Namminersorlutik Oqartussat Kommuneqarfik Sermersuullu Nuummi allaffeqarfii 2022-mi maajip arfineq-aappaani erfalasui qiteqqussimapput.
Ivan Dumanov pillugu qiteqqunneqarsimallutik. Ukrainemi sorsunnermi ullualuit sioqqullugit toqusoq ataqqiniarlugu taamaaliortoqarpoq.
Namminersorlutik Oqartussat Kommuneqarfik Sermersuullu Nuummi allaffeqarfii 2022-mi maajip arfineq-aappaani erfalasui qiteqqussimapput.
Ivan Dumanov pillugu qiteqqunneqarsimallutik. Ukrainemi sorsunnermi ullualuit sioqqullugit toqusoq ataqqiniarlugu taamaaliortoqarpoq.
Angut kiffaanngissuseqarumalluni anguniagaqartoq, nunaminit Ukrainemit ungaseqisumut Kalaallit Nunaannukarsimasoq pillugu atuakkiaq maanna saqqummerpoq. Pineqartup peerunneraniit ukiut pingasut qaangiussimalersut.
Atuagaq “Ivan” isiginnaagassiortartumit, isiginnaartitsinermik ilitsersuisumit atuakkiortumillu Kristian Hustedimit, Danmarkimi 2015-imi qimaasunut inissiarsuarmi Ivan Dumanovimik naapitsisimasumit, allanneqarpoq. Taakku naapinnermi kingorna ikinngutigiilerput.
- Atuagaq Ivan inuit qasusuillutik isumannaatsuunissamik kiffaanngissuseqarniarlutillu akiuunnerat pillugit nersorinnissutaavoq. Ikinngutigiinnermillu ilungersunartumik kulturikkut assigiinngissuteqarfiusumik, politikkikkut akerleriinnermik isumaliutersuutitigullu assigiinngitsunik isummerfiusumik oqaluttuaavoq, atuakkanik naqiterisitsisarfik Lindhardt und Ringhof tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.
Politikikkut akisussaaffiit pillugit aaqqiagiinnginneq
Ivan Dumanov Ruslandip Krimimik tiguaanerata kingorna Danmarkimut qimaavoq. 2019-imi qimaasutut akuerineqarnermi kingorna Kalaallit Nunaannukarnissani kissaatigilerpaa, taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni siullersaalluni maannamullu kisiartaalluni qimaasuusimalluni.
Ivan Kommuneqarfik Sermersuumi aningaasaqarnermut immikkoortortaqarfimmi atorfinitsinneqarpoq, tassanilu nuannarineqarluarpoq. Oqaatsit ilinniarpai kalaallimillu aappartaarluni.
Kalaallit Nunaanni qimaasuni siullersaaneq Ivan Dumanovimut imaasimanngilaq, Kalaallit Nunaatami Danmarkillu akornanni politikikkut aaqqiagiinngissutaalersimavoq, ilaatigut kina aningaasatigut akisussaanersoq inissinniarneqarluni.
Atuakkamilu nutaami tamannarpiaq ersersinneqarpoq.
- Ivan Danmarkimi qimaasut pillugit aaqqissuussaanermut ukiut pingasut sinnerlugit akiuutereerluni Kalaallit Nunaanni qimaasut siullersaattut Nuummi inissippoq. Kisianni piumassuserinngisaminik Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni “akisussaaffiup agguataarneqarnera” pillugu inatsisitigut aaqqiagiinngissuteqarnermi ilungersunartumilu isumaqanngitsumilu pingaarnertut inuttaareerluni, atuagassianik saqqummersitsisarfik allappoq.
Inuuneranik naleqartoq
Atuakkami oqaluttuaq Danmarkimi 2015-imi qimaasunut inissiarsuanni aallartippoq, ilaqutaasullu ikinngutaalu oqaloqatiginerisigut Ivanip Sovjetunionip uppinerata kingorna ukiut ingerlaneranni Kyivimi peroriartornera, Majdanimi kiffaanngissuseqarniarluni akiuunnera, Kalaallit Nunaannut qimaanera Nuummilu inuunera oqaluttuarineqarlutik.
Ruslandip Ukraine 2022-mi februaarimi tiguammagu sorsunneq aallartippoq. Qaammat ataaseq qaangiummat Ivan Dumanov ilaquttani ikiorniarlugit nunanilu illersorniarlugu Ukrainemut aallarniarluni aalajangerpoq. Sorsunneq qaammatialuit qaangiuttut inuuneranik naleqartoq.
Tamanna atuakkami oqaluttuarineqarpoq.
- Europap oqaluttuarisaanerani nutaajunerusumi piffissap pingaaruteqarnerpaap ilaanni pilliutigineqarnerpaaq atuakkami oqaluttuarineqarpoq - ikinngutitut iliuusissaaruttutut misiginerup anigorneqarnera imminillu annerusumik sorsunnissap takorluugaanerata piviusunngortinneqarnera aamma oqaluttuarineqarpoq, tusagassiuutinut nalunaarummi allassimavoq.
“Ivan” maajip tallimaanni 2025-mi saqqummissaaq.
