Juulliaraq tipaatsuffiusoq

Juulli qanittukkut nassaarsiaanngilaq. Romami kristumiut 300-kkunni Jiisusip inunngorneranik nalliuttorsiutiginnittalerput, ukiullu 300-t tamatuma kingorna juulli Danmarkimut annguppoq.

Hans Egedep 1700-kkunni anorlersumi tikinnermi kingorna upperisaq pillugu siammarterivoq. Qatanngutigiinniallu ulloriaq sungaartoq aappaluartoq eqquppaat.

Danmarkimi orpik siulleq Sjællandimi umiarsualiviup eqqaani ikinneqarpoq, Tysklandimiillu isumassarsiaalluni. Ukiorpassuit aatsaat qaangiuttut orpeqartarneq Kalaallit Nunaannut annguppoq.

Allanilli aaqqiissutissaqarpoq.

Orpik, soorlu qissiaq, putooriarlugu kakillarnat ikkussuunneqartarput. Avannarpasinnerusumi kakillarnat nassaassaajunnaarmata paarnaqutit atorneqartalerput. Inuit naalagaaffimmi atorfillit kisiartaallutik Danmarkimiit orpimmik nassinneqartarsimapput.

Juullikkunni pilluaataanerpaat ataatsimoorfiusartut tassaapput nerisassat - juullillu tipaatsunnartua illoqarfinnut nunaqarfinnullu siaruaraangat.

Tamanna aviisimi Grønlandspostenimi 1948-mi allaaserisami pingaarnermi ima allaatigineqarpoq:

- Piffissami sivikitsumi sulineq unitsinneqassaaq, sumilu tamani eqqissineq nipaannerlu nalliutissaaq.

Arsarnerit aalaaluttut ataanni pigisatigut anersaakkullu juullimut piareersartoqarpoq. Kalaallit Nunaanni juulli immikkut ittuuvoq. Soorlu tassa meeqqaniit utoqqarnut juullip tipaatsunnartua nunarsuarmiooqataasuniit maluginiarneqarnerusartoq, Grønlandspostenip aaqqissuisua juullimut inuulluaqqusilluni allappoq.

Kunngip nerisassaa

Juulliaqqap tungaanut ulluni kingullerni Nuummi sinerissamilu angerlarsimaffippassuit juullimut pinnersaasersungaatsiartarput. Orpik juulliaraq sioqqullugu meeqqanut takutinnaveersaarneqartarpoq. Meeqqalli nipaarsaarlutik alakkarterisarput takusaqarluartarlutillu. Juullimulli orpiliaq kisimi alutorineqarneq ajorluni.

Iikkat aviisinit tigusanik pinnersarneqartarput. Takusassakinnartanngeqaluni. Biilit, qimuttuitsut, timmisartut, tusaamasat, timersortartut nunanit allaneersut pisullu amerlanertigut Danmarkimi assigi takussaasarlutik. Qalipaaterpassuit nalliuttorsiorpalaartitsisut.

1700-kkut qiteqqunneranniit 1900-kkut aallartinnerata tungaanut kunngip inuuissiornera juulliararlu nalliuttorsiutigalugit "kunngip nerisassaanik" agguaassisoqartarsimavoq. Ileqqoq tamanna soorunami iluaqutaasarpoq, pingaartumik ilaqutariinnut piitsuunerusunut tapiissutaasarmat, aammali isumaqartoqarpoq inuit nunasiaataanermut atassuteqarnerulersinniarneqartartut. Ataqatigiinnerup nukittorsarneqarneranik.

Kunngikkormiut nerisassaat ilaatigut tassaasinnaapput sukkut, kaffi, paarnarsuit qernertut qaqortullu piffissallu ilaanni iffiukkat, puulukip neqaa, qajuusat eertallu aamma ilanngunneqartarlutik.

Pissusitoqaq taanna 1950-ikkunni politikkerinit apeqqusersorniarneqalersimasoq nittartakkami Danmarkshistorien.dk-mi atuarneqarsinnaavoq.

