Demokraatit, Inuit Ataqatigiit, Siumut aamma Atassutip
siulittaasui naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummik
tallimanngornermi marsip 28-ani atsioqatigiipput, tassani namminersorluni
suliniuteqarneq ammaanneqarpoq, inuilli tunulliunneqaratik.
– Tamatta ullumikkumiit ajunnginnerussaagut.
Demokraatit, Inuit Ataqatigiit, Siumut aamma Atassutip
siulittaasui naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummik
tallimanngornermi marsip 28-ani atsioqatigiipput, tassani namminersorluni
suliniuteqarneq ammaanneqarpoq, inuilli tunulliunneqaratik.
– Tamatta ullumikkumiit ajunnginnerussaagut.
Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit, 2025-mi ukiup affaanut siullermut
nalunaarusiaminni nunasiartornermut tunngasumik saqqummiussisut, illoqarfinni
nunaqarfinnilu mikinerusuni inuussutissarsiornikkut tunngavissaqannginnerup
unammilligassaanerpaaneranik tikkuussipput.
– Innuttaasut ikippallaarmata siammarsimammatalu Kalaallit Nunaanni sumi tamani
assigiimmik neqeroorfigineqarnissaq piviusorsiornerunngilaq,
siunnersuisoqatigiit inerniliipput.
Namminersornerulerneq 1979-imi atuutilermat innuttaasut 12 procentii
nunaqarfinni najugaqarput. Ullumikkut 7 procentiupput, nunaqarfinnilu 52-ini
sinneruttuni innuttaasut ikiliartuinnarput. Najugaqarfiit ataasiakkaat inuisa
amerlassusaat piffissap ilaani ajornartorsiortitsilertarput, inuulluataarnissaq
akisullunilu ajornakusoortarpoq – aamma suliffissaqartitsinerup
inuussutissarsiornerullu tungaatigut. Nunaqarfiit 52-it ilarpassui ullumikkut
»nunaqarfinnik sunnertiasunik« taaneqareersimapput.
Ujartuineq
Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit Sulisitsisut pisortaata Christian
Keldsenip isumaqatigai.
– Najukkani tamani assigiimmik inuuneqarnikkut atugarissaarneq qaffasissoq
attanneqarsinnaanngilaq.
Sulisitsisut Kalaallit Nunaanni najugaqarneq inuillu
amerlassusaat pillugit misissuineq 2022-mi saqqummersippaa, tassanilu najugaqarneq pitsaanerpaanersoq
aalajangersimasumik inerniliunneqanngilaq, kisianni najugaqartitsinissamik
politikkimik suliniuteqarneq tunngavilersuutaavoq.
Politikki inuussutissarsiornikkut periarfissat tunngavigalugit inuiaqatigiit
pisuussutinik aningaasaliissutinillu atuinerannik
pingaarnersiuinerulersitsisoq. Politikki naleqarluartumik, nunaqarfinni
illoqarfinnilu, soorlu peqqinnissaqarfimmut angallannermullu,
aningaasartuutikinnerusuni, najugaqarnermik ukkatarinniffiusoq.
– Nunatsinni aaqqissuussaqarpoq, soorlu pisortanit tapiissutinik, tapiissutinik
assigiinngitsunik assigiimmmillu akeqartitsinermik, inunnik
najugaqartitsiinnartumik, soorli najugaqartiinnarniarnerlugit oqaluttuunneq
ajorpagut.
Sulisitsisut nunap ineriartorsinnaaneranik atorluaasumik
najugaqartitsinermut politikkimik suliaqarnissamut politikkikkut
sapiissuseqarnissaq ujartorpaat. Taamaaliorutta eqqortumik
pingaarnersiuisinnaassallutalu aningaasanik pisariaqartunik tapersersuisinnaassaagut.
Taamaalilluta amerlanerpaanut pitsaanerpaamik inuuneqalersitsisinnaassaagut,
Christian Keldsen Sermitsiamut oqarpoq.
Ukiorpassuarni ileqqorineqartut atorunnaarnissaat pisariaqarpoq.
– Najukkat pingasuupput, 300 koruuniuteqarpugullu. Taava politikerit najukkat
tamaasa 100 koruuninik tunissavaat. Najukkat tamarmik assigiimmik
pissarsillutillu pilersitsinavianngillat. Taarsiullugu 300 koruunit taakku
najukkamut inuussutissarsiornissamut tunngavissaqartumut tunniukkutsigit
aningaasat taakku atorlugit naleqalersitsissaagut.
NAAMMAGINANNGITSUMIK NUNAP IMMIKKOORTUINI AGGARSIMANEQ
Nunap immikkoortuini najugaqarnerup qanoq innera pillugu
nalunaarusiami nutaami Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit oqariartaaseq
„Naammaginanngitsumik nunap immikkoortuini agguarsimaneq“ atorpaat.
Illoqarfinnut eqiterunneq annertuumik
iluanaaruteqarfiusinnaavoq, nunalli immikkoortuini
assigiinngissuteqarnerulersitsisarpoq. Aningaasaqarnikkut ineriartornerup nunap
immikkoortuini assigiinngissutai koruuninik ørenillu uuttorneqarsinnaapput,
tamatumali saniatigut inuit isorliunerusuni najugallit ineriartorneq
najukkaminnut anngussimanngitsoq misigisarput. Tamanna avissaartuutsitsivoq,
tamannalu politikkikkut patajaatsuunnginnermik kinguneqarsinnaavoq.
Europami isorliunerusuni partiit illuatungiliuttut
amerlanerussuteqartarput.
