Jørgen Boassen Nuummeersoq Donald Trumpip qineqqusaarnerani amerikamilu novembarimilu 2024-mi qinersinermi unnussiuaarnermi peqataavoq.
Ullumi, januaarip arfineq-aappaani 2025-mi, Donald Trump Jr. Nuummut tikilluaqquaa, Trump Jr.-illu ullormi ataatsimi Nuummut tikeraarnerani takornariartissallugu.
Allaaserisaq novembari 2024-mi saqqummertoq, Jørgen Boassenip USA-mi qineqqusaartoqarnerani misigisai pillugit allaaserineqarnera, saqqummerseqqissallugu aalajangerparput. Atuarluarisi.
Jørgen Boassen Nuummeersoq USA-mi qineqqusaarnerup ulluini kingullerni ulapaarfiusuni Pittsburgimi Pennsylvaniamiittumi Trumpip tapersersuisuinut ikiuuppoq.
Trumpip tapersersortaasa peqatigiiffianit "American Daybreak“-imit, inuinnaat sunniiniarlutik suliniaqatigiiffiannik imminnut taasut, republikanerinik tapersersuitut "Make American Great Again"-imik oqariartuuteqartunit, USA-mut qaaqquneqarpoq.
Kalaallit Nunaata Washington DC-mi aallartitaqarfiani sinniisumit Kenneth Høeghimit attaveqarnissaminik ikiorneqarpoq.
Trumpi 2016-imili nuannaartorileraa
Jørgen Boassen 50-inik ukiulik Nuummiuuvoq sanasutullu ilinniarsimasuulluni. Nammineq inuttut USA-mut aallarpoq.
Trumpimik 2016-imi qinersisoqarmalli tapersersuisunngorpoq, arlaleriarlunilu ikinngutiminut suleqatiminullu tusagassiuutitigullu – ilaatigut Qanoruukkut – Trump sooq tapersersornerlugu oqaluttuarisarpaa.
Ukioq manna USA-mukarluni Trumpip qineqqusaarneranut peqataanissani soqutigisimavaa.
Taamaattumik Kenneth Høegh septembarimilu ikioqqulluni saaffigaa, "American Daybreak“-imullu attaveqarnera iluatsilluni. Taakku Jørgen Boassenimut sianerput, taannalu aapparisaalu qinersinermut atatillugu USA-mut qaaqqullugit. "American Daybreak"-ip angalanissamik aamma aaqqissuussisuuvoq.
Jørgen Boassen aappanilu qinersinissaq sapaatip-akunneranik ataatsimik sioqqullugu USA-mut aallarput. Ulluni siullerni marlunni Washington DC-miipput. Tassaniinnerminni Pitsi Kenneth Høeghimilu najugaqarput, qinersinerlu qanoq ingerlanneqarnersoq takuniarlugu illoqarfimmilu angalaarlutik.
- Inuit oqaloqatigisarpavut Bidenip aqutsinerani pinerlunnerit amerleriarsimanerat pillugu. Immikkulli maluginiagassaq tassaavoq Washingtonimi naapitagut amerlanerpaartaat Demokraatinik tapersersuisuunerat, Republikanerillu Trumpimik tapersersuisut ajortumik eqqartorlugit.
Jørgen Boassenip Mighty American Strike Forcemeersut peqatigalugit Pittsburghimi, Pennsylvaniami partiit naligiiffigikkajuttagaaniittumi, matunut kasuttoqattaarlutik Trumpip qinerneqarnissaa kajumissaarutigaat. Jørgen Boassen
Assigiinngitsunik takuniaapput, ilaatigut Kamala Harrisip illua aamma takullugu.
Illumiit illumut kasuttoqattaarneq
Ulluni marlunni Washingtonimeereerlutik nalunaaquttap akunnerini arfinilinni biilerlutik Pittsburghimut Pennsylvaniamiittumut apuupput, tassanilu "Mighty American Strike Force"-miit tikilluaqquneqarput.
- Qineqqusaarnermi peqataavugut illumiillu illumut kasuttoqattaarluta inuit qinersinissaminnik nalunaarsoqqullugit kajumissaarlugit, Trumpimillu qinerseqqullugit.
- App-imik ikiorteqarpugut, tassani takusinnaallugu kikkut Republikaneriunersut, Demokraatiunersut kikkullu qularnersut. Qulartut ornittarpavut Trumpimullu qinerseqqullugit kajumissaarlugit. Unnuit tamaasa ullup qanoq ingerlasimanera nalilersortarparput, suut ajunngillat suullu ajorpat. Paasilerpara Republikanerit Demokraatillu qanoq imminnut ungasitsiginerat, tamannalu ajuusaarnarpoq.
Suulliuku tunngavilersuutigisaritit?
- Inuit ilarpassui isumakuluuteqartut paasivarput, ingammik qulequttat sisamat eqqarsaatigalugit: Suaassuseq kajungerfigisaq eqqarsaatigalugu, inunnguuserinngisamik suiaassusillit pissaanerup tigunissaa, ilaqutariit nalinginnaasut aningaasaqarnertik isumakuluutigaat, ulluinnarni nerisassanut aningaasartuutit aamma nammineq illutaarnissamik akissaqannginneq. Mexicomit unioqqutitsillutik nunasisorpassuit nunamut siaruaallutik pinerluttarnerat, ammip qalipaataa aallaavigalugu inissisimanerup isumakuluutigineqarnera kiisalu ukiut tamaasa meqqat periarfeerunneqartut 400.000-ingajaanerat.
- Inuit Trumpimut qinersinissaannik kajumissaarinitsinni taakku eqqartortarpagut, Jørgen Boassen oqaluttuarpoq, taassumalu maluginiarpaa inuit demokratit politikkiannik qatsussisut.
