Kalaallit Nunaanni Politiit: Kommunefogediusimasut tarnip pissusaanik immikkut ilisimasalimmik oqaloqateqarnissaminnut periarfissaqarput

1980-ikkunni 1990-ikkunnilu Kangerlummi kommunefogediusimasoq Nuka Pavia Wille, sulinermi nalaani sakkortuunik misigisaqartarsimasoq, kisiannili tamakku pillugit tarnip pissusaanik immikkut ilisimasalimmik oqaloqateqartarsimanngitsoq, tamannalu sulisitsisorisimasaanit Kalaallit Nunaanni Politiiviniit eqqumaffigisimannginnera pillugu allaaserisaq sapaatip akunnerani kingullermi Sermitsiami allaaserineqarpoq.

AAMMA ATUARUK

Kommunfogediusimasut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisut

Kommunefogediusimasulli politiitut sulisimasutut allat assigalugit tarnit pissusaanik immikkut ilisimasalimmik oqaloqateqarnissaminnut periarfissaqartut Kalaallit Nunaanni Politiit paasissutissiipput.

Oqaloqateqarsinnaasut 

Kalaallit Nunaanni Politiit qullersaqarfianni allattoqarfimmi pisortap Emil Maegaard-Hoffmannip paasissutissiinera naapertorlugu pisariaqartitsisoqartillugu politiini sulisut allat assigalugit kommunefogedit tarnip pissusaanik ilisimasalimmik oqaloqateqarnissaminnut periarfissaqarput, taakkulu kalaallisut qallunaatullu ingerlanneqarsinnaapput.

- Kommunefogediusimasut tarnip pissusaanik immikkut ilisimasalimmik oqaloqateqarnissaminnut periarfissaqarput, taanna erseqqissaavoq.

Kommunefogediusimasut politiitut sulinerminni timikkut tarnikkullu ajoqusersimasut Naalagaaffiup politiivini tarnip pissusaanik ilisimasallit qitiusumik sullissivianni isumaginninnermi sulisunit tapersersorneqarsinnaallutillu siunnersorneqarsinnaasut, Emil Maegaard-Hoffmann aamma allappoq. Suliffimmi ajoqusertoqarsimanera pillugu suliamik aallartitsisoqassappat, taakku siunnersuillutillu ataqatigiissaarisuussapput, kiisalu oqaloqateqarnissamik pisariaqartitsisoqarpat innersuussisussaallutik.

 Periarfissaq atorumaaraa

Kalaallit Nunaanni Politiit nalunaarutaat taanna Sermitsiap 67-inik ukiulimmut Nuka Pavia Willemut saqqummiuppaa. Taanna maanna Qeqertarsuarmi utoqqarnut inissianiippoq, periarfissarlu tamanna nuannaarutigalugulu atorumaarlugu oqaatigaa.

- Soorunami nuannaarutigaara Kalaallit Nunaanni Politiit ilisimammassuk kommunefogediusimasut tarnip pissusaanik ilisimasalimmik ikiorserneqarsinnaasut, naak aamma misigisat sakkortuut ukiorpassuit matuma siorna pisimagaluartut, kommunefogediusimasullu allat uattulli atugaqartut kajumissaarusuppakka periarfissaq tamanna atorluartaqqullugu, taanna oqarpoq.

Aqqut-mi tarnip pissusaanik ilisimasallit pisortarigallagaata Laila Marie Lundip oqarnera naapertorlugu, inuit sakkortuumik nalaataqarsimasut misigisimasat pillugit oqaloqateqarnissaat pisariaqarsinnaavoq.

Inuit sakkortuumik misigisaqarsimasut atugarliortunngorsinnaasut, ulluinnarniluunniit suliassanik naammassinnissinnaanerat killeqalersinnaasoq, aammali tarnikkut naappaammik PTSD-mik assigisaannilluunniit eqqugaasinnaasut, Laila Marie Lund paasissutissiivoq.

Kommunefogedit amigaataasut

Kalaallit Nunaanni Politiit pisariaqartitsineq apeqqutaalluni kommunefogedinik atorfinitsitsinissartik ingerlaavartumik ukkataraat, ukiumullu 2024-mut kisitsisit Kalaallit Nunaanni Politiinit saqqummersinneqartut naapertorlugit ukioq manna kommunefogedit 68-iupput. Emil Maegaard-Hoffmannip ilanngullugu ilisimatitsissutigaa, nunaqarfinni Innaarsuarni, Niaqornani, Qaarsuni, Eqalugaarsuarni Isortumilu kommunefogedinik amigaateqartoqartoq.