Kalaallit Nunaanni inatsisitigut isumannaatsuuneq pitsaanerusoq 34 millionit koruuninik akeqartoq

Kalaallit Nunaanni inatsisinut eqqartuussinermullu tunngatillugu Danmarki annertuumik akisussaaqataaffeqarpoq, taamaattumillu Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivisa Naalakkersuisut folketingilu maanna qinnuigaat inatsisitigut isumannaatsuuneq annertusaqqullugu.

Assersuutigalugu pinerluttuliornerit annertuut, soorlu toqutsinerit pinngitsaaliinerillu, unnerluussisussaatitaasunik illersuisunillu ilinniarsimasunik suliarineqartarnissaat qulakkeerneqassappat tamanna aningaasanik naleqarpoq.

Inatsisilerituut siunnersuisoqatigiivisa nalunaarusiaanni upernaaq saqqummertumi inassutigineqartunut aningaasartuutit ukiumut 34,3 millionit koruuniunissaat siunnersuisarfiup Copenhagen Economics naatsorsorpaa.

Folketingi isumalluarfigigaa

Pinerlunnerni ilungersunarnerusuni suliani inatsisitigut isumannaatsuunissamut aningaasartuutit annerpaat pineqarput, tassani eqqartuussissuserisunik tapersersorteqarnissamik aaqqissuussaq pisariaqartinneqartoq Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivisa qulakkeernisaa – tassa inunnut pinerliivigineqarsimasunut illersuisussat – siunnersuutigaat.

- Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfinni inatsisitigut isumannaatsuunissaq anguniarlugu annertuumik pitsanngorsaanissamik pisariaqartoqarnera qallunaat folketingiini takuneqarsinnaassasoq neriuutigaarput, Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivini siuliuttaasoq Martin Lavesen oqarpoq.

Najugaqarfinni inukinnerusuni inatsisitigut pitsaanerusumik sullissineq aamma kissaatigineqaproq. Katillugit 25-t kaammattuutigineqarput. Assersuutigalugu unnerluussisunik amerlanerusunik atorfinitsitsinissaq.

Eqqartuussisunut taakkununngalu ikiortinut aningaasarsiat amerlanerit

Eqqartuussisut ilinniaqqinnissaannik imaluunniit inatsisisilerituunngorniarnissaannik neqeroorfiginieqarnissaat aamma kaammattuutigineqarpoq.

Eqqartuussiveqarfinnik sisamaasuni amerlanerusunik sulisoqalernikkut suliassaqarpassuit tatisisut annikillinerisigut ilinniaqqissinnaaneq inissaqartinneqalissaaq.

Eqqartuussisut taakkununngalu ikiortit sulilerusunnerinik atorfeqartullu suliinnarnissaat anguniarneqarnissa aamma ilanngunneqarpoq – akeqarporlu, siunnersuisartut allapput.

Kalaallit Nunaanni atorfillit, soorlu nakorsat unnerluussisussaatitaasullu, Danmarkimi atorfinnit assigusunit 25 procentimik qaffasinnerusumik aningaasarsiaqarput.

Eqqartuussisulli taakkununngalu ikiortit Nunatsinnii Eqqartuussivimmi Nunattalu Eqqartuussisuuneqarfiani atorfillit aningaasarsiakinnerupput. Danmarkimi taakkua atorfiisa assiganni aningaasarsiaat 15 procentimik annikinnerupput, naak inuuniarnermi aningaasartuutaat amerlanerugaluartut.

Qallunaat naalakkersuisui akisussaasuupput

Copenhagen Economicsip taasaatut atorfinitsitsiniarnermi unammilligassat qaangerniarlugit eqqartuussisut taakkununngalu ikiortit nakorsat unnerluussisussaatitaasullu aningaasarsiaat assigilertariaqarpaat.

Kaammattuutit ataasiakkaat Naalakkersuisunut kalaallillu eqqartuussiveqarfiinut tunngatinneqarput.

- Kaammatuutigineqartulli amerlanersaat qallunaat naalakkersuisuinut folketingimullu tunngapput, tassa inatsiseqarnermut susassaqarfik suli angerlaanneqarnikuunngimmat, Eqqartuussissuserisut Siunnersuisoqatigiivinit Martin Lavesen oqarpoq.

/ritzau/