Isumassarsiamiit naammassillugu suliamut

Nunatsinni aviisit annersaat Sermitsiaq, maanna immaqa atuakkat, Nuummi illoqarfiup aviisiatut 1958-imi pilersinneqarpoq. 1980-imiit aviisi nunarput tamakkerlugu oqaatsit marluk – kalaallit qallunaallu oqaasii – atorlugit saqqummersinneqartarpoq. 

Sermitsiaq tallimanngornerit tamaasa qarasaasiakkut naqitatullu saqqummertarpoq. Suliarineqarnerallu tamaasa sioqqullugit pilersaarusiornermi, allaaserisanik allannermi, nutserinermi, kukkunersiuinermi, naqiternissaanut nivinngaassuinermi, ilusilersuinermi, naqiterinermi naggataatigullu siullermik biilinik tullianillu timmisartumik nunatsinnut assartorlugu illoqarfinnut annernut ingerlateqqinneqartarpoq. 

Isumassarsiamit piviusumut ingerlaarneq malittaraarput. Allattaavimmi oqaatsit siulliit allannerinit aviisip Nuummi Nutaarsiassaqartitsiviup Sermitsiap iseqqaartarfiani sapaatip-akunnerata qaangiunnerani ilineqarnissaata tungaanut.

 Tusagassiortut sulinerat 

Ataasinngornerit sisamanngornerillu tamaasa Nuummi aaqqissuisuni ataatsimiittoqartarpoq, tassani sapaatip-akunnerata siuliani aviisi saqqummersinneqartoq nalilersorneqartarpoq, aviisilu tulleq pilersaarusiorneqartarluni. Isumassarsiat ataatsimeeqataasunut saqqummiunneqartarput, sammiviit suliassallu oqallisigineqartarput, assiliisartorlu attavigineqartarluni.

Nuummi aaqqissuisuni aviisimi aaqqissuisuunerup Dorthe Olsenip saniatigut tusagassiortoq aaqqissuisunilu allatsi Trine Juncher Jørgensen, Københavnimi Christiansborgimi allaffeqartoq, tusagassiortoq Oline Olsen, Nuummiittoq, tusagassiortorlu Arne Mølgaard, avannaani Qeqertarsuarmi allaffeqartoq issiaqataasarput. Taakkulu saniatigut aalajangersimanngitsumik tusagassiortut Bent Sørensen, Jesper Hansen Poul Krarupilu aviisimi ilaapput. 

Atuaqqissaarneq, nutserineq ilusilersuinerlu 

Allaaserisat ingerlaavartumik aaqqissuisuunermut nassiunneqartarput, taanna atuaqqissaarisarpoq, allaaserisallu nutserisoqarfimmut ingerlateqqinnissaat isumagisarlugu.

Naqqiissutaasinnaasut qallunaatut kalaallisullu suliarineqartarput.

Oqallissaarutit atuartartullu allagaat tigooqqarneqartarput, pingasunngornerlu atortussianut tamanut killiliussaavoq, maannalu taakku naqiterinermi immikkoortumit misissorneqartarput. Tassanilu oqaasertat assillu ilioqqarneqarlutillu ilusilersorneqartarput. Tamannalumi ajornaatsuinnaanngilaq, kalaallisummi allatat tamatigut qallunaatut allatanit takinerujussuusarput, taamattaarlu assit mikivallaat naqiternissaat il.il. unammillernarsinnaasarpoq.

Allaaserisat aaqqissuisoqarfimmi iikkamut nivinngarneqartarput taamaalineranilu aviisi ilusinikkiartulersarpoq. Tassanngaannaq assip oqaasertanut allaaserisanulluunniit naleqqutinnginnera malugineqartarpoq, taannalu nuunneqartariaqartarpoq allanngortinneqarluniluunniit. Immaqa assini angutit, umiatsiaaqqat illulluunniit amerlavallaarput? Taamaattoqaraangat aviisip inaarutaasumik ilusissaa naggataatigut akuerineqarlunilu Holbækimi naqiterivimmut nassiunnissaa sioqqullugu naqqiissusiortoqartarpoq, tusagassiortut nutserisullu allannguutinik sanasarput kukkunersiuillutillu.

Naqiterineq poortuinerlu 

3.000 kilometerisut ungasitsigisumi Sjællandske Mediap naqiteriviani Holbækimiittumi qarasaasiatigut nassiussaq quppernernik ataasiakkaanik imalik tiguneqartarpoq, taamaalineranilu unnukkut arfineq marlunngulersarpoq, aviisilu naqiterneqarnissaanut piareersarneqartarluni. 

