Kommunfogediusimasut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisut

67-inik ukiulik Nuka Pavia Wille nunaqarfimmi Kangerlummiuuvoq, ukiunili kingullerni arlalinni Qeqertarsuarmi utoqqarnut pisinnaanerusunut inissiami toqqissisimanartunik avatangiiseqarluni najugaqarpoq.

Taanna aalisartuullunilu piniartuusimavoq aammali sanaluttartutut pikkorissutut ilisimaneqarluarluni.

Qaammat kingulleq Nuummi nutaamik seeqqulerseqqammerami suli pitsorluppoq ajaappiarlunilu, taamaakkaluartoq sapinngisamik ullut tamaasa qitornani, ernuttani ernutaqqiutinilu pulaartarpai. Inuuvormi saamasoq inussiarnersorlu inoqatiminullu tamanut inissaqartitsisoq – inuunermili ilaani kommunefogeditut sulinermini nalaassimasani sakkortuut ulloq manna tikillugu misigissutsikkut nanertorneqaatigai. Kommunefogeditut sulinerminut atatillugu misigisimasani pillugit tarnip pissusaanik ilisimasalimmik oqaloqateqartinneqarnissamut, Kalaallit Nunaanni Politiiniit neqeroorfigineqarsimanngisaannarluni, taassuma oqaatigaa.

Ukiut qanorluunniit amerlatigisut matuma siornatigut sakkortuumik nalaataqarsimagaanni, misigissutsit suliarinissaat siunertaralugu oqaloqateqartarnissaq pisariaqartoq, tarnip pissusaanik ilisimasalik oqarpoq.

Misigisat sakkortuut

Nuka Pavia Wille 1980-90-ikkunni katillugit ukiut qulit sinnerlugit Kangerlummi kommunefogeditut sulisimavoq, kiinaatalu saamasup nipaatalu sallaatsup sulinermini nalaassimasai sakkortuut malunnarunnaarsittutut ippai. Ukiuni kommunefogeditut sulinermini angerlarsimaffinni perulluliornerit, sakkortuumik persuttaanerit allaallumi aallaasersornerit arlaleriarluni kisimiilluni suliarisarsimavai.

- Aallaasersornerit arlaleriarlunga orniguffigisarnikuuakka, tassungalu atatillugu aallaat eqeriaannaq tunginnut sammitinneqartoq aamma tigunikuullungu. Taamanikkut misigisat sakkortusinnaasarput, assersuutigalugu ukiup ataatsip ingerlanerani aallaasit seqquutigineqartut qunusaarutigineqartulluunniit qulit arsaarinnissutiginikuuakka, taanna oqarpoq.

Aammali ajoraluartumik imminut toquttoqarnera suliaanut ilaasimavoq. Suliaq imminortoqarneranut tunngasoq Nuka Pavia Willep nuliarigaluanilu taamanikkut nunaqarfiup nakorsiartarfiani sulisuusoq, Qeqertarsuarmiik politiinik tikittoqarnissaata tungaanut, suliarisimavaat. Taamanikkut nunaqarfimmi nakorsiartarfeqanngilaq, suliarlu artornartoq tiimini arlalinni atuarfiup paarliani marluullutik suliarisariaqarsimavaat.

Utersaartoortartoq

Misigisaq artornartoq taanna inuuneranut ulloq manna tikillugu annertuumik sunniuteqarsimavoq. Kommunefogeditulli sulinermini misigisarsimasai sakkortuut pillugit oqaloqateqartarnissaa sulisitsisuata Kalaallit Nunaani Politiit taamanikkut eqqumaffigisimanngikkaa, taassuma oqaatigaa.

- Ukiut ingerlanerini imminortoqaraangat taamanikkut pisimasumut alianartumut utersaartarpunga, tamannalu misigissutsikkut assut sakkortusarpoq.

- Sulininni misigisimasakka pillugit oqaloqateqartarnissara, politiit sulisitsisuusut taamanikkut eqqumaffigisimanngilaat pisullu akueriinnagassatut isigineqartarsimagunarput.

- Taamaattumik ukiorpassuit matuma siornatigut pisimagaluarpataluunniit, tarnip pissusaanik ilisimasalimmut misigissutsinik annissuinissamut periarfissinneqassaguma soorunami qujarutissagaluarpara, Nuka Pavia Wille oqarpoq.

Nunaqarfinni kommunefogedit kisimik pinnatik aammali taamanikkut peqqinnissaqarfimmi sulisut sulinermi nalaassimasat pillugit oqaloqateqarnissaamik aamma neqeroorfigineqartarsimanngitsut, tamannalu aamma eqqumaffigineqartariaqartoq, taanna isumaqarpoq.

Misigissutsit suliarinissaat pingaaruteqartoq

Aqqut-mi tarnip pissusaanik ilisimasallit pisortarigallagaata Laila Marie Lundip oqarnera naapertorlugu, inuit sakkortuumik nalaataqarsimasut misigisimasat pillugit oqaloqateqarnissaat pisariaqarsinnaavoq.

- Oqartoqartarpoq piffissap ingerlanerani anniaatit qaangiuttartut, tamatigulli taamaanneq ajorpoq. Misigisat sakkortuut suliarisimanngikkaanni, ukiulluunniit amerlasuut qaangiussimagaluarpata, ikiorneqarnissaq pisariaqarsinnaavoq, taanna oqarpoq.

Inuit sakkortuumik misigisaqarsimasut atugarliortunngorsinnaasut, ulluinnarniluunniit suliassanik naammassinnissinnaanerat killeqalersinnaasoq, aammali tarnikkut naappaamik PTSD-mik assigisaannilluunniit eqqugaasinnaasut, Laila Marie Lund paasissutissiivoq.

Aviisip naqinneqarnissaanut killigititaq sioqqullugu pineqartoq pillugu Kalaallit Nunaanni Politiit oqaaseqartinneqarsinnaasimanngillat, akissutigineqartussarli suliarineqartoq politiit paasissutissiissutigaat.