Kalaallit Nunaanni oqartussat suliffeqarfiillu kiisalu inuinnaat amerlanerit Kinamiut dronii Da Jiang (DJI) atorpaat, USA-llu taanna Kinap sakkutooqarneranut qanippallaarnerarlugu unnerluuppaa, ukiunilumi amerlasuuni taamaaliorsimalluni.
DJI nunarsuarmi droniliortuni siuttuusoq, Computerworld oqarpoq. Nunatsinnilu dronilerisuni tusarfiit naapertorlugit taanna Danmarkimi nunatsinnilu tunisaanerpaavoq.
Mads Petersenip Droneerniamit Arctic Unmannedimeersup nunatsinni Kinamiut droniinik atuisoqarnera paasisinnaanngilaa.
– Qajannartorujussuarmik inissisimavugut, droninilu paasissutissat saqitsaattoqarnerani atornerlunneqarsinnaasut inissisimapput. Imaassinnaavoq paasissutissat annertuut maanna nuunneqartanngitsut, siunissamilu susoqarumaarnera naluarput, taanna oqarpoq, taassumalu Peter Hummelgaardip Folketingip Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliaanut 2023-mi akissutaa innersuussutigaa.
DJI itigartitsivoq
Anonymiusumik oqaaseqartartoq DJI-meersoq itigartitsivoq, oqaatigalugu selskabit dronii atornerini isumannaallisaanermut ulorianartorsiortitsinngitsut.
Allakkatigut Sermitsiamut ima allappoq:
"Pissutsit uppernarsaatissaqanngitsut, uagutsinnut saqqummiunneqarsimasut, takutippaat DJI-dronit paasissutissanik misissueqqissaartarfiit akuerisaanngitsunut nassiussisarnerat. Akerlianik, arlalinnik kattuffiit namminersortut - ilanngullugit Booz Allen Hamilton aamma FTI Consulting - aamma USA-mi naalakkersuisoqarfiit soorlu USA-p iluani naalakkersuisoqarfik aamma Idaho National Laboratory uuttortaaviusimapput DJI-p tunisassiaanik. Uuttortaaviusut tamakku uppernarsarpaat tunisassiat isumannaatsuusut, isumannaallisaataasut aamma paasissutissanik Kinamut imaluunniit allanut akuerisaanngitsunut nassiussinngitsut."
“Taakkununnga ilanngullugu DJI tunisassiaasa atuisuisa paasissutissaataannik aqutsisinnaatitaapput. Atuisut paasissutissaataat DJI-mut saqqummiunneqartariaqanngillat, aamma assilisat, timmisartuussisarnermi allattuiffiit, video-t aamma angallattakkat paasissutissartaat DJI-mut kisimiillutik ataqatigiissinneqartarput."
"Atuisutta tunisassiaavut nunap immikkoortuani datatilimmi atorsinnaavaat, tassa imaappoq internetimut attaveqanngitsumi. Tamatumunnga ilutigitillugu droni tassaavoq qarasaasiatut nittartakkamik attaveqanngitsoq. Aamma atuisut softwarenik allanik atugassaqartitsisinnaapput tunisassiaavut atorlugit timmisartuussillutillu paasissutissat misissorlugit. Akerlianik unammilligassatsinnut sanilliullugit, softwaretsinnik atuinissamut inuit pisussaaffiginagit, DJI-p oqaaseqartartua ilisimatitsivoq, ilanngullugulu oqaatigalugu DJI Trust Centerimi paasissutissanik isumannaallisaanermut periutsit pillugit paasisaqarnerusinnaavutit: https://www.dji.com/dk/trust-center
PK
Mianersoqqussutit
Folketingip Inatsiseqarneranut ataatsimiititaliaanut akissummi tassani Inatsiseqarnermut ministerip Peter Hummelgaardip Kinamiut droneliaannik atuineq mianersoqqussutigaa.
Kinamiut droniinik atuinermik apeqqut SF-p inatsiseqarnermut oqaaseqartartuata Politikenimi allaaserisaq ”Politiet har indkøbt 130 kinesiske droner – nu advarer PET” innersuussutigalugu apeqqutigaa. Rigspolitiini DJI-dronit atorneqartartut 2019-mit 2023-mut arfineq marlunniit 130-nut amerlisimasut, Politiken allappoq, politiillu isertortumik paasiniaasartuisa taakku isumannaallisaanermut aarlerinartorsiortitsinerannik isumaqarnera ilanngullugu oqaatigaat.