– Siullermik quppernerit ataasiakkaat naqitsivimmut nuunneqartarput, tamannalu quppernerit teknikikkut ajoquteqannginnerannik uppernarsarlugit, tullianilu pdf-filit datafilinut naqitassanik sananermi atorneqartussanngorlugit nuunneqartarput. Tamanna fax-imut assersuunneqarsinnaavoq, pladimmi aluminiut qalipaatinik tigooraasutut toorneerannguat atorlugit sananeqartarput. Toorneeqqallu aviisimi naqitami allisitsiut atorlugu takuneqarsinnaapput, naqiterivimmi produktionsdirektør Niels Grinsted oqaluttuarpoq. 

Aviisi qalipaatit sisamat atorlugit tamatigut naqinneqartarpoq: Cyan, magenta, sungaartoq qernertorlu.

– Qalipaatit tamarmik immikkut naqitsiviliorneqartarput, taakkulu ulamertumut kaavittumut ivertinneqartarput, siullermik cyan, tulliullugu magenta, taava sungaartoq naggataagullu qernertoq. Tamanna arlaleriarluni naqiterinermi ingerlasarpoq, tassa pappiaqqat arlallit ingerlaqatigiissinneqartarput. Naggataagullu quppernerit katersorneqartarput, kakkersarneqarlutik qiortarneqarlutillu, taamaalillunilu aviisi naammassisaq illuata tugaatigut anillaattarpoq.

Minutsit tallimaannaasarput 

Aviisip Sermitsiap naqiternera, quppernerit piareersareerneranni minutsit tallimat ingerlanerinnaanni naammassineqartarpoq. 

– Maskiinarput nalunaaquttap akunnerani aviisinik 28.000-inik naqiterisinnaavoq, taamaammallu Sermitsiap naqiternera minutsit tallimat ingerlanerinnaani naammassineqartarpoq. Aviisilli naqiternissaanut piareersarnera minutsit 20 – 25-nut sivisutigisarpoq, kingornalu nalunaaquttap akunnerata missaani poortorneqartarput, taamaalilluni aviisit Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu ingerlannissaa ajornannginnerpaanngortinneqartarluni. Aviisillu Sermitsiap, Atuagagdliutit Nuuk Ugeavisillu saniatigut Sjællandske Mediat namminneq saqqummersittagai kiisalu Information aamma Kristeligt Dagblad naqitertarpaat, Niels Grinsted oqarpoq. – Holdit pingasukkaarlugit nikittaalluta sulisarpugut, suliassaqarluartarpugullu. Agguaqatigiissillugu sapaatip-akunneranut pappiaqqat 100 tonsit atortarpagut, taamaalillunilu sapaatip-akunneranut aviisit 1,4 millionit missaat naqittarpagut, Niels Grinsted oqaluttuarpoq.

Poortuisarneq pisariusoq 

Sermitsiaq naqiterneqareeraangat assigiinngitsunik qaavani aviisip assersuutigalugu kalaallit Nunaannut Danmarkimulluunniit, pisartagalinnut niuertarfinnulluunniit ingerlanneqartussanik qalipaatinik ilisarnaaserlugu poortorneqartarpoq. Aviisit Kalaallit Nunaannukartussat puussiarsuarnut poortorneqartarput, taamaalillutik timmisartukkut ingerlanneqarnerminni silamiissinnaanngorlugit, palletillu aamma timmisartukkoortinneqarnissaanni portuallaartussaanngillat. Naggataatigullumi oqimaassusaat apeqqutaalluinnartarpoq. 

– Air Greenlandip tamarmik qanoq oqimaatsigerpiarnerat ilisimaqqissaarusuttarpaa, taamaalillutik timmisartumi iluamik inissilluarsinnaassagamikkit. Aviisip qanoq amerlatigisunik qupperneqarnera imaluunniit aviisinik aalajangersimasumik sammisaqarfiusut ilaatitsisoqartarpoq, taamaattoqarneranilu Air Greenland ingerlaannartumik nalunaarfigineqartartussaavoq. Qilertakkammi assersuutigalugu aviisinik aalajangersimasunik sammisaqarfiusut 100 kiilunit oqimaannerusinnaanngillat, Nies Grinsted oqarpoq, aviisillu Kalaallit Nunaannukaassassat assartuisartumit aaneqarlutik unnuakkut mittarfiliaanneqartarput, kingornalu Tuukkamut ikineqartarlutik. Aviisit amerlanerit Nuummi Tusassimut ingerlanneqartarput, taakkulu pisartagalinnut niuertarfinnullu agguaassineq isumagisarpaat, qilertakkallu ataasiakkaat illoqarfinnut allanut timmisartut Dash-8 atorlugit assartorneqartarput. 

Nutaarsiassaqartitsiviup Sermitsiap nammineerluni aviisi Sermitsiaq naqitaq tallimanngornermi ullaakkut tigusarpaa, taamaalillunilu isumassarsiamit tunisassamut suliaq naammassisarpoq.