Jørgen Boassen Trumpip Pittsburghimi novembarip sisamaani qineqqusaarnerani aamma najuuppoq, qanorlu innera misigalugu.
- Trumpip nuna ataatsimoortilissagaa avissaartuutsinnagu uppernarsivara. Ilaquttani, angajoqqaani, peroriartornini namminerlu inuttut unammilligassani pillugit oqalugiarnerani aamma attortittorujussuullunga, oqarpoq.
Ilumuunngilaq
Trumpip 2020-mi qinersineq pillugu salluliortoq aamma amerikami Inatsisartut ataatsimiittarfiannik 2021-mi saassusseqqusilluni kajumissaarisoq sooq tapersersorpiuk?
- USA-mi qinersinermi peqquserluttoqarmat, taassumali kisiartaalluni nipituuliuutigalugu. Demokratit Trumpi pillugu oqaasii ilumuunngillat, taakkulu nunarsuup ilaani soorlu maani aamma eqqartorneqartut. Trumpi pillugu oqallisigineqartut aamma tusagassiutitigoortartut ilumuunnginnerat pillugu Kalaallit Nunaanni innuttaasunik aamma oqaloqateqartarpunga, Jørgen Boassen oqarpoq.
Trumpip NATO-mut tapiissutit unitsissanerai aarleqqutiginngiliuk?
- Nunat illersorneqarnerminnut akileerusunngitsut kisimik pineqarput. USA-mi præsidentit arlallit – Obama ilanngullugu – oqariartuutiginikuuaa nunat allat nunaminnik illersorneqarnissamik akileerusunngitsut USA-mi innuttaasut akiliuttariaqaraat ilumoorsinnaanngitsoq.
Trumpip Ukrainimut tapersersuineq unitsissaneraa aarleqqutiginngiliuk?
- Trumpip sorsunnerit tamaasa unitsinniarpai. Pissaanini atorlugu nunarsuarmi eqqissineqalersitsissaaq, taamaalilluta ataatsimoorluta eqqissilluta inuusinnaaniassagatta. Sorsunnani oqaloqatigiinnissaq kajumissaarutigaa.
Kisianni Ruslandiuvoq Ukrainimut saassussisoq?
- Putini 2014-imili tamanna pillugu mianersoqqusinikuuvoq. Russit Ukrainip kangisissuaniittut malersugaanerat nuannarinngilaa, tamannali unitsinniarneqanngippat nammineq unitsinniarlugu iliuuseqarniarluni.
Trumpip uuliamik gasimik qilleriniarluni ujarlerniarnera, nukissiuutinillu allanik atuineq unitsinnialersaarnera ernumaginnginnerpiuk?
– Trumpip USA-mi suliffiit inuillu nalinginnaasut aningaasaqarniarnerat qulakkeerniarpai. Taakku Trumpimut pingaarnerpaapput, tassanilu uuliamik gassimillu atuineq aamma ilaavoq, taamaaliornikkummi ilaqutariippassuit USA-mi maanna ilungersortut pilersorsinnaalissammata.
Demokraatit ajornerpaapput
Inuiaqatigiit avissaartuunnerat eqqarsaatigalugu Demokraatit republikanerinik malersuinerpaanerat Jørgen Boassenip eqqaavaa.
- Inuit Trumpimik tapersersuinertik ersersinniarlugu allagartanik naatsiivimminni nappaasinnaanersut apersorpavut, taamaaliorusunngillalli. Qunugaat, nammineq isummernissartik ersigaat. Amerlasuut pisortani atorfeqarput Trumpimillu tapersersuinertik ersersikkunikku suliffimmik annaanissaat annilaanngatigaat.
- Demokraatit Republikanerinut peqqarniinnerujussuat maluginiarpara, Jørgen Boassen oqarpoq, nangipporlu:
- Misigissutsinnik amerlasuunik una pilersitsisaraluarpoq, kisianni USA Demokraatinit piuneerunneqarumaartoq qularutiginngilarpoq.
Trumpimut tapersersuisuni qinersinerup unnukkuani
Ullormi qinersiffiusumi Floridami West Palm Beachimut, Donald Trumpip Mar-a-Lagomi najugaqarfianut, qaaqquneqarput. Qinersinerup unnukkuani unnussiuaarneq amerikami Inatsisartut centerianni - Convention Centerimi - pivoq.
- Aallaqqaammut inuinnaat illuanni nereqatigiippugut, tassanilu Kalaallit Nunaat nunatsinnilu tamat oqartussaaqataanerat pillugu inuit oqaluttuuppakka, oqaluttuarpoq.
Jørgen Boassen aappanilu unnukkut qulingiluat missaanni limousinemik ataatsimeersuartarfimmukaanneqarput.
- Tuluit Nunaanni talerperlernik siulersuisoq Nigel Farage, senatorit arlallit Donald Trump Juniorilu Ilaatigut naapillugit oqaloqatigaakka, Jørgen Boassen oqaluttuarpoq.
- Qinersinermi inernerigallartut, Trumpip ajugaaneranik suaaruteqartut, sivisuumik utaqqivagut. Unnukkut marlunut pingasunulluunniit missaani nalunaarutigineqarpoq. Kikkut tamarmik nuannaarput, uangalu attortippunga qullilaarlunilu, Jørgen Boassen oqarpoq, nangillunilu:
- Akunnerni 24-ni tassani ingerlarsoreerluta pivugut, taamaammallu qasulluta.
Jørgen Boassen West Palm Beachimiit Torontomut aqqusaariarluni Danmarkimut sisamanngormat ingerlaqqippoq, tassanilu Kalaallit Nunaannut ataasinngornermi novembarip 11-ani ingerlaqqinnissaminnut utaqqisariaqarpaat.