Jyllandip kitaani innuttaasut ukiuni hunnorujuni
Venstremik qinersisarput, taakkuali isorliunerusuni ajornartorsiutinik
aaqqiisinnaasimanngillat. Jyllandip kitaani innuttaasut partiit allat ukiuni
qulikkaani kingullerni qinertarpaat; siullertut Dansk Folkeparti kingullertullu
Inger Støjberg aamma Danmarksdemokraterne.
Nunatsinni nunaqarfiit isorliunerusullu 1979-imi
namminersornerulernerup kingorna Siumumik qinersisarput, innuttaasulli ukiut 46-t ingerlaneranni
ikiliartorlutillu inuuniarnikkut atugarisat ajorsiartorput, Nuuk naluttarfeqalerlunilu
mittarfittaartoq.
Inatsisartunut marsip 11-ani qinersinermi
»naammaginanngitsumik nunap immikkoortuini agguarsimaneq« atuuppoq,
taamaalillutillu Uummannami, Upernavimmi, Qaanaami, Tasiilami
Ittoqqortoormiinilu qinersisartut Naleqqamik qinersipput.
kurt@sermitsiaq.gl
Nalunaarusiaq IA-meersup Aaja Chemnitzip 2022-mi pilersippaa, taanna
Folketingimi oktobarimi 2020-mi ammaanersiorluni oqallinnermi ima oqarpoq: –
Najugaqarfiusunit ullumikkut 80-ingajaasunit ikinnerusumik
najugaqarfeqartariaqartugut uanga nammineq isumaqarpunga. Illoqarfiit
siuarsarneqassapput, nunaqarfiit aallutaqarfiusut attanneqassapput,
nunaqarfiillu allat pissusissamisoortumik matuneqassapput.
Oqaatsit taakku Kalaallit Nunaanni akerlerineqarujussuaqarput, Aaja
Chemnitzillu nammineq partiiata Inuit Ataqatigiit oqaaseqaat tamanna
sakkortuumik isornartorsiorpaa.
– Oqallinneq nalunaaquttap-akunneri 24-t ataallugit sivisussuseqarpoq,
siulersuisulli piviusunik paasiniaaffiginiarlugu najugaqarneq inuillu
amerlassusaat pillugit misissuineq toqqarpaat. Ujartuivugut – oqallinneq
tamatumalu kingorna pingaarnersiuineq aamma suli ujartorparput, Christian
Keldsen oqarpoq.
Najugaqartunit pigineqarneq
Nunani allarpassuarni pisarneratut Kalaallit Nunaanni innuttaasut illoqarfinnut
anginerusunut nuuttarput, tamannalu imminut sakkortusaataavoq: Inuppassuit
inuppassualinnut nuuttarput. Inuttussutsinut missingersuutit naapertorlugit
nunami innuttaasut pingasuugaangata marluk ukiut 75-it qaangiuppata Nuummi
najugaqassapput.
Suliffeqarfissuit angisuut iluaqutissartaat aamma
suliffeqarfiit mikisut ajornartorsiutaat Aningaasaqarnermut
Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaminni oqaluuseraat.
Illoqarfinni annerni inuttusigaluttuinnarneratigut
suliffeqarfissuarnik ingerlatsineq tunisassiornerunermik
atugarissaarnerunermillu pilersitsisoq, atorluarneqarsinnaavoq. Illoqarfinni
najugaqartut amerlanerisavallaannginnerisa kingunerisaanik suliffiit mikisut
aporfissaqartarput, tamannalu sumiiffimmi inuussutissarsiornermik
ineriartortitsinissamut ajornakusoornerulersitsisarpoq. Inuussutissarsiornikkut
periarfissat pissutigalugit nutsernerit aningaasaqarnerup iluani pisuussutinik
pitsaanerusumik atuinermut iluaqutaasartut Siunnersuisoqatigiit inerniliipput.
Nutsernerit pisuussutinik isertitanillu annertunerulersitsisarput, tamannalu
aamma pisortat aningaasaqarnerannut iluaqutaasarpoq.
Najugaqarfinni inuttunerunera aningaasaqarnerup imminut
napatinnerunissaanut periarfissanik nukittorsaataassaaq, tamannalu partiit
politikerillu tamarmik anguniagaraat. Kikkulli tamarmik Nuummi
najugaqassanngillat, Kalaallit Nunaanni Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit
nunani allani nunap immikkoortuini politikkimik misilittakkat pingaarutillit
marluk Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaasut tikkuarpaat.
Nunap immikkoortuini najugaqarfiillu pillugit politikki
qulaaniit aqunneqartariaqanngilaq, najukkamilli suliniuteqarneq
piginneqataanerlu tunngavigineqartariaqarput. Tamanna ajornartorsiummut
Sermitsiap sapaatip-akunnerini kingullerni sammisimasaanut naapertuuppoq,
sammisamilu najukkani takornarialerisut ingerlatseqatigiiffinnit
Namminersorlutik Oqartussanit pigineqakkajuttunik pisortaniillu
tapiissutisisartunit ingiarneqartutut misigipput.
Nunarsuarmi qeqertat annersaanni illoqarfiit
nunaqarfiillu imminnut ungasipput, teknologiili qarasaasialerinerlu atorlugit
nunap immikkoortuini aporfissat killilersorneqarsinnaallutilluunniit
qaangerneqarsinnaapput. Digitalikkut nuttartuuniaraanni internet patajaatsoq
pisariaqarpoq, kisianni sumiikkaluaraanniluunniit sulisinnaaneq siammasissumik
isiginiarneqassaaq.
Nunasisarnermulli politikki iliuuseqarfiusoq
aalajangiusimagaluarutsigu aalajangiusimanngikkaluarutsiguluunniit
Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit aamma maannakkut ima
oqariartuuteqarput: Pissutsit maanna atuuttut attatiinnarneqarsinnaanngillat.