Pisuutitsiniarnerit isumannaallisaanermut aarlerinartorsiortitsisinnaaneri Kinamiullu oqartussaannut attaveqarnermik oqaatiginninneq ’kukkusorujussuarmik isumaqarnerullunilu piviusunik toqqammaveqanngitsoq’ DJI taamanikkut Politikenimut oqarpoq.
Justitsministeri Peter Hummelgaard 2023-mi Inatsisartut inatsisinik atuutsitsinermut ataatsimiititaliaanut akissuteqarluni kalaallit nunaanni droninik kineseriusunik atuinermut mianersoqqussuteqarpoq, PET-imut tunngavilersuutigalugu. PET-ip naliliinera naapertorlugu, teknologiimik kineseriusunik immikkoortortalinnik atuinermi spionagissamik ulorianartorsiortitsisinnaaneq annertoorujussuuvoq.
Liselotte Sabroe/Ritzau Scanpix
Jyllands-Postenillumi aamma Danmarkimi aqutsisoqarfiit arlallit droninik DJI-meersunik pisisimanerat eqqumiigaa, naak taakku atorneqarneri aarlerisaarutigineqaraluartut.
”Dronit DJI-mik ilisarnaatillit amerlassusaat Politiit Isertortumik paasiniaasartuisa aarleqqutigaat, taakkumi ’Kinamiunit tuniniaasut atuisunik paasissutissarpassuarnik pissarsisinnaanerat’ isertortumik paasiniaanermi aarlerinaateqartoq, teknologidirektør Niels de Boissezon siorna Computerworldimut allappoq.
”Rigspolitiit pisinerat ukiuni arlalinni ingammik ingerlatsivinni attuumassuteqarfinnilu pingaarutilinni Kinamiut teknikikkut atortorissaarutaannik atuinissamik mianersoqqussuteqartoqartareernerani pivoq. Pineqartunullu soorunami Rigspolitiit ilaapput”, Center for War Studiesimi adjunkt Andre Ken Jakobsson oqarpoq.
Peqatigisaanillu Amerikamiut oqartussaasuisa arlaleriarlutik mianersoqqusinerisa kingorna politiit nioqqutissiortunik allanik nassaarsimasariaqaraluartut taanna ilanngullugu isumaqarpoq.
USA-mi DJI maajimi 2020-mi ’Entity List’-tut taaneqartumut ilanngunneqarpoq, taanna tassaavoq Kinamiut ingerlatsisut Ámerikami tuniniaasunik, teknologimik Amerikamiullu niuerfiata ilaanut mattussisoq. Taamanikkut DJI USA-mi droninik niuerfimmi 75 procentinik inissisimaffeqarpoq.
Isertortumik paasiniaanissamut aarlerinaat
Peter Hummelgaard Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliami akissumminni ima allappoq: ”Politiit isertortumik paasiniaasartuisa (PET-p) Danmarkimut, Savalimmiunut Kalaallillu Nunaannut 2023-mi isertortumik paasinnissanissamik naliliinerani (VSD) maj 2023-meersumi, Kinamiut teknologimik atortuutaasa ilaannik atuineq isertortumik paasiniaasoqarnissaanut aarlerinaateqartoq PET naliliivoq.
Tamanna sallertut Kinamiut isertortumik paasiniaasarneq pillugu inatsisissaannut attuumassuteqarpoq, tamatumanilu ingammik teknologi Kinami tunisassiortut atuisunik paasissutissanik annertoorujussuarnik pissarsiffigisinnaasaat pineqarput.
Taamaammat dronit ilaasa atorneqarneranni alapernaarsuinermilu atortorissaarutinik allanik atuinerup isumannaallisaanikkut aarlerinaateqarsinnaanera politiit eqqumaffigissagaat soorunami pingaaruteqarpoq”, taanna Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliamut akissummini allappoq.
