Ittoqqortoormiit
sisamanngornermi septembarip sisamaani ukiunik 100-nngortorsiorluni
nalliuttorsiorpoq. Tassungalu atatillugu illoqarfiup kangiani 45
kilometerisut ungasitsigisumiittumiittup Nerlerit Inaata mittarfia
atorunnaarlugu mittarfittaarnissaq kissaatigineqartuni annerpaavoq.
Kalaallit
Nunaanni inoqarfiit avinngarusimanerpaartaani innuttaasut
politikkikkut neriorsorneqartuarsimapput.
Ittoqqortoormiit
sisamanngornermi septembarip sisamaani ukiunik 100-nngortorsiorluni
nalliuttorsiorpoq. Tassungalu atatillugu illoqarfiup kangiani 45
kilometerisut ungasitsigisumiittumiittup Nerlerit Inaata mittarfia
atorunnaarlugu mittarfittaarnissaq kissaatigineqartuni annerpaavoq.
Kalaallit
Nunaanni inoqarfiit avinngarusimanerpaartaani innuttaasut
politikkikkut neriorsorneqartuarsimapput.
Naalakkersuisooqatigiit
marsimi isumaqatigiissutaanni Tasiilami Ittoqqortoormiinilu
mittarfiliortoqarnissaa neriorsuutigineqarpoq, 2026-mulli
aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi Tunumi mittarfiliornissamut
aningaasanik immikkoortitsisoqanngilaq.
Nalliuttorsiornermilu
kissaatigineqartoq danskit naalagaaffiannit
piviusunngortinneqartussanngorpoq, taakkumi kalaallit inuiaqatigiit
iluaqutissaannut ineriartornissaannullu ukiuni sisamani 2026-miit
2029-mut 1,6 milliardit koruuninik
aningaasaliissuteqarput.
Illoqarfiup
qanittuani mittarfik
Ittoqqortoormiit
Tunup avannaani avinngarusimasumi inissisimanera pissutaani ukiuni
100-ni attaveqaasersuutit ajornakusoortut atugarineqarput. Sumiiffik
kitaanut sanilliullugu Uummannap Upernaviullu nalaaniippoq.
Nordisk
Mineselskab A/S 1956-imiit 1963-ip tungaanut Mestersvigimi aqerlumik
zinkimillu piiaaffeqarpoq, tassanilu qulimiguulinnut mittarfik
ujaraaqqanik qalligaq 1800 meterisut takitigisoq Ittoqqortoormiinut
timmisartuussinermut atorneqartarluni.
Amerikamiut
suliffeqarfiutaat Atlantic Richfield Companyp 1985-imiit 1990-imut
Jameson Landimi uuliamik gassimillu ujaasigaluarpoq, tassanilu
Nerlerit Inaanni mittarfik ujaraaqqanik qalligaq 1000 meterisut
takitigisoq atorneqalerluni. Ittoqqortoormiinut
timmisartuussisoqartarunnaarluni.
Mittarfeqarfiit
Nerlerit Inaanni mittarfik, Air Greenlandip qulimiguuliutaanit
minutsit 15-it atorlugit tikinneqarsinnaasoq, 1990-imiilli
ingerlappaat.
Ineqarnermut
Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoqarfimmit marsimi 2020-mi
ingeniørit siunnersuisartut Rambøllimeersut Ittoqqortoormiini
mittarfiliornissamut, ingerlatsinissamut aningaasaqarnermullu
periarfissat pillugit nalunaarusiaat pissarsiarineqarpoq.
Rambøllimit
akissutigineqartoq erseqqippoq: - Indalip Amutsiviala Kangersivakkut
Ittoqqortoormiinut aqqusinilerlugu »Store Stenimi«
mittarfiliortoqarsinnaavoq.
»Store
Sten« Ittoqqortoormiit kujataatungaani Ujaattulaajiip Imia aamma
Nuuaattiaajik Uasinneq akornanniittoq kalaallisut
taaguuteqanngilaq.
Ujaraaqqamik
asfaltimilluunniit qalligaq
Rambøllimit
mittarfiit assigiinngitsut takissusaallu assigiinngitsut
periarfissaasinnaasut allaaserineqarput. 650 meteri, 799 meteri 1199
meteritullu takitigisut, aamma ujaraaqqanik asfaltimilluunniit
qallikkat.
2018-imi
aningaasat nalingi malillugit millioninngorlugit
akii:
Asfaltigaanngitsoq
50 meteri 276
Asfaltigaanngitsoq 799 meteri 309
Asfaltigaq
799 meteri 329
Asfaltigaanngitsoq 1.199 meteri 388
Rambøllip
mittarfik asfaltigaq 799 meterisut takitigisoq
innersuussutigisimavaa. Taamaalilluni timmisartoq Dash-8-200
Nuummiit, Kulusummiit, Keflavikimiit, Reykjavikimiit Akureyrimiillu
toqqaannartumik Ittoqqortoormiinut missinnaalissalluni.
Illoqarfiup
qanittuani mittarfiliorneq tamanut iluaqutaassaaq,
ajoquteqalaannguarsinnaallunili: Angalasut Nerlerit
Inaannukaqqaartariaarutissapput, nunattalu karsia mittarfiup
illoqarfiullu akornanni qulimiguulimmik kiffartuussinissamik
isumaqatigiissut akisooq atorunnaarsinnaavaa. Toqqaannartumik
timmisartuussineq Ittoqqortoormiini takornariartitsinerup
ineriartoreersup ineriartoqqinnerulernissaanik
periarfissaqarnerulersitsissaaq, tamatumalu saniatigut illoqarfimmi
innuttaasunut takornarianullu angalaneq ajornannginnerulissalluni.
