Naalakkersuisut 2021-mi aalajangerput, silap pissusia eqqarsaatigalugu, Nunatsinni eqqaanilu uuliamik ujaasinerit uuliamillu qalluiniarnerit tamarmik taamaatiinnarneqassasut.
Taamanikkut inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, uuliamik ujaasinerup piiaanerullu avatangiisinut sunniutaat annertuallaartut, isumalluutillu inuussutissarsiutini allani pitsaanerusumik atorneqarsinnaasut.
Naalakkersuisut 2021-mi aalajangerput, silap pissusia eqqarsaatigalugu, Nunatsinni eqqaanilu uuliamik ujaasinerit uuliamillu qalluiniarnerit tamarmik taamaatiinnarneqassasut.
Taamanikkut inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen oqarpoq, uuliamik ujaasinerup piiaanerullu avatangiisinut sunniutaat annertuallaartut, isumalluutillu inuussutissarsiutini allani pitsaanerusumik atorneqarsinnaasut.
SERMITSIAQ ISUMAGIINNARPOQ
Una Sermitsiamiit siulequtuuvoq.
Politikikkut nalunaarutigineqartoq tamanna ingerlateqqillugu uuliamik ujaasinissamut akuersissutinik qinnuteqarsinnaaneq matuneqarpoq, inatsisilli tunngavigalugit uuliasiortitseqatigiiffiit uuliamik ujaasinissamut akuersissutaateqareersut akuersissutaannik arsaarneqarsinnaanngillat. Akuersissutaateqartulli amerlanerit akuersissutaatitik utertinniarlugit aalajangiuppaat.
Greenland Gas and Oil Tuluillu ingerlatseqatigiiffiutaat White Flame Energy uuliasiortitseqatigiiffittut kisiartaallutik Ittoqqortoormiit avannaata kangiani Jameson Landimi kulbrintemik ujaasinissamut akuersissutitik pingasut attatiinnarusuppaat. Ingerlatseqatigiiffiup sanaartornermut maskiinanik qanittukkut sumiiffimmut assartuivoq, aatsitassanullu Naalakkersuisoqarfimmit oqaatigineqartut naapertorlugit maskiinat nunamut inissinnissaannut akuersissummik tunineqarlutik. Sumiiffimmili tamaani tammaarfiliornissaminnut umiarsualiviliornissaminnullu allanilluunniit suliaqarnissaminnut akuersissummik peqanngillat.
Naalakkersuisoqarfimmit oqaatigineqartut naapertorlugit, Jameson Landimi ujaasineq tunngaviusumik ingerlatseqatigiiffiup ullut ilaanni Nunatsinni uuliamik qalluinermik aallartitsisinnaaneranik kinguneqarsinnaavoq, tamannali naleqqunnaviarani politikikkut aalajangerneqartumut, tassa uuliamik ujaasisoqarnissaa piiaasoqarnissaalu kissaatigineqanngimmat. Naalakkersuisoqarfillu naapertorlugu periarfissaq tamanna pingaarnertut eqqarsaatersuutaannaavoq, kiammi nunami taamaaliortoqarnissaanik kissaateqanngitsumi uuliamik ujaasinissaq piiaanissarlu aningaasalersorusussammagu?
Apeqqutip tamatuma apeqqutiginissaa ernummatigineqarsinnaagunarpoq, piffissami nunarsuarmi politikikkut Nunatta sammineqaleruttorfiani Amerikamilu præsidentip nunarsuarmi unammilligassat uuliamik atuinissamik oqariartuuteqarluni oqarmat ”qaa, qilleriinnaritsi”.
White Flame Energy qanittukkut ingerlatseqatigiiffimmit 80 Mile-imit pisiarineqarpoq, taannalu aktianik tuniniaaffimmi tupinnartumik nalunaaruteqarluni Jameson Landimi uuliamik nappartanik 13 milliardinik uuliaqarsinnaasoq, taamaalillunilu nunarsuarmi uuliaqarfiit annersaasa 13-issaattut inissisimalluni.
80 Milep aamma oqaluttuaraa, Texasimi ingerlatseqatigiiffik March GL suleqatigalugu suliffeqarfimmik pilersitsisimallutik, taamalu Jameson Landimi qillerinerni Greenland Energy Companymik taaguuteqarlutik siuttuusinnaassallutik. Robert Price Amerikami tusagassiorfimmut Fortune-mut oqarpoq uuliamik nappartanik millionilinnik qalluisareerluni, kisiannili nappartanik milliardinik, suli qalluisimanani, tamannalu periarfissaanerarlugu immikkorluinnaq ittoq.
Tamannaavali Nunatsinni kissaatigisarput? Jameson Landip isumalluutinik aallerfiusinnaalernissaa – uuliaateqarfissuaq?
Naalakkersuisut iliuutsitik ilisimallugillu naalakkersuisoqatigiinnissamut isumaqatigiissummi oqaaserineqartunik eqqortitsinissaat upperisariaqarparput:
Mingutsitsinngitsumik nukissiamik nunanut allanut pilersuinitsinni CO2-mik aniatitsinermik annikillisaaqataasinnaavugut siunissamillu piujuartitsisumik siuarsaalluta.
