarutiminni aallarniipput, nangippullu:
- Taamaattorli peqqissutsimut inunnullu innarluutilinnut naalakkersuisoq Anna Wangenheim aamma aningaasaqarnermut akileraartarnermullu naalakkersuisoq Múte Bourup Egede pisariaqartumik maluginiaqquaat, peqqissutsimut suliaqartut oqalutsitut sulisinneqarnissaanik oqariartorneq sakkortuumik akuersaangilaat, pingaartumik aningaasatigut tapitaqanngitsumik.
Isumaqatigiissummi allassimasoq, Namminersorlutik Oqartussat illuatungaanilu Peqqinnissaq Pillugu Kattuffiit akornanni isumaqatigiissutigineqartoq, Naalakkersuisut innersuussutigaat:
b) Illuatungeriit isumaqatigiipput, peqqinnissaqarfimmi sulisut tamarmik, nangittumik oqaatsit assigiinngitsut atorlugit suleqatitik ulluinnarni sulinerminni suliassat ilaattut ikiortassagaat. Tamanna pingaartumik atuuppoq sullissanut nakorsartinnerup ingerlanneqarnissaa pillugu paasissutissanik ingerlatitseqqiinermi oqaatsitigut ikiuineq pisariaqartinneqaraangat imaluunniit peqqissaanermik suliallit assigiinngitsut nappaammik suussusersiorneranni atorneqartartussaatillugu, tamannalu oqaatsit assigiinngitsut atorlugit suleqatigiinnermi pissusissamisoorlunilu pisariaqartinneqarpoq.
Tusarfik: Peqqinnissaq Pillugu Kattuffiit
- Peqqissutsimik suliaqartut ilinniagartik aallaavigalugu sulinerat ataqqineqassasoq
Naalakkersuisut tusagassiuutitigut nalunaarumminni naqissuserpaat, peqqissutsimut suliaqartut ilinniagaat aallaavigalugu sulinerat ataqqineqassasoq, taamannalu politikkikkut taperserumavaat malitsigisaanilu akuersaarnagu qaavatigut aningaasatigut taperneqanngitsumik piumasaqaatinngortinniarneqassappat oqalutsitut sulisinneqassappata.
- Peqqissutsimut suliaqartut oqalutsiunngillat. Qaavatigut nammakkersorneqassanngillat kalaallisut oqaaseqartuunertik peqqutigisaanik. Tamanna naapertuutinngilaq aammalu ilinniarsimassutsip aqqani illersorneqarsinnaanani, Anna Wangenheim (D) oqarpoq.
- Politikkikkut anguniagaqarpugut najukkami sumiiffimmilu sulisorisanut atugassarititaasut pitsaanerunissaat. Tamanna aamma oqaatsitigut naligiimmik inissisimatitsinermi aammalu sulisorisat suliassaanut attuumassuteqartumik, Múte Bourup Egede (IA) oqarpoq.
Taasisitsineq
Naalakkersuisut isumaqatiginninniarnerit inernerisa taasissutigineqarnerat ataqqinnittumik malinnaaffigivaat, tusagassiuutitigut nalunaarummi oqaatigineqarpoq.
- Ilaasortat maanna qisuariaataannik, oqariartuutaannik aammalu taasinissaminni killiffigisaat tusarnaarlugillu ataqqillugit.
- Naalakkersuisut politikkikut pingaarnersiuinermi pingaartitaat naqissuserumavaat: Peqqinnissaqarfik oqimaaqqatigiissumik attanneqarsinnaasumillu inissisimanissaa qulakkiisallugu, toqqissisimanartunik naapertuilluartunillu atugassaqartitsisoq pikkorissunillu sulisoqartoq.
Taasisitsineq qaqugu naammassissanersoq ullulerneqanngilaq.
Peqqinnissaqarfimmi nutserisoqarnermut ajornartorsiutit
Piviusuuvoq, Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfimmit kiffartuunneqartut amerlasuut kalaallisut oqalussinnaanngitsunik peqqinnissaqarfimmi sulisoqartarnera pillugu ernumassuteqartut.
Kalaallit Nunaanni peqqinnissamut tunngasunik ilisimatusarfik, Statens Institut for Folkesundhed-ip ataaniittoq 2019-imi peqqissutsimut naalakkersuisoqarfik sinnerlugu, taassumalu inernerani Kalaallit Nunaanni innuttaasut peqqinnissaqarfimmit kiffartuunneqarnerminni misigisaat, taakkualu pingaartitaat pillugit misissuisimavoq.
Misissuinerup inernerata takutippaa ataatsimut isigalugu peqqinnissaqarfiup sullissineranut kalaallit naammagisimaarinnittut, kisianni misissuinerup inernerata aamma takutippaa sullitat akornanni amerlasuut nutserinerup amigaataasarneranik pakatsisimaartoqartoq:
- Assersuutigalugu misigisarpaat nutserinermi paasissutissanik pingaarutilinnik amigaateqartoqartartoq imaluunniit eqqortumik nutserineq amigaataasartoq, aamma - peqqinnissaqarfik taamak annertutigisumik danskisut tunngaveqartigimmat - misigisarpaat kalaallit naleqartitaat kulturiallu aamma Kalaallit Nunaannut peqqinnissamut isiginnittaaseq tamakkiinerusumik nakorsartinnerminni eqqarsaatigineqartanngitsut.
Maannali aamma peqqinnissaqarfimmi sulisut naammaginninnginnerminnik ersersitsilerput, tassanilu peqqissaasut kalaallisut oqalussinnaasut isumaqatigiissusiornermi "nutserisutut atorneqarnissartik" akuerisinnaanngilaat.
Naalakkersuisut tusagassiorfinnut nalunaarummi ilanngutinngilaat peqqinnissaqarfimmi nutserisoqarnermik ajornartorsiuteqarneq qanoq taava aaqqinneqartariaqarnersut.
Peqqinnissaqarfimmi nutserisut qassit atorfeqartinneqarnersut kisitsisitigut takussutissaqanngilaq. Kisianni ilisimaneqarpoq Dronning Ingridip Napparsimmavissuani immikkoortortanut aalajangersimasunut nutserisunik atorfinitsitsisoqartartoq, assersuutigalugu immikkoortortami pilattaavimmi nutserisunik atorfinititsisoqartarpoq kiisalu pilattaavimmi aamma peruluttunut uninngavimmi nutserisunik atorfinititsisoqartarluni.