- Politikerit ileqqutoqaq tamanna itsarnisarsiorpalaartutut, nunasiaatitut aningaasanillu atuilussiinnarnertut isigaat. Ileqqutoqaq taanna 1966-imi ukiumut 53.000 koruuninik aningaasartuutaasartoq kalaallinut inuiaqatigiinnut atorneqartariaqartutut isigineqalersimavoq. Taamaattumik agguaassisarneq atorunnaarsinneqassasoq Landsrådi 1966-imi aalajangerpoq, nittartakkami allassimavoq.

Meeraanermi juulli

Qanga juullisiortarneq juullimilu nerilluataartarneq pillugu nuannersunik eqqaamasallit ilagaat niuertup Otto Binzerip nulia. Arnat atugarissaarnerusut taamanikkut taama taaneqarput – uianut atasutut pillugu.

Kathrinemik ateqarpoq. AG-mi 1962-imi saqqummertumi kingumut eqqaamasalersaartinneqarnera allaaserineqarpoq.

- Juulli aallarnereertarpoq juulliaraq aqagukkaangat uagut meeqqat ajoqitoqaq Rasmus Berthelsen, Guuterpumik taalliortoq, ornittaratsigu. Torsuusamut sioqqanik natilimmut - taamani qisuit torsuusami naterineqartanngikkallarmata - iseraangatta erniinnaq tipigissorsunni naasarparput. Taavalu inaanut najoruminartumut isertarpugut, tassani orpiliannguaqartarpoq paarnaqullunnik imaluunniit paarnaqutinik sanaamik pinnersarsimalluni uummataasanik qipisanillu (suluunnanillu). Orpiup ataaniittarput uatsinnut meeqqanut tamanut tunissutissat aamma ataatannut anaanannullu. Tunissutissat ajunngitsuullutillu iluaqutissaasarput soorlu aaqqatit ammit arnat namminneq illumi mersugaat, sisoraatit Rasmus Berthelsenip nammineq sanaavi. Eqqaamalluangaarakku soorlu ipassaq pisimasoq, Binzerip nulia AG-mi tusagassiortumut oqaluttuarpoq.

Mianersulaarnissaq

Juullimi nereqatigiittarneq pillugu Kathrine Binzer aamma eqqaamasalersaarpoq. Suaasat kinertut, ukaleq aqissilluunniit sassaalliutigineqartarsimapput. Aqaguani ullaakkut, juullimi, inuusuttut illunut silatangiaasarput igalaanilu naneruusertoqartarluni. - Juulli Kalallit Nunaanni tamanut nalliuttorsiornartuuvoq. Kiffat tamarmik nappartamik immiarsisarput, tassa nappartaaqqat (ankerit) sisamat, soorunami immiaq. Isumaqarpungali pisartagaasa angissusii assigiinngitsuusut, kisianni juullip naggataani pulaaqattaattarput unnukkullu qittassuaarlutik.

- Eertartortarput puulukiminilinnik mitertortarlutillu, aammalu nerisarpaat qajuusanik klumpiliat taasartakkavut »tyske klumper«, bollerujussuartut ittut qajuusanit qaartuatsiaallu sequnnerinit sanaat. Sirupimik miseqqerlugit sassaanneqartarput. Naggataagut punch-ituuttarpugut snapsitorlutalu. Nalliuttorsiornerput nuannertaqaaq, assullu nuannattarpugut, erinarsoqattaarluta qitillutalu, kisianni angerlarsimaffinniilluni mianersulaarnissaq sungiusimavara, taamaammallu killissaqarnissaq isumagisarlugu, Binzerip nulia oqarpoq. Taanna qanga juullisiortarnerit eqqaamasalersaarutigineranni 82-inik ukioqarpoq. Naggasiutigalugu pinngortitap qanoq innera pillugu, juullilernerata sunniutaanik utoqqasaajunerusuni misigissutsinik qaffakaatitsiffiusartuni, umiarsuup naalagaata Angmagssalimmi (Tasiilami) oqaluttuaa tusarfigissavarput:

- Qaammat imissisimasoq ammalloreqisoq Kap Danip (Kulusuup aaqq.) eqqaani qeqertat appasinnerit qulaallugit nuivoq, arsarnerit issinneranit aalasut Danmarksstræde qulaallugu ingerlaartutullusooq ipput. Eqqarsaatit sarsuasut tarnerma eqqaamasaanut utersaartitsineranni unnuami ulloriarpassualimmi aquttarfiup igalaavata ammasup saani nikorfavunga.