Nunarsuarmiut alapernaatsut Kalaallit Nunaanni nannut aasaq manna malinnaaffigaat, navianartorsiortitsinerit aamma uumasorujussuit pillugit nutaarsiassat nunarsuaq tamakkerlugu tusagassiuutitigut saqqummiunneqartarmata.
Qanittukkut tyskip ilisimatuup peqqarniitsumik saassunneqarnera uissuummissutigineqarpoq.
Nunarsuarmiut alapernaatsut Kalaallit Nunaanni nannut aasaq manna malinnaaffigaat, navianartorsiortitsinerit aamma uumasorujussuit pillugit nutaarsiassat nunarsuaq tamakkerlugu tusagassiuutitigut saqqummiunneqartarmata.
Qanittukkut tyskip ilisimatuup peqqarniitsumik saassunneqarnera uissuummissutigineqarpoq.
Aammattaaq Tunumi nanorpassuit ataatsimoorlutik nerrinnerat, tassa nannut 68-it missaanniittut, arferup neqaanik nerrittut allaaserineqarlutillu assilisaarneqarnerat Australia angullugu tupigusuutigineqarput.
Sapaatip-akunnerani qaangiuttumi atuagassiami Australian Geographicimi nannut naapinnerat aamma franskit umiarsuaanni takornariartaammi Le Commandant Charcotimi ilaasut juunimi seqerngup kaaviinnalerfiani inuunerminni puiugassarinngisaminnik misigisaqarneq allaaserineqarpoq.
»UIPPALLINNGITSUT«
Danskit sakkutuuisa imarsiortut nannunik alutornartumik misigisaqarsimanertik juunimi aamma oqaluttuaraat, tassani nannut arferup timaata sikumut tipisimasoq ungusimagaat takuneqarluni. Tamanna 1. eskadresip Facebookimi quppernerani takuneqarsinnaavoq. Saqqummiussami TRITON-ip pisortaata iliuuserineqarsimasut paasissutissiissutigai:
- Uumasut tupinnartut takuniarlugit sapinngisatsinnik akornusersuinaveersaarluta pivugut. Nannut takusinnaaleratsigu umiarsuarlu takornariartaat ungasippallaanngitsumiittoq unitsippavut, qulimiguulinnillu allanilluunniit ungasilleqqitsinnata atuinata. Sikumi uninngatilluta nannut umiarsuarmut qanillattorput. Alapernaannerupput erserpasigatik uippalleratillu. Uagut suliatsinnit uumasut akornuserneqassanngitsut tamatta isumaqatigiissutigaarput, allappoq.
- Nanoq ataasiinnaanngilaq, tassanngaannaq qulit erserput pujumilu takusinnaavagut suna tamarmi nanorasaartoq. Paasilerparput sooq taama amerlatigisut tassaniinnersut - arfivittuuttunuku. Nannut 68-it kisinneqartut pisortatigoortumik saqqummiunneqarput. Takusaq tupinnaqaaq — misigisaq »inuunermi ataasiaannarluni misigisassaasumik« taaneqarsinnaasoq, umiarsuup naalagaa Patrick Marchesseau Australiamiut atuagassiaannut oqaluttuarpoq.
Umiarsuarmi ilaasut ilagaat pinngortitamik assiliisartoq Lisa LaPointe.
- Arferit assigiinngitsunik arfineq-pingasunik minnerpaamillu nannunik 90-inik naapitsineq nuannernerpaavoq, Le Commandant Charcotipmut ilaalluni Tunumut angalaneq pillugu Instagramimi allappoq.
Umiarsuaatileqatigiiffiup franskinik pigineqartup nannunik akornusersuinatik ungasissumiiginnarsimasut ilanngullugu paasissutissiissuutigaat.
Nannut 200-t
AG-p Nuummi Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartuuneq Kristin L. Laidre aperivaa nerersuaqatigiinnerit taamaattut qanoq qaqutigoortiginersut?
Nassuiaavoq taama pisoqartarnera qaqutigoortuunngitsoq, amerlanertigullu arferit — nammineq toqusimasunik — tipisimasut nannunit nerineqartarlutik.
- Siberiami qeqertami Wrangel Islandimi arferup ataatsip eqqaani nannut 200-t sinnillit takuneqarsimapput, nassuiaavoq.
- Tunumi nalinginnaannginneruvoq, manitsunik sioqqanik sissaqanngilagut, toqungasut timaasa tipiffgisinnaasaannik. Sumiiffimmini siusinnerusukkut assingusumik nalunaarutiginnittoqarnikuuvoq, itisiliivoq.