Aarlerinaammik annikillisaanissaq
Taassuma aamma politiini droninik atuineq ”ingerlatani sulianut attuumasumik isumannaallisaanikkut naliliineq sukumiisoq” tunuliaqutaralugu tamatigut pisassaneranik Rigspolitiit oqaatigisaat ilanngullugu innersuussutigaa. Taamaalilluni ”droninik atuinerit isumannaallisaanermik naliliinerit, atortorissaarutit attaveqaatinut dronip attavinnik atugaanik kiisalu dronip sumut atorneqarnissaa eqqumaffigineqartassasoq PET-p kaammattuutigaa. Isumannaallisaanermi naliliinermi dronip siunertanut naalagaaffiit allat soqutigisinnaasaattut nalilerneqartut ilaatinneqartariaqarput. Kinamiut alapernaarsuinermik atortuinik qarasaasiakkut atortorissaarutinut internetimut attavilinnik atuinissaq tunuarsimaarfigineqassasoq, PET-p kaammattuutigaa.”
”Siunissami politiit droninik pisisarnissaanni isumannaallisaanermut tunngatillugu piumasaqaatinik sukumiisunik pisinerni suliaqarnerni ilanngussisoqarnissaa, taamaalilluni dronit nunamit suminngaanneersuunerat apeqqutaatinnagu aarlerinaatinik eqqummaarittoqartariaqartoq” Rigspolitiit paasissutissiisut Peter Hummelgaardip ilanngullugu issuaavigaa”.
Ilanngullugu taassuma Rigspolitiit ima erseqqissaassutaat issuarpaa: ”politiit droninik atuinerat tamatigut suliassanut ataasiakkaanut tunngatillugu isumannaallisaanikkut naliliinerit sukumiisut malillugit pisassasoq, tamannalu aamma droninut politiit atoriigaannut tunngasoq”.
Politiit Kinamiut droniinik atuisut
Politidirektørip Bjørn Tegner Bay Kalaallit Nunaanni Politiit Kinamiut droniinik DJI-nik atuisut oqaatigaa.
Qanorlu amerlatiginerinut ima akivoq:
– Taktiki pillugu qasserpiaanersut oqaatigissanngilara, qulilli missaanniipput. Dronit amerlanerit ukiut pingasut kingulliit ingerlaneranni pisiaraagut, ataasiakkaalli minnerit ukiut taakku sioqqullugit pisiaapput.
Kinamiut droniinik atuinermi isumannaallisaanikkut aarlerinaatit pillugit, politidirektørip Rigspolitiit droninik atuinermut oqaaseqaataat innersuussutigaa, imalu oqarluni:
– Kalaallit Nunaanni Politiit droninik atuilernerit tamaasa taamatut naliliisarput. Ataatsimullu isigalugu ujarlernernut annaassiniarnernullu atatillugu droninik atuisarnerput oqaatigissavara, tamannalu nalinginnaasumik isumannaallisaanikkut aarlerinaatilittut nalilerneqarneq ajorpoq. Droniutivut isumannaallisaaneq pissutigalugu politiit attaviinut ivertinneqarneq ajortut ilanngullugu oqaatigissavara.
Kalaallit Nunaanni politiit DJI-nik droniutitik taarsissavaat?
– Dronini ineriartorneq malinnaaffigeqqissaassavarput, droninillu isumannaallisaanikkut, pitsaassutsikkut akimikkullu siunertanut atuiffigisatsinnut naleqqunnerpaat pisiarisassallutigit. Maannakkuugallartoq taarsernissaannut pilersaaruteqanngilagut, pissutsilli sukkasuumik allanngorsinnaapput, Bjørn Tegner Bay ilassusiivoq.
Kinamiut droniliaat aarlerisaarutigineqanngitsut
Kalaallit Nunaanni politiit nunatsinni oqartussanut nunatsinnilu attaveqaatinut pingaarutilinnut DJI droninik atuineq mianersoqqussutigilersaarpaat?
– Isumannaallisaaneq pillugu droninik sanaartortunik aalajangersimasunik allat atuinerannik qanoq annertutigisumik siunnersuisarnerluta oqaatigisinnaanngilara – tassani taakku siunertanut sunut atorneqarnerat ilanngullugu. Ataatsimulli isigalugu Kalaallit Nunaanni Politiit siunnersuinerat Rigspolitiit oqariartuutaannik siuliani nassuiarneqartumik malinnikkumaarnera oqaatigissavara.
– Taamaalilluta ataatsimut isigalugu Kinamiut droniliaannik atuinermut mianersoqqussuteqartanngilagut, akerlianilli pisineq sioqqullugu atuinerillu ataasiakkaat sioqqullugit isumannaallisaanikkut naliliisoqartarnissaa sakkortuumik kaammattuutigissavarput, Politidiretkøri oqarpoq.