Mittarfeqarfiilli Nerlerit Inaanut minnissamut akitsuutit
annaassavaat, taakku matussapput, Air Greenlandillu qulimiguulimmik
timmisartuussinerup pisariaarunneranik billitsitigut isertitat
annaassavai.
Ittoqqortoormiini
mittarfik qanorluunniit takitigigaluarluni qalligaagaluarparput aamma
pisortat suliffeqarfiutaannut qanorluunniit sunniuteqaraluarpat,
angalasut ikippallaarnerat pissutigalugu amigartooruteqassapput.
(Paasissutissaq
takujuk). Asfaltiligaq
799 meterisut takitigisup kaammattuutigineqartup, 2018-imi akigititat
naapertorlugit, mittarfiup ingerlanneqarneranut ukiumut 2,9 millionit
koruuninik amigartoorfiusassaaq.
Ministeriunerup
Mette Frederiksenip aamma Naalakkersuisut siulittaasuata
Jens-Frederik Nielsenip nalunaarutigisaattut sakkutuujunngitsunut
sakkutuunullu mittarfik atorneqarniarpasippoq, tamannali
misissoqqissaarneqartariaqarpoq. Ilaatigut sakkutuut timmisartuisa
mittarfimmut asfaltilikkamut 799 meterisut takitigisumut
missinnaanerat killeqarpoq. Aamma Illersornissaqarfiup
sakkutooqarfiata Mestersvigimi mittarfik 1800 meterisut takitigisoq
asfaltiligaanngitsoq ulloq unnuarlu ammatippaat – ukioq
kaajallallugu.
Naleraq
ernumavoq
Naalakkersuisut
Ittoqqortoormiini angallannikkut periarfissat pitsaanerusut pillugit
nalunaarusiornissaat siunertaralugu Naleqqameersoq Mette
Arqe-Hammeken ukiaanerani ataatsimiinnermi siunnersuutigaa.
Nassuiaammi
Ittoqqortoormiini mittarfiliornissamut aningaasaliinissamik
periarfissat aamma ilanngunneqassapput, aalajangiiffigisassatulli
siunnersuut oktobarilli 21-anni oqaluuserineqalerpat akissutaa
saqqummiunneqareersimassaaq: Naalagaaffik akiliissaaq.
Ukiuni
makkunani sanaartornernut annertuunut Danmark
aningaasaliisaqattaarpoq.
Naalagaaffik
700 millionit koruuninik aningaasaliissuteqarnermigut Greenland
Airports International A/S-imi piginneqataassutit 33 procentii pigai,
taamaalillunilu Nuummi Ilulissanilu mittarfissuit pingajorarterutaat
pigalugit.
Angalasut 892-it - mittarfik ataaseq
Kalaallit Nunaanni illoqarfiit
avinngarusimanersaanniit Ittoqqortoormiiniit
timmisartuutileqatigiiffiit marluk atorlugit
timmisartuussisoqaqqaartarpoq:
1)
Air Greenlandip qulimiguulianik Jameson Landimi Nerlerit Inaannut.
2)
Nordlandairs Twin Otterimik Islandimi Akureyrimut.
Angalasut
Islandimut tikereerunik Reykjavikkikkoorlutik Nuummukassanerlutik
imaluunniit Keflavikkimiit nunarsuulluunniit sinneranut
ingerlaqqissanerlutik toqqarsinnaavaat.
Nerlerit
Inaanniit nunanut allanut angalasut 892-iusut
Naatsorsueqqissaartarfiup 2024-mut kisitsisaataani takuneqarsinnaavoq
– januaarimi ikinnerpaallutik septembarimi amerlanerupput.
Januaari
28
Februaari 43
Marts 70
Apriili 62
Maaji
76
Juuni 72
Juuli 94
Augusti 146
Septembari
161
Oktobari
54
Novembari 49
Decembari 37
Ittoqqortoormiini
innuttaasut juulip aallaqqaataani 334-usut Naatsorsueqqissaartarfiup
kisitsisaataani aamma takuneqarsinnaavoq - ukiut 20-t kingulliit
ingerlaneranni 205-inik ikileriarsimallutik.
kurt@sermitsiaq.gl
Naalagaaffik
Namminersorlutillu Oqartussat Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni
Qeqertarsuullu Tunuani erngup nukinganik nukissiorfiit ataatsimut
aningaasaliiffigissallugit isumaqatigiissuteqarput.
Maannalu
Ittoqqortoormiini mittarfiliornissaq aamma Kujataani
takornariaqarnermik ineriartortitsinissaq aatsitassanillu
assartuinissamut sissiugaq itisooq naalagaaffiup akilerpai.
Tamanna
Naleqqap siulittaasuata Pele Brobergip ernummatigaa:
–
Kalaallit Nunaanni
attaveqaatit pingaarutillit Nunatta piginngilaat.
Pele
Brobergip Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffiup Greenland
Airports International A/S-imi piginneqataassutaanik 700 millionit
koruuninik pisinissamut pilersaarutaat ujartorpai.
-
Naamik, Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen akivoq.
Danskit naalagaaffiata ingerlatseqatigiiffimmi piginneqataanerata
pisiarinissaa maanna aalajangiiffiginikuunngilarput.