Anaanaq piaqqanilu marluk Tunumi. TRITON-ip aasaq manna assilisaa.
Asseq: 1. ESKADRE FACEBOOK
Kristin L. Laidrep misissuineq nammineq peqataaffigisani innersuussutigaa, tassanilu erserpoq arferit tipinikut nannunut kaattorpassuarnut nerisassaasut pingaarutillit.
Arferujussuit 13.000 aamma 85.000 kilot akornanni neqeqartarput. Arfivik inersimasoq 22.000 kilot sinnerlugit nerisassartaqarpoq — puisinut 1300-nut assigulluni.
Nerersuaqatigiinnerit »pinngortitap ingerlaneranut« ilaapput amerlanernillu alutorineqarluartarlutik, aasarlu manna Kalaallit Nunaanni pinngortitaq pillugu tusagassiuutitigut allaaserisani tupannartutut nittarsaanneqarluni.
Saassussineq
Naluneqanngitsutut nannut arferit toqungasut puisillu uumasut kisiisa soqutigisarinngilaat, aammali inuit aalanerat soqutiginnilersitsisarput.
Aasaanerani pisimasumi maannamut pissanganarnerpaaq sapaatip-akunnerani kingullermi pivoq, tyskeq ilisimatusartoq inuunermini aatsaat taama annilaanganartigisumik misigisaqarmat. Mestervigip eqqaani Trail Ø-mi nannumit taanna saassunneqarpoq. Angut suleqatini ilagalugit angalasut nannup naavai.
Tyskip ilisimatusartup saassunneqarnermi kinguninngua peruluttoq , aqaguanili pitsannguallassimasoq Tysklandimi aviisit annerit ilaat Bild sisamanngornermi atuartartuminut millionilinnut allappoq. Reykjavikimi nuna tamakkerlugu napparsimmaviliaanneqarpoq ikiorneqarlunilu, angalaqataalu allat ajoqusersimanngillat.
Nanoq aallaaneqarpoq.
Ittoqqortoormiit eqqaani aasaq manna arlaleriarluni aamma taama pisoqartarsimanera nutaarsiassatigoortarpoq, ilaatigut illoqarfiup arsaattarfiata qanittuani. Aamma Nuup eqqaani nanoq avannamut ingerlaartoq takuneqarpoq, Kujataani aamma Kangerlussuup Sisimiullu akornanni mianersoqqussuteqartoqarsimalluni.
Kaapput ajornartoorlutillu tamaviaartut
Pissutsit isumakulunnartut pissutigalugit apeqqut takkuppoq "navianartut pisartut sooq amerliartorpat?"
- Pissutaaqataasinnaasut oqaatiginiarsinnaavagut, piviusorli tassaavoq akissut eqqortoq ilisimannginnatsigu. Silap pissusiata allanngoriartornera sikullu allannguuteqarnera nannup siammarnerannut sunniuteqartarput – nannunik amerlanerusunik nunamut sumiiffinnullu siornatigut tikittanngisaminnukartalersarput, Kristin L. Laidre oqarpoq.
- Ilaanni kaannerusarput ajornartooqqallutillu tamaviaarlutik. Aasaq manna pisarnermit sikuuneruvoq, tamannalu pissutigalugu nannut Tunup sineriaanit Kujataanut angallatigisinnaavaat, oqarpoq.
Kristin L. Laidre oqaluttuarpoq pinngortitaleriffiup timmisartumik misissuineq naammasseqqammeraa, tassani nannut qassiunersut paasiniarlugu Tunup sineriaa qulaallugu nalunaaquttap-akunneri 200-t misissuisoqaqqammerluni.
Kisitsisit qangali ujartorneqarsimapput pissangagineqarlutillu, inernerali suli tamanut saqqummiutissallugu siusippallaarpoq:
- Kisitsisinik misissuinerit kingulliit naammassileruttorpavut, inernerigallagaali piariilerluni, Laidre oqarpoq.
Issittumi nannut 25.000-init amerlanerusut ilimagineqarput. 1980-imiit 2023-mut summiiffik 3,5-4 gradinik kiannerulersimavoq, tamannalu peqatigalugu ullut sikusarfiusut ikiliartupiloorsimapput. Nannut amerlassusaat taamaammat ikiliartuinnavissasoq ilisimatusartut ilimagaat.
